Timo Pisto: Yksityisteiden tienpitoa - tiedolla vai tunteella?
07.02.2024
Kirjoittaja on erityisasiantuntija, jolla on pitkä työkokemus yksityisteiden ja metsäbiotalouden parissa. Hän vastaa TIESIT-hankekokonaisuudesta ja osallistuu mielellään yksityisteihin liittyvään työhön ja keskusteluun. Vapaa-ajallaan hän harrastaa metsissä kuntoliikuntaa sahojen ja suksien avulla sekä rakentaa puusta omaksi ilokseen.
Yksityisteiden ympärillä käytävä keskustelu aaltoilee vuodenaikojen mukaan. Talven kääntyessä kevääseen, roudan ja kelirikon alkaessa ja painorajoitusmerkkien ilmaantuessa teiden varsille, havahtuu moni miettimään tien todellista kuntoa. Etenkin sitä, vastaako tien kunto niitä tarpeita, joita sen pitäisi.
Asia konkretisoituu tietenkin ensisijaisesti niille, joille tie on tarpeellinen esimerkiksi päivittäisessä liikennöinnissä. Monenlaisia mietteitä ja kysymyksiä on tienkäyttäjien mielessä: ”Pääsenköhän huomenna tuota meidän tietä autolla töihin, vai jättäisinkö varalta sen tuonne parin kilometrin päähän yleisen tien varteen?”, ”Onnistuukohan maidon hakeminen tämän kelirikon aikana ilman kommelluksia?”, ”Mitenköhän käy keväällä hakatun leimikon kaukokuljetuksen, ehditäänkö puut ajaa maan ollessa roudassa?”
Routa ei ole ratkaisu
Routa, tuo pohjoisessa Kittilän betoninakin tunnettu maanparannusaine, on tehokas, mutta kovin lyhytikäinen. Se häviää pois yhtä nopeasti kuin tuleekin.
Puuhuollossa talvi ja routa on osattu meillä hyödyntää tehokkaasti iät ajat. On kuitenkin todettava, että jo oman 30-vuotisen työurani aikana on jouduttu luopumaan monen talvileimikon tai saaren hakkuista, koska kunnon talvea ei välttämättä tule tai se jää liian lyhyeksi. Tämä siitä huolimatta, vaikka olenkin täällä Kainuussa, lähellä Manner-Suomen keskipistettä.
Emme voi enää luottaa ilmoihin ja vuodenaikoihin kuten aiemmin, se on tullut selväksi. On löydettävä muita ratkaisuja.
Tieto tuo ratkaisuja
Metsäkeskuksessa on meneillään huoltovarmuuden parantamiseen liittyvä TIESIT-hanke, jossa kartoitetaan muun muassa Suomen keskeisen yksityistieverkon ja siltojen kuntoa. Sähköinen, osittain avoimena jaettava kuntotieto teistä ja silloista ja niiden käytettävyydestä antaa osin vastauksen aiemmin esitettyihin tienkäyttäjien kysymyksiin. Jos tiellä tai sillalla on korjaustarpeita, huomattaviakin, on tärkeää tietää ja tunnistaa ne. Siinä tuotettavalla kuntotiedolla on tärkeä rooli.
TIESIT-hankkeen tuottama tie- ja siltatieto tuo ratkaisuja niin tienpitäjien, tienkäyttäjien kuin rahoittajienkin arkeen. Tienpitäjät voivat tunnistaa tienpitoon liittyviä tarpeita ja tehdä päätöksiä niiden kuntoon saattamiseksi. Rahoittajille se voi olla työkalu esimerkiksi avustusten kohdentamisessa ja niiden priorisoinnissa. Huoltovarmuuden näkökulmasta sähköinen kuntotieto yksityisteistä on tärkeää ja sitä voidaan hyödyntää laajasti eri yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa.
Yksityisteiden korjausvelka on huomattava
Tämänhetkisen arvion mukaan yksityisteiden ja niillä olevien siltojen korjausvelka on noin 1,3 miljardia euroa. Määrä tarkentuu vielä kartoitustöiden edetessä. Se on selkeästi suurempi kuin mitä olemme aiemmin arvioineet.
Korjausvelan hallittu hoitaminen vaatii sähköisen kuntotiedon lisäksi riittävästi aikaa, resursseja ja tahtotilan sen toteuttamiseksi. Uskon, että aiheen ympärillä riittää jatkossakin keskusteltavaa ja olemme siinä mielellämme mukana.
Tieto korvaa näppituntuman
Routa ei ole yksityisteiden tienpidossa pysyvä, vaan ainoastaan hetkellinen ratkaisu talviajan puunkorjuussa- ja hankinnassa. Mutta senkin hyödyntämisessä voidaan tulevaisuudessa käyttää päivittyvää olosuhdetietoa vaihtoehtona sille, että nukumme yömme vähintään toinen käsi ulkona.