Tuomas Kähö: Työ Metsäkeskuksessa on edistyksellistä hyvän tekemistä

Metsään-lehden tuoreessa jutussa esitellään Metsäkeskuksen työntekijöitä ja heidän erilaisia toimenkuviaan. Juttuun on valikoitunut kolme erilaista metsäalan ammattilaista ja työtehtävää, mutta Metsäkeskuksen töiden kirjo on vielä paljon laajempi. Noin 600 henkilön työpanos jakautuu kymmeniin erilaisiin toimiin ympäri Suomea. 

Metsäkeskuksen työntekijät vahvistavat metsien kokonaiskestävää käyttöä 

Metsäkeskuksen työt ovat moninaisia. Laajalla rintamalla toimivassa organisaatiossa on tärkeää varmistua siitä, että kaikilla on yhteinen suunta. Asiakas saattaa olla metsänomistaja, metsäalan yrittäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja tai vaikkapa toinen Metsäkeskuksen työntekijä. Yhteistä kaikissa toimenkuvissa on kuitenkin paljon.  

Kantavana voimana arjessa toimii halu tehdä hyvää. Hyvää tehdään toisille ihmisille, kotimaisille metsille sekä ympäristölle ja samalla yhteiskunnalle. Metsät nähdään suurena mahdollisuutena vastata nykypäivän megatrendien, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, haasteisiin. Ratkaisut on mahdollista löytää ja toteuttaa kehittämällä kestävää metsien käyttöämme vieläkin askeleen pidemmälle. Myös taloudellinen hyvinvointi metsänomistajalle ja metsäjohdannaisten elinkeinojen tuottajille pidetään kirkkaana mielessä. Kokonaiskestävyyden hahmottaminen onkin Metsäkeskuksen työntekijän perusominaisuuksia. 

Metsäalan edelläkävijät luovat uutta 

Moderni metsätalo on yhä vähemmän metsässä. Vaikka edistyksellisyys ei ole synonyymi digitalisaatiolle, toimivat modernit työvälineet useimpien kehitysaskeleiden mahdollistajana. Suomella on pitkät perinteet metsädigitalisaation edelläkävijänä. Meiltä haetaan oppia ympäri maailman. 

Digiajan edelläkävijyys on Metsäkeskuksen roolissa luontevaa. Verovaroin toimivassa organisaatiossa turhat rukkasen jäljet on minimoitava, jotta maailmanluokan asiantuntemuksesta saadaan mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaille, metsille ja yhteiskunnalle. Edistyksellisyys onkin yksi Metsäkeskuksen työn kantavista arvoista, jolla koko metsäkenttää halutaan auttaa tulevaisuuteen.  

Edistyksellisyydellä on myös kääntöpuolensa. Todellinen edelläkävijä ei seuraa vain aikaansa perästä hiihtäjän roolissa, vaan kurkottaa nykytarpeen yli tulevaisuuteen. Monesti pioneereja ei tämän vuoksi lähdetä heti seuraamaan. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää, ovathan propellihatut historiassa tehneet myös nopeasti menneisyyteen kuivuneita huteja. Silti noidenkaan projektien arkistoviitteenä ei toimi ”epäonnistumiset”, vaan ”hyvät yritykset”. Avoin metsä- ja luontotieto sekä kymmenien ja satojen metsäarkea muuttaneiden kehittämishankkeiden lopputuotokset toimikoot esimerkkeinä onnistumisista, joita edistyksellisellä ajattelulla ja toimeenpanolla on saavutettu. 

Edelläkävijän rooli ei aina ihmiselle ole helppo. Vaikka yksilö uskoo suunnan olevan oikea, voi vastavirtaankin joutua ajoittain kulkemaan. Yhteinen päämäärä ja yhteisön tuki auttavat kuitenkin jaksamaan myös vaikeammalla hetkellä. 

Parempi metsähuominen syntyy yhteistyöllä 

Julkisella toimijalla ei ole yhtään motoketjua, ainuttakaan metsähehtaaria suojeltavaksi tai edes oikeutta ryhtyä kaupalliseen toimintaan hiili- tai maisemakauppabisneksessä. Ratkaisuna vaikuttamistavoitteessa onkin yhteistyö niiden tahojen kanssa, jotka ovat suoraan vaikuttamassa metsien kasvatukseen ja hyödyntämiseen. 

Laaja asiakas- ja kumppaniverkosto, joka muodostuu metsänomistajista sekä alan kaupallisista toimijoista on avainasemassa, kun aatteista tehdään käytäntöä. Yhteistyön täytyy tapahtua vastaanottajan ehdoilla, jolloin kuullaan ja ymmärretään erilaisia näkökulmia sekä arvoja.  Kokonaiskestävä muutos ja kehitys kohti entistä parempaa metsähuomista ei siis tapahdu pakottamalla. Se tapahtuu yhteistyössä, jossa ymmärretään ja arvostetaan moninaisia tarpeita sekä mahdollisuuksia, joita metsillämme ja ihmisillä metsien ympärillä löytyy.