Metsäkeskuksen etusivulle
På Svenska

Yrjö Niskanen: Suomen metsät joutuvat vääjäämättä tuhojen kohteeksi

08.04.2020

Yrjö Niskanen

Kirjoittaja on metsätuhoihin perehtynyt metsänhoitaja, Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö ja hankehallinnon asiantuntija. Vapaa-ajalla hän ottaa mielellään valokuvia erilaisista luonnon ilmiöistä.

Näytä kaikki blogit

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vuosittainen huippu saavutetaan yleensä huhtikuulla. Sen jälkeen pitoisuus kääntyy laskuun. Kevään kuluessa pohjoisen pallonpuoliskon metsät, pohjoinen havumetsävyöhyke etunenässä, heräävät kasvuun ja kuluttamaan hiilidioksidia, jonka määrä ilmakehässä alkaa pienentyä. Hiilidioksidimäärä laskee aina elokuulle ja kääntyy taas kasvuun pohjoisen pallonpuoliskon metsien vetäytyessä talvilepoon. Kesäisin metsät tekevät siis ahkeraa ilmastotyötä.

Suomessa on metsätalousmaata noin 23 miljoonaa hehtaaria; noin kahden urheilustadionin kokoinen metsäalue jokaista suomalaista kohti. Metsätalousmaasta on avohakkuiden ulkopuolella yli 99 prosenttia joka vuosi ja kaikilta hakkuilta rauhassa noin 97 prosenttia joka vuosi. 

Rauhassa ja hyvin kasvaviin metsiimme on varastoitunut 2,5 miljardia tonnia hiilidioksidia. Se on valtava määrä, joka vastaa Suomen 50 vuoden hiilidioksidipäästöjä nykytahdilla. Varasto kasvaa vuosittain 10-20 miljoonaa tonnia, ja jatkaa kasvamistaan koko tämän vuosisadan, ellei tule tuhoja. Niiltä on kuitenkin mahdotonta täysin välittyä. Muun muassa metsäpalot, tuulituhot, kirjanpainajat, havununnat, metsille uudet hyönteiset ja sienet lisääntyvät vääjäämättä ilmastonmuutoksen seurauksena. Valtava metsävarastomme on tuholaisille houkutteleva kohde.

Metsätuhot muuttavat tuhoalueen metsät hetkessä päästölähteeksi. Näin on jo käynyt hyönteistuhojen johdosta osissa Keski-Eurooppaa ja Kanadassa, jossa koko Kanadan metsistä tuli päästölähde muutamaksi vuodeksi. Suuria metsäpäästöjä on syntynyt myös metsäpalojen seurauksena eri puolilla maapalloa, esimerkiksi Brasiliassa, Australiassa ja Venäjällä.

Katse suunnattava vuoden 2100 metsiin

Kun tarkastelemme tulevaisuutta vuoteen 2100 saakka, voidaan arvioida, että myös Suomen metsiin on odotettavissa paljon tuhoja. Tulevaisuudessa jopa muutaman vuoden aikana tapahtuvat tuhot voisivat hävittää kymmenen prosenttia maamme metsistä. Tämä vastaisi nykyisillä päästömäärillä Suomessa noin viiden vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Tuhoista seuraisi tietysti myös isot kansantaloudelliset tappiot. 

Hiilidioksidin pitoisuus Suomen ilmakehässä laskee tämän kevään noin 420 ppm-yksiköstä syksyn 400 yksikköön mutta on paljon suurempi kuin esimerkiksi vuonna 1995, jolloin vuoden keskiarvo oli 365 ppm-yksikköä. Niin ikään vuonna 2100 ilmastomme on aivan toisenlainen kuin nyt. Vain harva nyt kasvava puu elää enää tuolloin. Metsämme sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja muuttuvat luontaisesti tuhojen kautta. Viimein alueella kasvaa metsä tai muu kasvillisuus, joka pärjää silloisessa ilmastossa. Tuhokierteen ehkäisemiseen ja metsien sopeutumisen edistämiseen olisi kuitenkin tärkeää löytää keinoja.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tärkeää on ajatella pitkälle tulevaisuuteen ja vähentää päästöjä. Olisi perusteltua laatia Metsä 2100 -strategia: tavoitetila talous- ja suojelumetsien tilanteesta sadan vuoden kuluttua sekä reitti, jonka avulla perille päästään. 
 

Kommentit
Ossi Palomäki 09.04.2020 klo 16:20

Nyt on aika laittaa männyn ja koivun jalostusaste ylemmäksi ja vienti vetämään. Kun pandemia alkaa helpottaa, niin on sitten mitä myydä.

Pentti Kallio 09.04.2020 klo 17:50

Metsiä on erilaisia. Niiden resilienssi tuhoille on erilainen.
Tasaikäinen, yhden lajin istutusmetsä
vs. jatkuvan kasvatuksen metsä.

Esa Kuparinen 09.04.2020 klo 18:58

Jatkuvasta kasvatuksesta on kokemusta. isäni sitä yritti. Ellei maan pintaa riko, taimettuminen on onnenkaupaa. Muistettava, että puilla ei ole joka vuosi hyvä siemenvuosi.
Mänty onnistuu kylvämällä sille luontaiselle alueelle. Kuusta en yrittäisi. Koivua tulee aukkoihin pyytämättä, siinämonimuotoisuutta.
Nyt kannattasi ainakin yrittää istuttaa keski-euroopan puulajejaeteläisimpään Suomeen ja suotusille kuvioille muuallakin.

Näin se toimii 10.04.2020 klo 13:01

On syytä lisätä että hirvituhojen vuoksi uudistusalat yksipuolistuvat kuuselle koko maassa, vain kuusen saa kasvamaan tukiksi, männyn ja koivun hirvi syö. Lisäksi kuusi on tuhoille herkkä ja herkistyy lisää kun se istutetaan väärälle kasvupaikalle hirvituhojen riskin vuoksi.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.