Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Dronella on paljon käyttöä metsäalalla

Ilmassa liitävät dronet ovat jo varsin tuttu näky. Pienoiskoptereista on monenlaista hyötyä myös metsässä. Dronet sopivat avuksi esimerkiksi metsäsuunnitelmien tekemiseen, hakkuiden tarkastukseen, metsäpalojen valvontaan, metsän lannoitukseen ja tuhojen seurantaan.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Lannoitusdrone lentää taivaalla.

Metsäalalla droneja voi hyödyntää monissa tehtävissä. Droneilla tehtävän boorilannoituksen etuja ovat nopeus ja lannoitteen tasainen levittyminen metsään.

26.07.2022

Teksti ja kuvat: Hanna Tahvanainen

Joensuulainen Silvadrones Oy on Suomen ensimmäinen yritys, joka ryhtyi käyttämään ruiskudronea metsän boorilannoituksessa. Boorinpuute on metsän yleisin hivenainepuute, ja se voidaan korjata helposti metsän boorilannoituksella. Silvadrones aloitti toimintansa viime kesänä ja nyt lannoitettua alaa on kertynyt jo satoja hehtaareita ympäri Suomen. 

Ruiskudrone kantaa mukanaan 20 litran lannoitussäiliötä. Hehtaarin kokoisella alueella tehdään yksi välilasku. Välilaskun aikana vaihdetaan akku ja täytetään lannoitussäiliö. Hehtaarille lannoitetta menee noin 30 litraa. Ilman säiliön painoa yksi akku kestäisi lentoa noin 15 minuuttia, täyden säiliön kanssa aika lyhenee hieman.  

– Akkujen pidemmästä kestosta ei saisi erityisesti hyötyä, sillä akku ja lannoitussäiliö tyhjenevät nyt suunnilleen samaa tahtia. Välilasku on molempien täyttämisen kannalta tarpeen, Silvadronesin Tomi Karjalainen sanoo.

Ville ja Tomi Karjalainen sekä lannoitusdrone.

Silvadrones aloitti toimintansa viime vuonna. Ville Karjalainen ja Tomi Karjalainen kertovat, että tälle vuodelle lannoituksia on myyty jo kovaa tahtia.

Akkujen lataus maastossa hoituu pakettiautossa aggregaatin avulla. Mukana on aina myös riittävästi akkuja, jotta lannoitustoiminta jatkuu katkeamatta. Pakettiautossa kulkevat myös vesisäiliö, lannoitteet ja muut tarvittavat varusteet. Dronelle on rakennettu oma kuljetuspaikka, johon sen saa kätevästi kyytiin ja pois.  

Lannoitustyö alkaa siitä, että dronelle suunnitellaan sopiva lentoreitistö metsän kuviotietojen sekä metsänomistajan toiveiden pohjalta. Kuviotietojen pohjana käytetään useasti avointa metsä- ja luontotietoa. 

– Lentoreitti voidaan suunnitella kiertämään säästöpuut ja muut mahdolliset esteet. Drone lentää tyypillisesti muutamassa metrissä puiden latvojen yläpuolella, Tomi Karjalainen kertoo. 
 

Kuvassa oikealla etualalla on dronen ohjain, jossa näkyy suunniteltu lentoreitti. Vasemmalla maassa on lannoitusdrone.
Lentoreitti lasketaan avoimen metsätiedon pohjalta. Lentoon lähdössä ja laskeutumisessa tarvitaan ohjaajan manuaalista työtä, muuten lentäminen hoituu tarkasti automatiikan turvin. 
 

Drone on useimpiin kohteisiin järkevä valinta 

Dronella tehtävän lannoituksen etuna on etenkin työn nopeus.  

– Dronella parin hehtaarin lannoitukseen menee noin tunti, ja se sisältää myös kuviointiin ja muihin toimiin menevän ajan. Henkilötyönä parin hehtaarin alaan työaikaa taas on varattava noin päivän verran, Ville Karjalainen sanoo.  

Boori levittyy dronesta ruiskutettuna tasaisesti, ja reppuruiskutuksen kannalta vaikeakulkuiset kohteet hoituvat dronen siivillä kätevästi. Etunsa on siinäkin, että dronea käyttäessä ei itse altistu boorisuihkulle.  

Silvadronesilla boorilannoituksen hintahaarukka hehtaaria kohden on noin 250-300 euron tietämissä, riippuen alueen koosta ja ominaisuuksista. Tyypillinen lannoitettava alue on 2-4 hehtaaria. Lannoitukseen on saatavilla myös kemera-tukea.  

– Metsänomistajan näkökulmasta dronelannoitus on järkevä ratkaisu useimpiin kohteisiin. Hinta on kilpailukykyinen henkilötyönä tehtävän ruiskutuksen kanssa. Helikopterista käsin tehtävä lannoitus taas on järkevää vasta kymmenien tai satojen hehtaarien kokoisilla kohteilla, Karjalaiset summaavat.  

Rajoitteita dronen käyttöön on muutamia. Boorilannoitusta ei ole tarkoitettu 1. luokan pohjavesialueille. Lainsäädännössä on myös rajoitteita ilmasta käsin levitettäville aineille. Dronea puolestaan ei saa lentää lentokieltoalueilla, ja kaikkien dronea lennättävien täytyy rekisteröityä ja pääsääntöisesti suorittaa tarvittavat koulutukset.

Droneille on boorilannoituksen lisäksi monia muitakin mahdollisia käyttökohteita. 

– Dronen käytölle metsätaloudessa on paljon potentiaalia. Esimerkiksi hirvikarkotteen levittäminen ilmasta käsin voisi olla kiinnostavaa tulevaisuudessa. Droneen saa myös raelevittimen, joka mahdollistaa raemuotoisten lannoitteiden levittämisen ja siementen kylvämisen, Ville Karjalainen kertoo.  

Dronet apuna metsän tarkastuksissa 

Metsäkeskuksessa droneja hyödynnetään metsänkäytön valvonnassa ja hakkuiden jälkeisissä tarkastuksissa. Tärkeimpiä tarkastuskohteita ovat päätehakkuukohteet, jotka rajautuvat erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja vesistöihin.  

Kuvassa on dronekuvaa metsälakikohteesta, johon on merkitty punaiisella viivalla metsälakikohteen rajaus. ​​​​​​​
Dronekuva metsälakikohteesta. Punaiset viivat kertovat metsälakikohteen rajauksen, ja kuvasta näkee, onko hakkuu ulottunut metsälakikohteen puolelle.  
 

Aiemmin vastaavia kohteita on tarkastettu maastotyönä. