Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Metsänomistaja Virpi Saarela ja metsäasiantuntija Minna Lautala katsovat yhdessä metsäsuunnitelmaa talvisessa metsässä. Metsänomistajan koira juoksee innoissaan lumessa. Oikealla kuvassa on lähde, jonka ylle on kaatunut muutamia puita.

03.04.2018

Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Lauri Rotko

Asikkalalainen Virpi Saarela sai viime vuoden lopulla mieluisan puhelun. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelija Minna Lautala soitti ja kertoi, että Saarelan tilalla on metsälailla suojeltu puronvarsimetsä. Metsässä ei saisi tehdä hakkuita, mutta metsän suojelusta voisi saada metsätalouden ympäristötukea. Suunnittelija lupasi auttaa korvauksen hakemisessa.

Saarela oli tumpsahtaa hämmästyksestä takamukselleen.

– En ikinä olisi itse hoksannut tällaista mahdollisuutta. Puro on lammaslaitumen vieressä ja sen reuna on jäänyt metsittymään. Paikalla kasvaa keväisin ­imiköitä, ja satakieletkin ovat pesineet siellä ainakin kahtena kesänä. Ehdotus kuulosti hyvältä, Saarela sanoo.

Puhelun jälkeen maatilan emännän mieleen tuli toinenkin paikka, joka oli ollut vuosikymmeniä luonnontilassa. Kivenheiton päässä hänen talostaan on lähde, jota ympäröivät suuret kuuset ja haavat. Saarela kutsui metsäsuunnittelija Lautalan katsomaan, voisiko siitäkin saada korvausta.

– En edes haluaisi hakata sitä metsikköä aukeaksi. Lähteestä tulee meille taloon juomavesi. On hyvä, että puut varjostavat sitä ja vesi pysyy kesälläkin viileänä, Saarela kertoo.

Lautala arvioi huolellisesti molemmat metsät ja totesi, että ne sopivat hyvin METSO-ympäristötuella rahoitettaviksi suojelukohteiksi. Sen jälkeen hän valmisteli tukihakemuspaperit, jotka hyväksyttiin alkuvuodesta Suomen metsäkeskuksessa. Pian myös korvaussumma oli Saarelan pankkitilillä.

– Ympäristötukisopimus on voimassa kymmenen vuotta. Moni ei tiedä tuesta ja on ollut tosi kiitollinen, kun olen kertonut asiasta. Tämä on mielestäni tosi hyvä vaihtoehto sellaisiin metsiin, joissa puunkäyttö olisi muutenkin rajoitettua, Lautala sanoo.

Luminen raita kuvattuna alaviistosta latvaan päin. Ympärillä on myös kuusten latvuksia.
Ympäristötuella on saatu säilytettyä lukuisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita.

 

Metsä on rentoutumispaikka ja tulonlähde

Kuusenoksien välistä pilkistää kirkas lähteen silmä. Pakkaslumi narahtelee metsänomistaja Saarelan saappaiden alla, mutta muuten on hiljaista. Näkymä on kuin satukirjasta.

– Pikkulikasta asti olen täällä viihtynyt. On suunnattoman ihanaa kävellä metsässä keväällä ja kuunnella lintuja. Tällä alueella pesii pähkinähakkeja, joita on vaikea nähdä. Ne ovat pirun arkoja, Saarela kertoo.

Kuusten varjostamasta lähteestä on tullut käyttövesi maataloon jo vuosikymmenien ajan. Emäntä muistaa lapsuudestaan oinaspumpun, jolla pumpattiin vettä tilan karjakeittiöön. Myöhemmin lähteelle rakennettiin kaivo, joka helpotti vedenottoa.

Maatila Asikkalan Kurhilassa on ollut Saarelan suvun omistuksessa tiettävästi 1600-luvulta lähtien. Virpi Saarela on tilan yhdestoista emäntä, ja hän jatkoi tilalla äitinsä aloittamaa lampaidenkasvatusta.

