Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje

Tiedotamme 6-8 kertaa vuodessa metsäasioista. Uutiskirjeen tilaus on maksutonta, ja sen voi halutessaan peruuttaa. Tietosuojaseloste

På Svenska

Määräaikainen luonnonsuojelualue muuttui pysyväksi

Nissisten metsäyhtymän määräaikaiseksi aiottu luonnonsuojelualue Konnevedellä muutettiin pysyväksi kymmenen vuoden jälkeen. Kaikki yhtymän osakkaat olivat yhtä mieltä siitä, että alueen metsää ei saa kaataa.

Timo Nissinen uskoo määräaikaisen suojelun madaltaneen kynnystä perustaa pysyvä yksityinen luonnonsuojelualue.

09.04.2019

Teksti ja kuvat: Aino Ässämäki

Kaikki alkoi vuonna 2003, kun Timo Nissinen sisaruksineen katseli suvun kesäpaikan takapihalta järven ylle kohoavaa metsäistä jyrkännettä. Näky oli jylhä ja on edelleen, kiitos suvun yhteisen päätöksen suojella järventakainen maisema. Nissinen perheineen oli lukenut lehdistä METSO-ohjelmasta ja niinpä suojelumahdollisuutta ryhdyttiin selvittelemään.

Tuolloin Metsäkeskus myönsi reilun neljän hehtaarin kokoiselle alueelle ympäristötuen. Tämä tarkoitti sitä, että alue tulisi jättää rauhaan kymmenen vuoden määräajaksi. Tuo aika tuli täyteen vuonna 2014. Mahdollisuudet silloin olivat jatkaa määräaikaista suojelua toiset kymmenen vuotta tai palauttaa alue talousmetsäksi. Nissiset päätyivät kuitenkin kolmanteen vaihtoehtoon: pysyvän yksityisen suojelualueen perustamiseen.

- Yhteiset arvot ovat tärkeitä, kun hoidetaan yhtymän asioita. Raha ei voi määrätä, sanoo Timo Nissinen.

Hän on jäänyt joitakin vuosia sitten eläkkeelle ja hoitaa neljän eri metsäyhtymän asioita. Kaikissa osakkaat ovat perheen ja suvun jäseniä.

Luonto ja metsä ovat Nissiselle läheisiä, ja suhde metsään on myös hyvin käytännöllinen. Nissinen poimii vaimonsa kanssa vuosittain runsaita marjasaaliita. Veljien kanssa tiluksille on ripustettu pöllöille pönttöjä. Metsässä on havaittu ainakin viirupöllö ja lehtopöllö. Tarvittavat metsätyöt tehdään suvun talkoovoimin. Näin tietoa ja taitoa myös siirretään nuoremmille sukupolville.
 

Ei pelkkää suojelualuetta

Hakkuitakin tilalla toki tehdään. Luonnonsuojelualueen yläosa rajautuu tuoreeseen harvennukseen ja sen takana on muutaman vuoden ikäinen taimikko.

- On tehtävä, mitä metsä vaatii, sanoo Nissinen.

Yhtymän metsiä hoidetaan erittäin harkiten. Metsäsuunnitelma suositti myös harvennetulle kuviolle aukkoa, mutta Nissisen mielestä yläharvennus oli sillä kertaa parempi vaihtoehto.

Myös valtakunnan tasolle Nissinen perää malttia. Hänen mielestään nyt paljon esillä ollut 80 miljoonan kuution vuosittainen hakkuumäärä on hyvä, kun otetaan huomioon, että metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota vuosittain.

- Yhtään yli 80 miljoonan kuution ei pitäisi kuitenkaan mennä, arvioi Nissinen.

Metsikköön viedyssä pöllön pöntössä on maanomistajan mukaan pesinyt lehtopöllö.
 

Kasvua tapahtuu myös paikoissa, joista puut olisi haastavaa korjata talteen. Sellainen on Nissistenkin suojelualue.

Metsä säilyi koskemattomana vuosikymmeniä, koska rinne on jyrkkä ja se sijaitsee kaukana tiestä. Täytyy kävellä reippaasti toista kilometriä lumista ajouraa nähdäkseen sinisin kepein ja Nissisen itse ripustamin punaisin kuitunauhoin merkityn suojelualueen rajan.

Suojelusopimukseen on kirjattu kohteen olevan runsaslahopuustoinen kangasmetsä, jossa kasvaa havupuiden lisäksi haapaa, raitaa, harmaaleppää ja koivua. Noin puolen kilometrin päässä sijaitsee kohde, joka on mukana lehtojensuojeluohjelmassa. Se katsottiin eduksi sopimusta tehdessä.

Nissisen mielestä puista saatu korvaus oli kohtuullinen. Erityisesti maanomistajat arvostivat sitä, että puusto arvioitiin tarkasti ja korvaus perustui arvioon puiden arvosta.

