Marja Hannula: Kerkkien ketterämpi keruu toisi metsänomistajalle lisätuloja

Ison ruokamarketin hyllyltä löytyy kuusenkerkästä tehtyä pestoa ja glögiä. Toiselta hyllyltä mukaan lähtee premium-laatuista koivunmahlaa mehutetran näköisessä pakkauksessa. Näiden tuotteiden raaka-aineet on kerätty suomalaisista metsistä, mikä tarkoittaa, että niiden omistaja on saanut raaka-aineista korvauksen.

Kuusenkerkkä ja koivunmahla ovat erikoisluonnontuotteita, joiden keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa – ja tämä lupa maksaa. Kuusenkerkästä yksityismetsänomistaja saa keskimäärin 6–7 euroa kilolta, jos hän kerää kerkät itse tai sitten 0,50 euroa kilolta, jos hän vuokraa metsänsä keruualueeksi.

Metsästä markkinoille

Varttuneesta kuusentaimikosta voidaan kerätä 500–800 kiloa kerkkiä hehtaarilta. Tämä tarkoittaa, että metsänomistaja voisi saada 250–5600 euroa tuloa hehtaaria kohden yhdellä keruukaudella. Myös koivunmahlan kerääminen voi tuoda metsänomistajalle vuotuista lisätuloa. Esimerkiksi hehtaarin kokoiselta alueelta, jossa kasvaa noin 400 koivua, voidaan kevään aikana kerätä noin 2 800 litraa mahlaa. Jos litrahinta on 30 senttiä, kuten se keskimäärin on ollut, tulot olisivat noin 840 euroa. On kuitenkin hyvä muistaa, että erityisesti koivunmahlan keruuseen liittyy myös kuluja, kuten laitehankintoja.

Suomalaisesta kuusenkerkästä tehtyä glögiä ja koivunmahlapohjaisia juomia myydään jo ulkomaille. Eli myyntiä on jo niin paljon, että pelkästään näihin tuotteisiin kerkkää ja koivunmahlaa tarvitaan useita tuhansia kiloja tai litroja. Lisäksi kuusenkerkkätuotteita tupsahtelee tämän tästä lisää pelkästään kotimaan markkinoille. Kuusenkerkkäkahvi ja kuusenkerkkämojito ovat muutamia viimeaikaisia tulokkaita.

Kuusenkerkkiä tukkumyyntiin?

Kuusenkerkän kysyntä Suomessa on vaihdellut 15 000–25 000 kilon välillä, mutta se olisi varmasti paljon isompi, jos kerkkää olisi saatavissa tukusta ympäri vuoden. Tällä hetkellä kerkkäjalosteita tekevät yritykset joutuvat pitkälti itse varastoimaan kuusenkerkät omiin pakasteisiinsa tai vuokraamaan pakastetilaa säilytystä varten. Kuusenkerkkä on herkästi pilaantuva raaka-aine, joten se on saatava nopeasti keruupaikalta pakastettavaksi. Kerkän saaminen tukkuun ympärivuotiseen myyntiin siis vapauttaisi myös jalostavien yritysten resursseja.

Kuusenkerkkien saaminen tukkuun näyttää tällä hetkellä lupaavalta. Metsäkeskuksen Luonnontuotteita pohjoisesta -hanke on jo keskustellut muutaman isomman kaupan alan ja ammattikeittiöitä palvelevan tukun kanssa kerkkien välityksen testaamisesta. Nämä tukut ovat jo itse huomanneet, että säännöllinen ja riittävä tarjonta lisäisi kysyntää entisestään. Ne eivät siis näe pakastekerkän ottamista valikoimiinsa riskinä, mikä kertoo, että kuusenkerkkätuotteet ovat todella lyöneet itsensä läpi.

Kyseessä on uusi puolijaloste, joten tukku haluaa ensin testata sen välitystä. Tällaisessa testauksessa hankkeet ovat tärkeässä roolissa. Julkisella tuella rahoitettu hanke voi rakentaa kuusenkerkän tukkuun saamisesta pilotin, jonka prosessi ja tulokset kerrotaan avoimesti kaikille yrityksille. Visiona on kustannustehokas hankintaketju, jota voivat soveltaa kaikki alalla välitystoimintaa tekevät yritykset.

Alueellinen keräysverkosto tehostaisi käyttöä

Kuusenkerkkää ostavat paitsi elintarvikkeiden, kuten kuusenkerkkäpeston, tekijät myös ravintolat ja kosmetiikka-alan yritykset. Ravintolat haluavat kerkkänsä noin kolmen senttimetrin kokoisina, jolloin ne ovat parhaimman makuisia. Nuorissa kuusenkerkissä on usein raikas ja hieman sitruksinen maku. Samalla maku on makeahko ja metsäinen, mutta ilman pihkaista kitkeryyttä, mitä vanhemmissa neulasissa on.

