Millaisiin luonnonhoitotöihin voi saada tukea? – 3 esimerkkiä

Maanomistajat voivat nykyään hakea itse tukea erilaisiin luonnonhoitotöihin Metsäkeskuksesta. Ihan ensin kannattaa selvittää yhdessä metsäammattilaisen kanssa, millaisia luontoarvoja omilla mailla on ja mistä luonnonhoitotöistä olisi hyötyä. Ammattilaiset osaavat neuvoa, millaisilla toimilla metsissä tai soilla voisi lisätä luonnon monimuotoisuutta tai parantaa vesiensuojelua.

Millaisiin töihin luonnonhoidon tukea sitten voi saada? Luonnonhoidon asiantuntija Marjo Ahola ja erityisasiantuntija Riikka Salomaa Metsäkeskuksesta kertovat esimerkkejä erilaisista luonnonhoitotöistä ja antavat vinkit tukien hakuun.

1. Lehtojen hoito

Lehtojen hoidossa poistetaan varjostavia kuusia ja annetaan tilaa lehtipuille ja valoa tarvitsevalle lehtokasvillisuudelle. Kuva: Jukka Ruutiainen

Miksi lehtoja hoidetaan?

Suomessa lehtometsiä on raivattu paljon pelloiksi, koska lehtojen ravinteikas maa on sopinut hyvin maanviljelykseen. Lehtoja on raivattu myös rakennusmaaksi ja otettu metsätalouskäyttöön. Yhtenäisiä laajoja lehtoalueita ei enää ole jäljellä. Sen vuoksi myös lehtojen lajisto on vähentynyt. Jäljellä olevien lehtometsien kasvillisuutta uhkaa etupäässä kuusettuminen. Kuuset varjostavat ja sen neulaset happamoittavat maaperää niin, että lehtokasvit eivät pärjää. Lehtojen hoidolla parannetaan lehtojen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia.

Mitä hyötyä lehdon hoidosta on?

Lehtoja hoidetaan usein poistamalla valikoiden kuusia, jotka varjostavat lehtokasvillisuutta. Myös hakkuutähteet kuljetetaan pois tai poltetaan. Kaadettuja ja kaatuneita puita voi hyvin jättää lehtoon lahopuuksi. Lahopuuta voi tuottaa myös kaulaamalla puita.

Suomen metsien pinta-alasta lehtoja on alle kaksi prosenttia, kun samalla kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtolajeja on lähes puolet. Kun lehtoja hoitaa pienelläki alalla, siitä on apua monille kasveille, hyönteisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Lehtojen lehtipuilla ja pensailla viihtyvät monet pölyttäjähyönteiset, jotka ovat tärkeitä myös maanviljelykselle ja ekosysteemille.

​​​​​​​

Lehtojen hoitohakkuissa syntyvä hakkuutähde voidaan polttaa työmaalla, jolloin se ei jää herkän lehtokasvillisuuden päälle happamoittamaan maaperää. Kuva: Jukka Ruutiainen

Millaisiin töihin saa tukea?

Lehdon hoitoa varten täytyy tehdä ensin suunnitelma. Jos lehdosta on tarvetta poistaa ainespuun kokoisia kuusia, tehdään se usein metsäkoneella.

Luonnonhoidon tukea voi hakea Metsäkeskuksesta lehdon hoitosuunnitelman laatimiseen sekä hoitotöiden toteutukseen. Tukea saa esimerkiksi hoidettavan alueen ja poistettavien puiden merkitsemiseen, harvennukseen ja hakkuutähteiden poistoon lehdosta sekä puiden kaulaamiseen.

Tukea voi saada esimerkiksi sellaisten lehtojen hoitoon, joita on aiemmin hoidettu talousmetsänä tai jotka ovat metsittynyttä entistä maatalousmaata. Luonnonhoidon tukea ei saa suojelualueille, eikä vaan yksittäisen lehtolajin olosuhteiden parantamiseen. Tukea ei saa myöskään lehtomaisten kangasmetsien hoitoon.

Jos lehdon hoidon yhteydessä kaadetaan ja myydään puuta, vähentää puunmyyntitulo myönnettävää tukea. Myös esimerkiksi asunnon korjaamiseen käytetty puu vähentää tukea. Sen sijaan omaan käyttöön polttopuuksi kerätty puu ei vaikuta tuen määrään.

2. Suon ennallistaminen

​​​​​​​

Soiden ennallistamisessa käytetään kaivinkonetta ojien tukkimiseen. Kuva: Heikki Mosorin

Miksi soita ennallistetaan?

Suomessa on ojitettu miljoonia hehtaareja soita pelloiksi ja metsämaaksi. Näin on monilla paikoilla saatu vilja ja puusto kasvamaan, mutta ojituksilla on myös kääntöpuolensa. Ojia pitkin vesistöihin valuu kiintoaineita ja ravinteita, minkä seurauksena järvet ja lammet tummuvat ja rehevöityvät. Suomessa on tehty myös paljon ojituksia, joista ei ole ollut hyötyä metsänomistajille. Puusto on jäänyt kitukasvuiseksi, eikä ole tuottanut toivottuja tuloja. Suon ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suon vesitalous lähelle luonnontilaa.

Mitä hyötyä ennallistamisesta on?

