Väyläharvennus voi vähentää ensiharvennuksen kuluja

Millainen metsän harvennusmenetelmä on väyläharvennus? 

– Väyläharvennus on hakkuumenetelmä, jota voi käyttää metsän ensimmäisessä koneellisessa harvennuksessa. Hakkuukoneen ajourat sijoitetaan noin 20 metrin välein. Sen jälkeen kone hakkaa paljaaksi ajouraan nähden poikittain 1-2 metrin levyisiä väyliä, jotka ulottuvat ajouralta toiselle. Näiden käytävien välinen metsikkö jää koskematta.

– Paras tulos saavutetaan, kun hakkuukoneen kuljettaja suunnittelee ajourat ja käytävät metsän rakenteen ja olosuhteiden mukaan. Harvennuksen jälkeen kasvamaan jäävän puuston määrä on suunnilleen sama väyläharvennuksessa kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.  

Mitkä ovat väyläharvennuksen hyödyt verrattuna tavanomaiseen ensiharvennukseen? 

– Hakkuutyö väyläharvennuksena voi olla jopa 40 prosenttia kustannustehokkaampaa ja nopeampaa kuin perinteinen valikoiva harvennus. Myös korjuuvauriot usein vähenevät, kun hakkuukoneen ei tarvitse väistellä ja varoa kasvamaan jätettäviä puita sivuttaisilla liikkeillä. Koneen harvesteripään liikuttaminen puiden taakse usein hidastaa työtä sekä lisää vaurioriskiä. Väyläharvennuksessa kone voi kasata katkotut aines- ja energiapuut käytäville, mistä puut on helppo korjata ja ajaa varastopaikalle. Menetelmässä on myös se etu, että ennakkoraivauksen tarve vähenee. Väyläharvennus sopiikin erityisen hyvin metsiin, joihin on jäänyt hoitorästejä.
 
– Nykyisten kalliiden hakkuukoneiden käyttäminen riukupuumetsissä on huonosti kannattavaa. Jos väyläharvennus tulevaisuudessa yleistyy, voi se vaikuttaa myös puunkorjuukoneiden ja niiden teknologian kehitykseen. 

Kuva kertoo, kuinka käytävä-, eli väyläharvennus eroaa valikoivasta harvennuksesta. Väyläharvennuksessa poistetaan kaikki puut hakkuukoneen ajouraan nähden poikittaisilta käytäviltä. 
 

Onko väyläharvennuksessa riskejä verrattuna valikoivaan harvennukseen? 

– Emme tiedä toistaiseksi tarkalleen, kuinka hyvin metsään kehittyy tulevaisuudessa tukkipuuta. Väyläharvennettu metsä kasvaa eri tavalla kuin sellainen metsä, jota on harvennettu valikoiden. On perusteltua odottaa, että perinteisessä valikoivassa harvennuksessa tukkia saadaan enemmän. Tukkipuusta maksetaan nykyisin yli kolminkertainen hinta kuitupuuhun verrattuna, joten pienikin ero tukkipuun saannissa vaikuttaa merkittävästi metsänomistajan tulevaisuuden hakkuutuloihin. 

– Väyläharvennus voi lisätä myös lumituhoja, jos metsään jäävän puuston oksat kasvavat toispuoleisiksi. Tämä on sama ilmiö kuin sähkölinjojen reunoilla kasvavissa metsissä. Lumi takertuu aukealla oleviin tuuhempiin oksiin ja alkaa taivuttaa puuta.  

Millaisiin metsiin väyläharvennus sopii? 

– Se voisi sopia esimerkiksi ylitiheille ensiharvennuskohteille, jotka saattaisivat muuten jäädä harventamatta, koska niiltä kertyy niin vähän ainespuuta. Tällainen kohde voisi olla esimerkiksi kuivahkon kankaan luonteisesti tai kylväen syntynyt männikkö tai kohde, jossa taimikonhoito on tehty liian lievänä tai jäänyt kokonaan tekemättä.  

Voiko väyläharvennetulle kohteelle saada nuoren metsän hoidon Kemera-tukea? 

– Kyllä se on mahdollista, kun Kemera-tuen ehdot vain täyttyvät. Nuoren metsän hoidon Kemera-tuesta voi lukea lisää Metsäkeskuksen verkkosivuilta.  

Yleistyykö väyläharvennus tulevaisuudessa? 

– Väyläharvennus tuskin yleistyy, jos metsänomistaja ja metsäkoneyrittäjä eivät saa tehostuneesta työstä hyötyä. Jos menetelmä vähentää metsänomistajan tulevia päätehakkuutuloja, täytyy tämä jotenkin kompensoida. Hyöty voisi olla korkeampi kantohinta ensiharvennuspuusta tai puunkorjaajalle korkeampi tuntipalkka. Jos näin tapahtuu, ovat näkymät paremmat.
 

Väyläharvennuksessa kone voi kasata katkotut aines- ja energiapuut käytäville, mistä puut on helppo korjata ja ajaa varastopaikalle. 

EDIT: Uutisen pääkuva vaihdettu 8.10. klo 10.50.