Terhi Ajosenpää: Monimuotoisuuden turvaaminen kannattaa – METSO jatkuu vuoteen 2040

03.06.2026

Kirjoittaja toimii johtavana luonnonhoidon asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa.

Metsien monimuotoisuusohjelma METSO tarjoaa metsänomistajille monia mahdollisuuksia metsäluonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen. Vuonna 2008 alkaneen METSO-ohjelman avulla on vuoden 2025 loppuun mennessä suojeltu metsäluontoa pysyvästi lähes 100 000 hehtaarilla, tehty 63 000 hehtaarille metsätalouden määräaikaisia ympäristötukisopimuksia ja tehty monimuotoisuutta lisääviä toimia 5 800 hehtaarilla luonnonhoitohankkeina.

Suomen metsäkeskuksen myöntämässä kymmenvuotisessa ympäristötuessa yleisimpiä määräaikaisen suojelun kohteita ovat olleet pienvesien lähiympäristöt, monimuotoisuudelle merkittävät, runsaslahopuustoiset kangasmetsät sekä erilaiset suoelinympäristöt. Myös uusien luonnonsuojelualueiden perustamisessa monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät ja suot ovat olleet yleisimpiä elinympäristöjä. Lisäksi lehtoja ja metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita on saatu merkittävä määrä pysyvän ja ympäristötuella toteutetun suojelun piiriin.

Perustana vapaaehtoisuus

METSO-ohjelman tavoitteet eivät olisi onnistuneet ilman tuhansia metsänomistajia, jotka ovat lähteneet aktiivisesti mukaan METSOn toteutukseen. Ohjelman tärkein periaate on vapaaehtoisuus: metsänomistaja päättää, mitä kohteita hän tarjoaa metsästään suojeluun, mitkä kohteet jätetään kehittymään luonnontilaan ja minne kohdistetaan aktiivisia luonnonhoidon toimenpiteitä.

METSOon sopiville kohteille on määritelty valintaperusteet. Valintaperusteissa mukana olevien elinympäristöjen lisäksi METSO-ohjelman avulla suojellaan myös metsä- ja muiden lakien turvaamia elinympäristöjä. Suojelusta maksetaan korvaus. Luonnonhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ei koidu metsänomistajalle kustannuksia.

Uusi ohjelmakausi vuoteen 2040 saakka

METSO-ohjelman ensimmäinen kausi päättyi viime vuoden lopussa. Päätös uudesta kaudesta saatiin huhtikuussa ja sen mukaan METSO-ohjelma jatkuu vuoteen 2040 asti. Samalla ohjelma laajenee pysyvän suojelun osalta eteläisestä Suomesta koko maahan niin, että Pohjois-Suomessa suojelualueiden perustamisen painotus on vanhoissa ja luonnontilaisissa metsissä.

Metsäkeskuksen METSO-keinot eli metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän (metka) mukainen ympäristötuki ja luonnonhoidon tuki ovat tarkoitettuja yksityisille metsänomistajille koko Suomessa kuten tähänkin asti. Metsänomistajan kannattaa keskustella suojelun ja luonnonhoidon vaihtoehdoista tutun palveluntarjoajan kanssa tai etsiä sopivaa kumppania Metsään.fi-palvelun kautta. Pysyvän suojelualueen perustamisesta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä alueellisiin elinvoimakeskuksiin, jotka jatkossa vastaavat METSO-ohjelman toteutuksesta luonnonsuojelulain keinoin.

Haasteena rahoitus

METSO-ohjelman uuden kauden keskeinen haaste on rahoituksen riittävyys. Tavoitteet ovat korkealla, mutta pysyvästä ja määräaikaisesta suojelusta maksettaviin korvauksiin tarkoitetut valtion budjettivarat ovat tällä hetkellä riittämättömiä metsänomistajien kiinnostukseen nähden.

Suomen metsäkeskus joutui maaliskuussa kiristämään ympäristötukikohteiden kriteerejä. Myös monissa elinvoimakeskuksissa suojeluhakemusten käsittelyissä on pitkä jono. Sen sijaan luonnonhoitoon ja luonnontilan parantamiseen tarkoitettua metka-rahoitusta on tällä hetkellä hyvin käytettävissä, ja METSO-ohjelmassa se kohdistetaan lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitoon. Samaan aikaan käynnissä olevassa Helmi-elinympäristöohjelmassa puolestaan ennallistetaan soita, kunnostetaan pienvesiä ja rakennetaan kosteikkoja. Lehtojen hoitoon ja soiden ennallistamiseen avautuu syksyllä uusi mahdollisuus, kun metsätalouden kannustejärjestelmä metkan tukikokeilussa avataan tarjouskilpailu. Siinä tukea myönnetään tehtyjen tarjousten ja kohteessa tehtävien luonnonhoitotöiden laadun ja tulosten perusteella.

Uusia rahoitusmuotoja vaihtoehtoina

METSO-rahoitus on tullut vuosien saatossa tutuksi jo useille metsänomistajille. METSO-rahoituksen niukahkon tilanteen vuoksi ei kuitenkaan kannata heti lähteä miettimään puukauppaa, vaan selvittää muitakin vaihtoehtoja arvokkaan kohteen turvaamiseen.

Pysyvään suojeluun on jo pidempään ollut tarjolla säätiöiden ja yritysten kautta jaettavaa rahoitusta. Lisäksi uusia mahdollisuuksia on avautumassa aktiivisen kehitystyön kohteena olevilla luonnonarvomarkkinoilla, joilla metsänomistaja tuottaa luonnonarvoja ja saa siitä korvausta luontohaitan tuottajalta tai luontoteon ostajalta. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK uudisti keväällä luontoarvojen kauppapaikan, joka on avoin kaikille myyjille, ostajille ja välittäjille.

Monimuotoisuuden turvaaminen kannattaa

Metsäluonnon hyväksi tehdään paljon myös ilman ohjelmia ja ulkopuolista rahoitusta. Metsänomistajat toteuttavat osana hakkuita ja hoitotöitä laajasti talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteitä, kuten säästöpuiden ja suojatiheikköjen jättämistä. Moni myös jättää omalla päätöksellään alueita metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.

Metsänomistajat ymmärtävät, miksi luonnon tarjoamia hyötyjä ja monimuotoisuutta kannattaa ylläpitää ja vahvistaa. Tässä työssä kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön ja vahvistaa oman metsän mahdollisuuksia niin itselle kuin tuleville metsänomistajille.