Suon ennallistamisessa tukitaan vanhoja metsäojia ja ohjataan vettä suolle. Tarkoituksena on saada suo vettymään ja palautumaan tilaan, jollainen se oli ennen ojituksia.

Ennallistettu suo pidättää ravinteita niin, etteivät ne valu suoraan ojia pitkin vesistöihin. Ojien tukkiminen voi vähentää veden kovaa virtausta ja tulvimista. Ennallistamisesta hyötyvät lukuisat suolla elävät hyönteiset, sammalet ja linnut. Suolta voi myös päästä taas poimimaan lakkoja tai karpaloita.

​​​​​​​

Ojat täytetään vanhoista ojanpenkoista löytyvällä turpeella. Ojia ei saa koskaan täyttää puutavaralla tai hakkuutähteellä. Kuva: Metsäkeskuksen kuvapankki

Millaisiin töihin saa tukea?

Luonnonhoidon tukea voi hakea esimerkiksi ojien tukkimiseen ja patoamiseen, pintavallien tekemiseen, vesien palauttamiseen suolle, vesien ohjailuun sekä puuston raivaukseen ja hakkuuseen.

Jos suon ennallistamisen vuoksi poistetaan puita ja myydään puut, vähentää puunmyyntitulo maksettavan tuen määrää. Jos hakkuita on tehty aiemmin, ei tuo aiempi puunmyyntitulo vaikuta tukeen.

Tukea ei saa sellaisille ennallistamisalueille, joilla on voimassa metsän uudistamisvelvoite tai suometsän hoidon tukeen liittyvä hoito- tai kunnossapitovelvoite. Ennallistamisesta ei saa myöskään aiheutua haittaa muille maanomistajille.

3. Kosteikon rakentaminen

​​​​​​​

Kosteikkoja voidaan perustaa kaivamalla tai patoamalla. Kosteikot muotoillaan monipuolisiksi ja jätetään saarekkeita vesilintujen rantautumista ja pesintää varten. Kuva: Riikka Salomaa

Miksi kosteikkoja rakennetaan?

Kosteikot ovat tärkeitä pesimä- ja ruokailupaikkoja monille vesilinnuille. Niiden elinympäristöt ovat vähentyneet, kun monia matalia ja reheviä lintujärviä on kuivattu pelloiksi. Tyypillisiä kosteikon paikkoja ovat alavat ja luontaisesti valumavesiä keräävät joutomaat, joissa puusto tai vilja ei kasva kunnolla. Kosteikot auttavat vähentämään maa- ja metsätaloudesta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin.

Mitä hyötyä kosteikoista on?

Kaivettu kosteikko hidastaa veden virtausta ja tulvimista. Kosteikot myös keräävät vedestä kiintoaineita ja ravinteita, etteivät ne pääse valumaan eteenpäin vesistöihin. Kosteikkoon rakennetaan usein matalia ja syviä kohtia ja saarekkeita. Vesilinnut voivat syödä matalikossa kasvavia vesikasveja. Kasvillisuus myös suojaa pesiviä lintuja.

Maanomistaja voi saada kosteikosta joutomaan paikalle kauniin maisemapaikan, joka sopii hyvin esimerkiksi retkeilyyn tai lintujen tarkkailuun. Myös metsästyksen harrastajille on hyötyä kosteikoista, koska ne auttavat ylläpitämään vesilintujen kantaa.

​​​​​​​

Kosteikolla tärkeää on sinne muodostuva kasvillisuus. Edellisessä kuvassa rakenteilla olleeseen kosteikkoon on tullut runsaasti kasvillisuutta muutamassa vuodessa. Kuva: Marjo Ahola

Millaisiin töihin saa tukea?

Kosteikon rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja ammattitaitoa.

Luonnonhoidon tukea voi saada kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen, eli kaivu- ja patoamistöihin, läjitysmaiden kasaamiseen ja tiivistämiseen sekä patorakennelmien tekoon.

Tuella on tarkoitus rakentaa kosteikkoja, joilla ensisijaisesti estetään tai korjataan metsäojituksista aiheutuneita haittoja vesistöille. Käytännössä kosteikon yläpuolisella valuma-alueella pitää olla metsäojia, jotka aiheuttavat kuormitusta vesistöihin.

Tukea voi saada, kun kosteikon valuma-alueella on vähintään kaksi kiinteistöä, joilla on eri maanomistajat. Kosteikon pitää olla myös riittävän suuri, eli pinta-alaltaan vähintään prosentin kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. 

Kosteikolle sopiva paikka on esimerkiksi alava, vähäpuustoinen tai puuton metsäalue tai veden vaivaama pelto. Luonnonhoidon tuella voi tehdä kosteikon pellolle, jos siitä on apua vesiensuojelussa ja samalla tehdään esimerkiksi patoja tai muita vesiensuojelurakenteita metsäojiin. Kosteikosta kannattaa rakentaa sellainen, että se on myös hyvä elinympäristö riistalle ja lisää alueen monimuotoisuutta. Pelkästään riistakosteikon rakentamiseen ei kuitenkaan saa Metsäkeskuksesta luonnonhoidon tukea, vaan kosteikon pitää ensisijaisesti parantaa vesiensuojelua.