Ajoita työt metsässä oikein – näin voit vaikuttaa metsätaloutesi kannattavuuteen

Oikea-aikaisilla toimilla metsässä on iso merkitys siinä, miten metsänomistaja voi saada metsätaloudestaan taloudellisesti mahdollisimman kannattavaa.  

Oikea ajoitus korostuu toimenpiteistä erityisesti taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa, koska näillä metsänomistaja voi varmistaa metsästään hyvät tulot ja saa vastinetta metsään sijoittamilleen rahoille. Kummankin toimenpiteen viivästyminen sen sijaan tulee metsänomistajalle taloudellisesti kalliiksi monella eri tavalla. 

Vaikka hoidetuista metsistä ei olisikaan saatavilla välittömiä hakkuutuloja, ovat ne silti arvokas omaisuuserä. 

Tee tarvittavat toimenpiteet ajallaan 

”Kaikki alkaa laadukkaasta ja ripeästä uudistamisesta, eli oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Maanmuokkausmenetelmään vaikuttaa, tehdäänkö uudistaminen luontaisesti vai viljellen, eli istuttaen tai kylväen, kumpi kohteelle onkin järkevämpää.  

Välivuosien jättäminen uudistamisessa johtaa heinittymiseen ja vesoittumiseen, mikä lisää työtä ja kustannuksia. Kuusella uudistamisen raja menee tuoreessa kankaassa, eli mustikkatyyppiä karummalle kasvupaikalle sitä ei kannata laittaa. 

Taimikonhoito on tehtävä oikeaan aikaan ja riittävällä voimakkuudella. Jos se viivästyy niin paljon, että puuston laatu kärsii olennaisesti tai sitä ei tehdä ollenkaan, tukkipuun saanto ja tulot voivat jäädä kiertoajalla jopa kolmanneksen siitä, jos työt olisi tehty ajallaan. Mitä enemmän työt viivästyvät, sitä hitaampaa ja kalliimpaa taimikonhoitotyö on. 

Taimikonhoitoon meillä on erittäin hyvät menetelmät. Varhaisperkaus pitäisi tehdä, kun kasvatettava puusto on noin metrin mittaista. Myöhempi taimikon harvennus tehdään, kun puusto on noin 3–5 metrin mittaista. 

Harvennushakkuutkin kannattaa tehdä oikeaan aikaan ja tiheyteen, sillä liian tiheässä puustossa tukkipuun kasvu hidastuu. Liian harvaksikaan ei kannata vetää, sillä mänty ei toivu koko kiertoaikana liian voimakkaasta ensiharvennuksesta. 

Ravinne-epätasapainon korjaaminen lannoituksella on kannattavaa etenkin Itä-Suomen kivennäismailla sekä viljavissa ja keskiravinteisissa paksuturpeisissa ojitetuissa suometsissä. Kasvatuslannoituksesta saa erinomaisen tuoton, kun se tehdään noin 10 vuotta ennen metsän uudistamista.  

Uudistaminen on tehtävä ajoissa erityisesti kuusikoissa ja lehtipuilla eteläisessä Suomessa, etteivät laho ja hyönteistuhot ala jylläämään.   

Suometsissä on edelleen kohteita, jotka vaativat vesitalousjärjestelyjä eli perkausojituksia, sillä peitteinen metsänkäsittely ei välttämättä aina riitä. Myös metsätieverkosto on pidettävä kunnossa.” 

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus

Markku Remeksen mukaan taimikonhoidon viivästymisellä on kohtalokkaat seuraukset metsän koko kiertoajaksi.
 

Hoidetut metsät ovat aina taloudellinen mahdollisuus 

”Metsä tarjoaa taloudellisen mahdollisuuden, ja oikealla hoidolla ja hakkuilla sitä ja sen arvoa voi kasvattaa ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Siinä suunnitelmallisuus, tilannetietoisuus ja oikea ajoitus ovat kaikkein tärkeimmät keinot. 

Esimerkiksi taimikonhoidon oikea-aikaisuus korostuu pyrittäessä sekapuustoihin, ja kun hoitotyöt tehdään ennen pahoja rästejä, hehtaarikustannus on alempi eikä kasvatettava metsä pääse hiipumaan. Taimikonhoitoa tehdään harvoin liian aikaisin tai turhaan. 

Kukin kasvupaikka ja kuvio ovat aina erilaiset. Vaikka kasvumallit auttavat hahmottamaan kokonaisuutta, hyvään lopputulokseen pyrittäessä toimenpiteiden toteutus on lopulta aina kuviokohtaista.

Metsänomistajien perinteiset tavoitteet metsätaloudelleen ovat mahdollisimman tasaiset hakkuut ja hakkuutulot. Sen varmistamiseksi metsäsuunnittelussa on pyritty ja ohjattu optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan. Metsänomistajan kannalta se voi olla järkevä ja hyvä tavoite, mutta taloudelliselta kannalta metsätilan sovittaminen väkisin tällaiseen jakaumaan ei välttämättä ole taloudellista. 

Harvemmin esillä ollut toinen näkökulma on taloudellisen potentiaalin ja arvon kasvattaminen hoitamalla metsää ajallaan, vaikka hakkuutuloja ei olekaan saatavilla. Hoidetut metsät ovat arvokas omaisuuserä ilman kassavirtaakin, mitä ei kannata unohtaa ylisukupolvisessa ajattelussa. 

Hoidot ja harvennushakkuut kannattaa tehdä, vaikka tila siirtyisikin pian seuraavalle sukupolvelle. Myös metsätilamarkkinat arvostavat nykyisin hoidettuja metsiä, eli siinäkään mielessä hoitotyöt eivät mene hukkaan. 

Omistajavaihdokseen kannattaa valmistautua hyvin ja ajoissa, ja siirtämään metsät vain yhdelle jatkajalle, sillä yhden omistamat tilat ovat kaikkein toimivimmat. Jos hakkuutuloja on aiemmin jäänyt säästöön, ne voidaan jakaa muille vastikkeeksi metsien jäämisestä yhdelle.” 

Asiantuntija Petri Kortejärvi OP-Ryhmä 

Petri Kortejärvi muistuttaa, että hoidetut metsät ovat arvokas omaisuuserä, vaikka hakkuutuloja ei olekaan heti saatavilla.
 

Tunne metsäomaisuutesi 

”Metsätalouden kannattavuuden parantamisen lähtökohta on, että tuntee omaisuutensa esimerkiksi metsäsuunnitelman tai metsävaratietojen perusteella. Tuntumaa omaisuuteen lisäävät vuotuiset käynnit kaikilla omilla metsätiloilla tuhojen tai muiden kiireellisten asioiden havaitsemiseksi. 

Vain tuntemalla omat metsänsä ja sen mahdollisuudet, pystyy toteuttamaan erityisesti hoitotoimenpiteet ja ensimmäiset harvennushakkuut oikea-aikaisesti, sillä niiden viivästyminen maksaa. 

Myös markkinoiden seuraamisesta on hyötyä. Puunmyynnit kannattaa toteuttaa silloin, kun hinnat ovat omasta mielestä kohdallaan, ja kilpailuttaa kaikki myynnit ja palvelujen ostot. 

Koulutuksella kartuttaa aina omaa osaamistaan, ja sen ansiosta pystyy päättämään, mihin kohdistaa rajalliset resurssit ja investoinnit. Tietoa saa ammattilehdistä ja alan kirjallisuudesta aina metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon asti. Ammattilaisten palvelut ovat vaihtoehtona, mutta silloinkin kannustaisin aktiiviseen omistajuuteen eli seuraamaan oman metsäomaisuuden tuottoa. 

Työlajeista esimerkiksi ennakkoraivauksessa ja taimikonhoidossa on hyötyä omasta työpanoksesta, mutta kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. Jos oman jaksamisen rajat tulevat vastaan, on parempi, että teettää työt kuin jättää ne tekemättä. 

Metsätalouteen kannattaa rohkeasti investoida, kun on sen tarve. Metsäteiden kunnossapito on aina hyvä investointikohde, joka vaikuttaa puun hintaan, samoin lannoitukset. Metsän uudistamisessa jalostettujen taimien käyttö on pitkäaikainen, kannattava investointi. 

Vaikka metsätalouden tukipolitiikka vaihteleekin, tukien hyödyntäminen parantaa aina suoraan metsätalouden kannattavuutta.  

Jos tavoitteena on osana koko metsätalouttaan myös suojella esimerkiksi lahopuuta sisältäviä metsiä tai puuttomia soita, niissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia rahoitusjärjestelmiä.” 

Yksikön johtaja Henna Hurttala, TTS Työtehoseura 

Henna Hurttalan mielestä metsänomistajan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan osa töistä kannattaa teettää ostopalveluna.