Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Mitä ennallistamisella tarkoitetaan?

Ennallistaminen on keino, jolla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Metsissä ja soilla se tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä, joilla luonnontilaisen alueen rakennepiirteet saadaan palautumaan ajan kuluessa alueelle. 

Ennallistaminen voi sisältää puustoon tai maaperään kohdentuvia aktiivisia toimenpiteitä. Ennallistaminen voi myös olla alueen jättämistä metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Tällöin luonnontilaiseksi palautuminen vie pidemmän ajan eikä se välttämättä aina toteudu täysin.

Mikä on ennallistamisen tavoite?

Ennallistaminen elvyttää, palauttaa ja säilyttää elinympäristöjä ja niiden monimuotoisuutta. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää talousmetsinä aikoinaan olleiden metsien rakennetta, kuten puulajistoa ja ikärakennetta, lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta. Luonnonmetsälle ominaisia rakennepiirteitä ovat muun muassa lahopuuston esiintyminen, puuston erirakenteisuus, vesitalouden luonnontilaisuus ja kasvupaikalle ominainen luontainen puusto ja muu lajisto. 

Tavoitteena on saada aikaan luonnonmukainen kehitys, jolla turvataan monipuolisempi lajisto. Ennallistamisen yksi tärkeä tavoite on turvata ja parantaa etenkin vaateliaan ja uhanalaisen lajiston säilymistä ja vahvistaa niiden esiintymiä. 

Ennallistamisen jälkeen alue jää pois metsätalouskäytöstä. Ennallistamisen vaikutukset alkavat näkyä usein jo seuraavina vuosina esimerkiksi lajiston elpymisenä tai alueen vettymisenä. Täydellinen palautuminen on hidasta. Etenkin talousmetsien puuston palautuminen luonnontilaiseksi voi viedä aikaa useita vuosikymmeniä.  

Miten ennallistamista tehdään?

Ennallistaminen edellyttää huolellista suunnittelua, jossa huomioidaan muun muassa lähialueen muu maankäyttö, erityislajisto, ennallistamistapa ja -ajankohta, puuston poistotarve sekä tarvittavat henkilö- ja kalustoresurssit. 

Suunnittelun jälkeen varsinaiset ennallistamistyöt tehdään elinympäristöittäin tavoitteiden mukaisesti. Soilla voidaan poistaa ojituksen vaikutuksesta syntynyttä puustoa ja tukkia ojia konetyönä. Vettä voidaan myös palauttaa kuivuneelle suolle valuma-alueelta johdeojien avulla. 

Lehdoissa voidaan raivata ja poistaa lehtolajiston kasvua haittaavaa puustoa, eli yleensä kuusia. Myös hakkuutähteet voidaan kerätä pois tai polttaa, etteivät ne happamoittaisi maaperää. 

Paahteisissa elinympäristöissä harjujen rinteillä voidaan lisätä maanpinnan lämpöä poistamalla puustoa ja pensaikkoa.  Näin erityinen paahdelajisto saa paremmat olosuhteet. Paahderinteitä voidaan myös polttaa kunttakerroksen poistamiseksi. Lämpö lisää paahdelajiston elinvoimaisuutta. 

Pienvesikohteilla voidaan lähteiden vesipintaa nostaa rakentamalla kaivettuun ojaan pato tai tukkimalla kuivattavia ojia. Purojen tilaa voidaan parantaa tukkimalla puroon laskevia ojia, ohjaamalla vesi takaisin vanhaan purouomaan tai palauttamalla kiviä perattuun purouomaan. Purolajiston elinoloja voidaan parantaa lisäämällä uoman pohjalle kutusoraa tai puuainesta.

Ketkä tekevät ennallistamista?

Ennallistamistoimia on tehnyt ja tekee määrällisesti eniten Metsähallituksen Luontopalvelut luonnonsuojelualueilla. 

Ennallistamista tehdään myös yksityismetsissä muun muassa ympäristötukisopimukseen liittyvänä tai laajemmassa alueellisessa luonnonhoitohankkeessa. Metsäkeskus suunnittelee töitä ja hankehaun kautta valitaan töille toteuttaja. Toimenpiteistä sovitaan aina metsänomistajan kanssa. Myös ELY-keskukset suunnittelevat luonnonhoitotöitä osana Helmi-elinympäristöohjelmaa etenkin yksityisille luonnonsuojelualueille. 

Ennallistamistoimia tekevät myös vapaaehtoisjärjestöt kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen paikallisjärjestöt sekä kunnat ja Riistakeskus. 

Metsänomistaja voi myös itse tehdä pienimuotoisia ennallistamistoimia, kuten esimerkiksi kaulata puita tai tehdä tekopökkelöitä metsään, jonka jatkossa jättää metsätaloustoimien ulkopuolelle.

Mitä ennallistaminen maksaa?

Ennallistamisen, suunnittelun ja toteutuksen kustannukset vaihtelevat toimenpiteiden laadusta ja toteutustavasta riippuen. Yksittäinen pienempi kohde, esimerkiksi padon rakentaminen henkilötyönä tehtynä, voi maksaa noin tuhat euroa, mutta erilaisia työvaiheita ja konetyötä sisältävän elinympäristön ennallistaminen voi maksaa useita tuhansia euroja. Esimerkiksi laajojen suoalueiden ennallistamiskustannukset voivat nousta korkeiksi, koska usein siellä tarvitaan myös vesiensuojelurakenteita.

Maanomistajalle ei aiheudu ennallistamisesta kustannuksia. Töiden suunnittelua ja toteutusta rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimesta myönnettävillä tuilla. METSO- ja Helmi-ohjelma ovat keskeisiä ohjelmia, joissa ennallistamisen toimenpiteitä ja tavoitteita on määritelty. Ohjelmien avulla voidaan edistää lisäksi ennallistettujen kohteiden suojelua, jolloin metsänomistaja voi saada niistä myös korvausta. 

Riitta Raatikainen

luonnonhoidon johtava asiantuntija

Suomen metsäkeskus

 

Lue myös blogikirjoitus: “Jaana Kaipainen: Kiistanalainen ennallistamisehdotus vaatii kriittistä tarkastelua” 

 

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 
Blogi

Kysymme

Onko metsissäsi tehty poiminta- tai pienaukkohakkuita?
Kyllä Ei

Viime kuukauden tulos

Oletko yksityistien tiekunnan jäsen?

Kyllä (85%)
Ei (15%)

Ääniä yhteensä 34 kpl.

 
Metsäkeskuksen podcast

Metsäkeskus Facebookissa

Näytä Facebookissa

Metsäkeskus Twitterissä

Näytä Twitterissä