Isot ravintolat ostavat kuusenkerkät ja muut luonnontuotteet mieluiten juuri tukusta muutaman kilon pakasteina, mutta pienemmät ravintolat ostavat niitä myös tuoreina suoraan kerääjiltä. Yhden keruutuotteen määrät eivät tällöin ole suuria, mutta useammasta tuotteesta voi yksittäiselle kerääjälle muodostua jo mukavasti tuloa. Ja jos ostajiksi löytyy myös luonnontuotealan yrityksiä, on potti vielä suurempi. Omat metsänsä hyvin tuntevien metsänomistajien olisi mahdollista saada hyvin tuloa varsinkin erikoisluonnontuotteista, jos ostajat olisivat lähellä keruualueita.

Alueellisen, tehokkaan keruuverkoston syntyminen lisäisi varmasti luonnontuotteiden kysyntää paitsi ravintoloissa myös luonnontuotealan yrityksissä. Tällä hetkellä luonnontuotteiden käyttö ravintoloissa sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta tyssää useimmiten siihen, että laadukasta raaka-ainetta ei ole saatavilla ympärivuotisesti.

Metsänomistajat avainasemassa keräyksen kehittämisessä

Kestää kuitenkin useampi vuosi, että luonnontuotteita olisi monipuolisesti saatavilla tukuista ympärivuotisesti. Siksi keruuta ja talteenottoa pitää kehittää myös alueellisesti. Useamman toimijan alueelliset keruuverkostot edistävät tuotteiden saamista tukkuihin: keruun pitää olla ammattimaista ja tehokasta, jotta voidaan ottaa talteen myös isompia keruumääriä.

Metsänomistajat ovat avainasemassa erikoisluonnontuotteiden keruupaikkojen kartoituksessa ja niiden vuokraamisessa. Mitä vähemmän keruuverkostolla menee aikaa keruupaikkojen etsimiseen, sen tehokkaammaksi toiminta saadaan. Keruualuevuokran maksaminen metsänomistajalle tulee halvemmaksi kuin se, että hyvien kuusenkerkkä- tai mahlanvalutuspaikkojen perässä kuljettaisiin satoja kilometrejä. Lisäksi kuusenkerkkää voitaisiin ottaa talteen harvennushakkuiden yhteydessä, mikä tehostaisi keruuta entisestään.

Kerkkien keruusta sekä hyötyä että iloa

Edessämme voi olla aika, jolloin alueellisia luonnontuotteiden keruuverkostoja tarvitaan myös turvaamaan ruokahuoltoa. Toivottavasti tällaista aikaa ei tule, mutta sellaiseen varautumatta jättäminen olisi hölmöä. Huoltovarmuus ei ole tällä hetkellä ensisijainen syy edistää metsänomistajien, kerääjien ja ostajien yhteistyötä, mutta taloudellisen hyödyn ja metsien monimuotoisen käytön lisäksi se on yksi lisäsyy kannustaa näitä toimijoita yhteistyöhön.  

Kerkkien keruuaika lähestyy, joten nyt on hyvä aika opetella poimimaan ja säilömään niitä myös omiin tarpeisiin.  Metsäkeskuksen verkkokurssi evästää talteenottoon, ja hyviä reseptejä löytyy netistä rutkasti. Itse poimin kerkkiä tuoreeltaan salaatteihin – kerkistä tehdyt jalosteet ostan erittäin mielelläni lähikaupastani. Villin makuelämyksen lisäksi saan tyytyväisyyden tunteen siitä, että tuen kotimaista yritystä ja metsien monimuotoista käyttöä.

---

Opi luonnontuotteista ja niiden keräyksestä

Metsäkeskuksen Luonnontuotteita pohjoisesta -hanke edistää Pohjois-Suomen metsänomistajien ja luonnontuotteiden ostajien yhteistyötä järjestämällä kohtaamistilaisuuksia sekä tuottamalla malleja ja laskelmia tehokkaan talteenoton avuksi.

Ilmoittaudu tilaisuuteen: Luonnontuotteiden keruuverkosto aktiiviseksi, Kuusamossa ja etäyhteydellä 12.5.2025 (Lyyti.fi)

Osallistu verkkokurssille: Kuusenkerkän keruun verkkokurssi (Metsäkeskus.fi)

Lue lisää

Luonnontuotteita pohjoisesta (Metsäkeskus.fi)

Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuusen kasvuun, Miina J., Niemistö P. et al. (2018, Metsätieteen aikakauskirja)

Anna-Kaisa Asikainen: Metsästä lisätuottoa luonnontuotteilla