Nyt tallissa märehtii omatarvelampaina uuhia, jotka karitsoivat keväällä. Sen lisäksi Saarela omistaa noin 60 hehtaaria metsää, josta suuri osa on harvennusvaiheessa olevaa koivikkoa.

– Oma metsä merkitsee rahantuloa, mutta se on minulle myös rentoutumispaikka. Toivoisin, että saisin pidettyä metsäni tuottavina ja hyvin hoidettuina. Haluan myös, että metsissä on linnuille pesimäpuita ja oraville oksia istua. Metsän kasvisto ja kaikki sellainen pitää säilyttää mahdollisimman monimuotoisena, Saarela sanoo.

Ympäristötukisopimus lähdemetsikön ja puronvarren suojelusta on Saarelan mielestä erityisen hyvä juttu. Hän on tyytyväinen, että hakkuiden ulkopuolelle jäävistä metsistäkin voi saada tuloa.

Metsäsuunnittelija Minna Lautala on auttanut useita metsänomistajia hakemaan ympäristötukea. Viime vuonna hän kävi Metsäkeskuksen koulutuksessa, missä kerrottiin METSO-rahoitustilanteen parantuneen. Tiedosta innostuneena Lautala selasi läpi metsänomistaja-asiakkaidensa metsäsuunnitelmia, joista löytyi useita tukikelpoisia luontokohteita. 

Lautalan mukaan suuri osa metsänomistajista suhtautuu suojeluehdotuksiin ja METSO-rahoitukseen positiivisesti, mutta eivät kaikki.

– Täytyy kunnioittaa metsänomistajan ajatuksia. Monella on muistissa esimerkiksi Natura-ohjelma, jossa maita suojeltiin pakolla. On epäilys, että jos nyt suostun johonkin, niin en sen jälkeenkään saa tehdä mitään. Painotan aina, että tämä on täysin vapaaehtoista, Lautala sanoo.

Virpi Saarela halaa ja rauhoittelee suomenhevostaan.
Virpi Saarela haluaa hoitaa metsiänsä hyvin, jotta ne pysyisivät tuottavina.

 

Suojeltu metsä säilytetään luonnontilaisena

METSO-ohjelmaan kuuluvan ympäristötuen avulla rahoitettiin viime vuonna 1 855 hehtaaria arvokkaiden luonto­ympäristöjen suojelua. Eniten suojelu­sopimuksia syntyy vuosittain puron­varsimetsiköistä sekä lähteiden, norojen, tihkupintojen ja muiden pienvesien ympäristöistä.

Suojeluun tarjotaan paljon myös reheviä korpimetsiä, lehtoja ja kangasmetsäsaarekkeita. Ympäristötukikohteet ovat tyypillisesti noin kolmen hehtaarin kokoisia alueita, ja ne voivat koostua myös useasta pienestä alueesta.

Ympäristötuella suojeltu alue tulee säilyttää luonnontilaisena, eikä sieltä saa esimerkiksi kerätä polttopuuta. Myöskään tuulessa kaatuneita puita ei korjata pois, vaan ne jätetään metsään tulevaksi lahopuuksi. Sieniä ja marjoja metsästä saa poimia ja kulkea vapaasti jokamiehen­oikeuksilla.

– Ympäristötuella korvataan haittaa, joka metsänomistajalle aiheutuu, kun hän ei voi myydä suojelukohteelta puuta. Korvausta laskiessa selvitetään kohteen pinta-ala ja puuston määrä sekä metsäkiinteistön hakattavissa oleva kokonaispuumäärä. Laskennassa käytetään alueen keskikantohintaa. Keskimääräinen korvaus suojelusta on ollut noin 1 500 euroa hehtaarilta, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.

Ympäristötuki maksetaan metsänomistajille kertakorvauksena 10 vuoden sopimuskauden alussa, ja se on verotettavaa tuloa.

Virpi Saarela kävelee lammaslaitauksen reunaa kohti edessä olevaa metsikköä. Maassa on paljon lunta. ​​​​​​​
Lammaslaitumen reunametsikössä on lähde, josta tulee juomavesi metsän­omistaja Virpi Saarelan kotitaloon. Metsikkö on nyt suojeltu kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

 

Moni metsänomistaja jatkaa metsänsuojelusopimusta

Monet metsänomistajat päätyvät jatkamaan määräaikaista suojelua tai suojelemaan luontoalueen pysyvästi sopimuskauden jälkeen.

