Riikka Salomaa: Luonnonhoitoa siellä, missä sitä eniten tarvitaan

Mikä se Helmi-ohjelma oikein on? Tämä kysymys on esitetty minulle monesti. Olen työskennellyt Helmi-ohjelman parissa jo reilun vuoden joka päivä. Päätin tässä blogissani avata ohjelman sisältöä, jotta se tulisi tutuksi muillekin.

Helmi-ohjelma on nimi suomalaisen luonnon erilaisten elinympäristöjen tilaa parantavalle ohjelmalle, joka sai alkunsa tämän vuosikymmenen alussa. Ohjelmaa oli valmistelemassa laaja toimijajoukko valtionhallinnosta kuntiin ja maanomistajajärjestöihin sekä kymmeniä eri elinympäristöjen asiantuntijoita, järjestöjä ja muita sidosryhmiä.

Miksi Helmi-ohjelmaa tarvitaan?

Helmi-ohjelman tavoitteena on tehdä konkreettisia elinympäristökohtaisia luonnonhoitotöitä, joilla Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa saadaan parannettua. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuoteen 2030 ja ohjelmassa on yhteensä 40 eri toimenpidettä, joihin kuuluu luonnonhoitotöiden lisäksi myös tutkimusta, viestintää ja yhteistyötä.

Luonnonhoitotöitä Helmi-ohjelmassa tehdään sellaisissa elinympäristöissä, joiden tila on ihmisten toiminnan vuoksi heikentynyt ja siellä, missä on niille suurin tarve. Hyvä esimerkki tästä ovat suot, joita on kuivatettu ojittamalla niitä metsänkasvatuksen tarpeisiin. Aina ojituksella ei ole saatu aikaiseksi tavoiteltua metsän kasvua tai suolla on paljon luontoarvoja, jolloin suon ennallistaminen on hyvä vaihtoehto.

Helmi-ohjelmaan kuuluvia ennallistettavia ja hoidettavia elinympäristöjä ovat soiden lisäksi lintuvedet ja -kosteikot, perinnebiotoopit, metsät sekä pienvedet ja rantaluonto. Näillä kaikilla on merkitystä myös metsänomistajille. Esimerkiksi vesilinnuille tärkeät kosteikot voivat toimia myös metsätaloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentäjinä. Lisää siitä, miksi ja millaisia luonnonhoitotöitä Helmi-ohjelmassa tehdään, voit lukea verkkosivuiltamme: Helmi-elinympäristöohjelma (metsakeskus.fi).

Entä jos metsäni sijaitsee Helmi-keskittymässä?

Maakunnalliset Helmi-yhteistyöryhmät valitsevat alueiltaan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjen keskittymiä. Näillä Helmi-keskittymillä tehtäviä luonnonhoitotöitä suunnitellaan alueen toimijoiden yhteistyönä, jolloin tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät. Helmi-keskittymiä on valittu vasta muutamassa maakunnassa ja valintatyö on vielä kesken.

Jos oma metsätila sijaitsee Helmi-keskittymässä, on metsänomistajalla paremmat mahdollisuudet päästä mukaan yhtä metsäkiinteistöä laajempiin luonnonhoitohankkeisiin. Toisaalta metsänomistaja voi harjoittaa myös normaalisti metsätaloutta ja saada täsmällisempiä neuvoja juuri sillä alueella tärkeisiin talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteisiin. Oman metsän sijainti Helmi-keskittymässä on siis kaikin puolin hyvä asia. Se tuo uusia mahdollisuuksia talousmetsien luonnonhoitoon, mutta ei sido mihinkään.

Yksityisillä mailla luonnonhoitotyöt ovat maanomistajille vapaaehtoisia. Helmi-ohjelman mukaisia luonnonhoitotöitä tuetaan valtion varoista, joten metsänomistaja voi hakea tukea näistä töistä aiheutuviin kustannuksiin. Tuki kattaa luonnonhoitotöistä aiheutuvat suunnittelu- ja toteutuskustannukset kokonaisuudessaan.

Työ saatu hyvin käyntiin – jatkossa metsänomistajien toimet korostuvat

Helmi-ohjelmassa soiden ennallistaminen suojelualueilla ja valtion monikäyttömetsissä on edennyt hienosti. Toisin on suojelualueiden ulkopuolisten soiden ennallistamisten laita. Osin metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia soiden ennallistamisen määrät tavoitteisiin nähden ovat vielä alkutekijöissään. Katsotaan, riittääkö Helmi-ohjelman toteutusaika tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Muissa elinympäristöissä luonnonhoitotyöt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Helmi-ohjelman kaikki tulokset löytyvät osoitteesta https://ym.fi/helmi/tulokset.

Helmi-ohjelman rahoituksesta päätetään julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarvioita koskevassa menettelyssä. Tälle vuodelle Helmi-ohjelmaan varatut rahat vähenivät selvästi viime vuoteen verrattuna. Helmi-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on myönnettyjen resurssien puitteissa mahdollista.

Metsänomistajat ovat tarjonneet innokkaasti kohteitaan Metsäkeskukselle ennallistettavaksi. Metsäkeskuksen resurssit ovat kuitenkin vähentyneet viimeaikaisten muutosten vuoksi ja Metsäkeskuksen rooli luonnonhoitohankkeiden suunnittelijana on jäämässä entistä vähäisemmäksi. Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä mahdollistaa kuitenkin maanomistajalähtöiset luonnonhoitotyöt. Oman metsäasiantuntijan kanssa asia kannattaakin ottaa puheeksi, jos luonnonhoitotyöt omassa metsässä kiinnostavat. Kohteen ei tarvitse sijaita Helmi-keskittymässä.

Tänä vuonna on alkanut Suomen kaikkien aikojen suurin EU-rahoitteinen LIFE-luontohanke Priodiversity LIFE, jonka toimenpiteet toteuttavat myös Helmi-ohjelmaa. Euroopan unionin LIFE-ohjelma on myöntänyt Priodiversity LIFE -hankkeelle 30 miljoonan euron hankerahoituksen vuosille 2024–2031. Priodiversity LIFE tuleekin olemaan yksi tärkeimmistä hankkeista, jolla Metsäkeskus voi olla mukana Helmi-ohjelman toteutuksessa.

Riittävätkö Helmi-ohjelman toimenpiteet lannistamaan luontokatoa?

Paljon kiistaa aiheuttanut ennallistamisasetus laitettiin pöydälle EU:ssa, sillä se ei ole saanut taakseen tarvittavaa määräenemmistöä. Toteutuessaan ennallistamisasetus tarkoittaisi Suomelle ennallistamistoimia heikentyneisiin elinympäristöihin aluksi noin miljoonan hehtaarin alalle. Helmi- ja METSO-ohjelma voisivat tukea ennallistamisasetuksen toimeenpanoa Suomessa.

Ennallistamisasetus koskee ihmisen toimien takia heikentyneitä direktiiviluontotyyppejä. Vuoteen 2030 mennessä näiden heikentyneiden direktiiviluontotyyppien pinta-alasta pitäisi asetuksen mukaan ennallistaa 30 prosenttia.  On sanottu, että mittakaavaltaan se tarkoittaisi suurin piirtein sitä, että kymmenvuotinen Helmi-ohjelma pitäisi tehdä Suomessa joka vuosi.

Lue lisää

Riikka Salomaa: Helmen kalastajat
Helmi-elinympäristöohjelma (metsakeskus.fi)
Helmi-elinympäristöohjelma ympäristöministeriön sivuilla (ym.fi)
METSO-ohjelma (metsakeskus.fi)
Luonnonhoidon tuki (metsakeskus.fi)