Nissinen uskoo määräaikaisen suojelun madaltaneen kynnystä perustaa pysyvä yksityinen luonnonsuojelualue.

- Onhan siitä myös huoli pois. Nyt ei tarvitse huolehtia suojelussa olevan alueen metsänhoidosta, Nissinen huomaa.
 

Määräaikaisesta pysyvään suojeluun

Määräaikaisesti suojeltuja alueita siirtyy pysyvään suojeluun vuosittain kymmeniä. Metsäkeskus välittää tarjoukset ELY-keskukselle, joka tekee päätöksen suojelusta ja maksaa korvaukset maanomistajille. Vuonna 2018 kohteita välitettiin ELY-keskukselle 102 kappaletta, eli reilu tuhat hehtaaria. Liki kaikki välitetyt kohteet ovat aiemmin olleet määräaikaisia suojelualueita. Sekä määräaikainen että pysyvä suojelu toteutetaan METSO-suojeluohjelmassa.

Määräaikaista suojelua on joskus kritisoitu siitä, että se turvaa alueen luontoarvoja vain varsin lyhyen aikaa. Kokemus on kuitenkin opettanut, että määräaikaisillakin alueilla on paikkansa.

- Aika antaa perspektiiviä tarkastella omaa aluetta suhteessa muuhun metsäluontoon. Myös luottamus METSO-ohjelmaa kohtaan ehtii kasvaa, kun 10 vuoden kuluttua kerrotaan, että suojelu on edelleen vapaaehtoista ja metsänomistaja saa päättää mitä keinoa hänen metsässään käytetään, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta.

Vaikka valta onkin metsänomistajalla, aivan kaikkia toiveita ei voida toteuttaa.

- On metsänomistajia, joilla olisi kiinnostusta suojeluun, mutta metsien luontoarvot eivät ole riittävät tai kohteet eivät muuten ole valintaperusteiden mukaisia. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi laajat vähäpuustoiset suot.

Raatikainen arvelee, että tulevaisuudessa METSO-ohjelmaan voivat päästä mukaan myös suot. Hänen mukaansa muitakin lisäyksiä voi tulla, jos ohjelmaan jossain vaiheessa tehdään muutoksia.

Timo Nissinen hoitaa neljän eri metsäyhtymän asioita

Timo Nissinen on jäänyt joitakin vuosia sitten eläkkeelle ja hoitaa neljän eri metsäyhtymän asioita.

 

Kommentit
Kimmo Silvo 17.04.2019 klo 15:31

Hyvin toimittu. Itsellämme on myös määräaikaisen suojelun kohteita, joita olisimme halunneet pysyviksi. Koska rahoitusta pysyvään suojeluun ei ollut käytettävissä, päädyimme toistaiseksi jatkamaan määräaikaista suojelua 10 vuotta eteenpäin, mutta tavoitteena sekä meillä, metsäkeskuksella että ely-keskuksella on pysyvän suojeikaan saaminen seuraavan 10 vuoden aikana.

Jorma Tella 17.04.2019 klo 20:47

Terve kyl vanha metsä aina silmään käy ja tuo
olemassa oleva kuusikko ilmeisesti aikapaljon
tyvestä lahoa vaikka rehevä kasvupaikka
jos puulla on oikeahinta suojelusta senkun jättää pystyyn töröttää vältää myös uudistamisesta aiheutuvat kulut.

Erkki P. 18.04.2019 klo 08:57

Jokunen vuosi sitten silloinen Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen edustaja vastasi tiedusteluuni Metso suojeluohjelemasta että "Ei sinun ole pakko hakata sitä palstaa, silloin sen suojelu toteutuu.". Kyseinen asiantuntija onneksi eläköityi ja hänen seuraajansa järjesti palstalle arvion, jossa se todettiin ehdottomasti suojelun arvoiseksi. Minulle kerrotun mukaisesti, Metso ohjelman varat olivat Lapissa valitettavasti niin rajalliset, ettei palstaani liitetty ohjelmaan. Siteeraan tähän toteamusta "In Finland we have this thing called Reilu meininki".

adhd 20.04.2019 klo 12:30

täällä taas näitä vihreitten höpinöitä!

biologiaa 20.04.2019 klo 14:02

Ei missään tapauksessa lisätä hakkuita entisestä, pikemminkin muuttaa hakkuutapaa, ja antaa enemmän puiden kasvaa, etelässä vähintään 80v ja pohjoisessa 100-150 vuotta (havupuu, mänty)

Jukka Severi Mäkinen 22.04.2019 klo 14:45

Jutussa kerrottu on hyvä esimerkki vapaaehtoisesta suojelusta, mitä tulisi lisätä. Monilla metsänomistajilla on hallusaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsäplänttejä sellaisia, joilla syystä tai toisesta ei ole metsätalouden kannalta kovin suurta merkitystä. Tällaisia moninaisia luontoarvoja sisältäviä luontopankkeja kannattaisi kaikkien säilyttää.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.