– Ympäristötuella on saatu säilytettyä lukuisia luonnon monimuotoisuudelle ja metsäeliöstölle tärkeitä alueita. Puun käyttö lisääntyy tulevina vuosina, joten koko metsäalan täytyy satsata entistä enemmän myös metsien käytön ekologiseen kestävyyteen. Tämä on yksi hyvä keino siihen, Raatikainen sanoo.

Asiantuntijan mukaan metsäammattilaisilla on suuri vastuu siitä, että maanomistajat saavat tietää ympäristötuesta ja maillaan olevista luontokohteista.

– Myös Metsään.fi-palvelu on avannut aivan valtavasti tietämystä metsänomistajien suuntaan. Arvokkaat luontokohteet tulevat heti palvelun kartoilla vastaan.  Näitä luontotietoja tarkennetaan edelleen tänä vuonna muun muassa kohdennetuilla maastotarkastuksilla.

 

Mikä ympäristötuki?

Metsätalouden ympäristötukea myönnetään yksityisille maanomistajille.

Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötuella rahoitetaan esimerkiksi lähteiden, purojen ja norojen ympäristöjen, rehevien lehtolaikkujen ja kangasmetsäsaarekkeiden sekä kalliojyrkännemetsien suojelua. Kohteilla tulee olla runsaasti puustoa.

Metsänomistaja hakee tukea Suomen metsäkeskuksesta. Kun tukirahoituksen edellytykset täyttyvät, voidaan solmia ympäristötukisopimus. Sopimuksella metsänomistaja sitoutuu säilyttämään ympäristötukikohteen monimuotoisuutta ja jättämään kohteen hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle.

Ympäristötukisopimus merkitään kiinteistörekisteriin, ja se on voimassa 10 vuotta, vaikka alue siirtyisi kokonaan tai osittain uudelle omistajalle.

Metsänomistajille myönnettävien ympäristötukien rahoitus tulee kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisista valtion varoista.

Lähde: Suomen metsäkeskus

 

METSO-rahaa hyvin tälle vuodelle

METSO-ohjelman rahoitusta on lisätty kuluvalle vuodelle, mikä parantaa mahdollisuuksia arvokkaiden luontokohteiden kartoittamiseen ja suojeluun. Lisärahoitusta kohdennetaan etenkin eteläiseen Suomeen. Suojeluun haetaan erityisesti lehtoja, runsaspuustoisia soita ja kangasmetsiä, joissa on runsaasti lahopuuta.

Suomen metsäkeskus myöntää METSO-rahoja ympäristötukiin ja elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin. Ympäristötukisopimuksiin on käytettävissä tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa euroa, mikä on lähes kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonhoitohankkeisiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

– Vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia ja hyviä kohteita on yhä runsaasti. Ympäristötukiin varatulla rahoituksella olisi mahdollista suojella lähes 3 000 hehtaaria arvokkaita elinympäristöjä tänä vuonna. Tilanne on siis varsin hyvä, sanoo Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta.

METSO-ohjelmassa tavoitteena on suojella 82 000 hehtaaria määräaikaisilla ympäristötukisopimuksilla ja luonnonhoitohankkeilla vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta on tähän mennessä toteutettu noin 50 prosenttia. Suomen metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojat valmistelevat valtaosan ympäristötukihakemuksista. Heiltä voi kysyä, kelpaavatko omilla mailla sijaitsevat luontokohteet mukaan METSO-ohjelmaan.

Koska määrärahoja on lisätty, tarvitaan ympäristötukihakemusten valmisteluun lisää osaavia tekijöitä. Metsäkeskus kouluttaa kuluvan vuoden aikana metsäpalveluyrittäjiä ja metsäammattilaisia metsänhoitoyhdistyksistä sekä metsäyhtiöistä tähän työhön.