Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Timo Nyyssölä: Lisäämmekö hakkuita puurakentamisen tarpeisiin?

17.06.2021

Timo Nyyssölä

Kirjoittaja on ähtäriläinen rakennusinsinööri ja rakentaja. Nyt takana kolme vuotta puurakentamisen hankkeiden koordinointia Suomen metsäkeskuksessa. Työssä mielenkiintoisinta on yhdessä tekeminen ja yritysten sparraaminen. Vapaa-ajalla sydäntä lähellä ovat perheen kanssa luonnossa liikkuminen, perinnerakentaminen sekä taide ja kulttuuri.

Näytä kaikki blogit

Julkinen puurakentaminen pääsee nousuun, puukerrostalorakentaminen tulee perässä 

Puun käytön suurin kasvu on tulossa lähivuosina julkisen- ja kerrostalorakentamisen kautta. Suomen rakennetun ympäristön puutuotteiden hiilivarastoista 40 prosenttia on pientaloissa ja kesämökeissä. Tilanne tulee muuttumaan, kun julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet alkavat näkyä eritysesti lisääntyvän massivipuun käytön myötä.

Asuinrakentamisessa tilannetta muuttaa tulevina vuosina eniten puukerrostalorakentamisen suosio. Suosion yhtenä syynä on yritysten tarjonnan lisääntyminen – kerrostaloja voidaan rakentaa massiivipuusta ja myös erilaisista puuelementeistä. Elementtirakentaminen eli teollinen puurakentaminen on noussut viidessä vuodessa 30 prosentista 50 prosenttiin. Uusille puurakentamisen yrityksille on markkinassa tilaa edelleen tulevina vuosina.

Riittääkö puuta metsissämme ja pitääkö hakkuita lisätä puurakentamisen vuoksi?

Puurakentamista perustellaan sen hyödyllisillä ilmastovaikutuksilla. Samalla kysytään, riittävätkö metsissämme puut, jos lisäämme puurakentamista. Onko puurakentamisesta haittaa metsien hiilinieluille? Saammeko kaataa 120-vuotiaan järeän puun ja rakentaa siitä kerrostaloasuntoja? Nykyäänhän metsänomistaja ei tiedä, mitä kaadetuista puista valmistetaan ja mihin maailman kolkkaan puunjalosteet päätyvät. Ennen vanhaan tiedettiin metsään mennessä, miksi puu kaadettiin ja mitä sillä aiottiin tehdä. Pitäisikö metsänomistajan tietää, missä ja miten hänen metsästään kaadetut tukkipuut käytetään?

Puun riittävyystarkastelu puurakentamisen tarpeisiin voidaan aloittaa kokonaishakkuiden määrästä ja siitä, paljonko saamme tukkipuuta vuosittaisista hakkuista. Vuonna 2019 tukkipuuta hakattiin Suomessa 25,8 miljoonaa kuutiometriä ja siitä tuotettiin sahatavaraa 11,6 miljoonaa kuutiometriä (2020 10,9 miljoonaa kuutiometriä). Sahatavaran laskennallinen kulutus oli Suomessa vuonna 2020 2,7 miljoonaa kuutiota, eli käytämme sahatavarasta kotimaassa noin 30 prosenttia. Elämme siis viennistä, ja sahateollisuuden kannattavuus elää vientihintojen aallokossa.

Jos joudumme lisäämään metsiemme hakkuita puurakentamisen vuoksi, ilmastohyötyjen perään kysellään varmasti. Puurakentaminen on kuitenkin nähtävä ennen kaikkea nykyisten hakkuumäärien vastuullisena käyttönä. Puurakentamisen lisäämisellä on mahdollisuus nostaa suomalaisen puutavaran jalostusarvoa Suomessa, nostaa sahatavaran menekkiä Suomessa samalle tasolle viennin kanssa ja samalla kasvattaa puutuotteiden pitkäaikaisia hiilivarastoja. On siis selvää, että nykyisillä vuosittaisilla sahausmäärillä pystymme lisäämään puurakentamista vastuullisesti.

Perusteet puun käytön hyväksyttävyydelle lähtevät metsien hyväksytystä käytöstä 

Puhumme metsien käytön hyväksyttävyydestä ja siitä, miten käytämme puuta hyväksyttävästi. Puurakentaminen tarvitsee perusteet niin ilmastonmuutoksen kuin hyväksyttävän metsänhoidon kannalta.

Rakentamisen ilmastovaikutuksia aletaan tarkastella ympäristöministeriön valmisteleman ja nyt lausunnolla olevan laskentamallin mukaisesti. Niissä arvioidaan ilmastolle kielteiset vaikutukset materiaalien hiilijalanjälkinä ja positiiviset vaikutukset hiilikädenjälkinä. Lisäksi uudisrakennukset ovat saamassa hiilijalanjäljelle raja-arvot, ja silloin kysymme, minkälaisilla materiaalivalinnoilla on ylipäätään mahdollista rakentaa. Alamme siis säännöstellä rakentamisessa materiaalien aiheuttamia ilmastovaikutuksia. 

Sääntelyn ja hiilijalanjäljen laskennan rakentamista ohjaavat vaikutukset alkavat olla todellisia sitten, kun kaikella hiilen vaikutuksella on myös kaupallinen arvo. 

Kommentit
Martti Kangasniemi 17.06.2021 klo 14:32

Hiilikädenjälki = rakentamisen positiiviset ilmastovaikutukset. Puulla on, betonilla ja teräksellä ei. Valinta on siis selvä!

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.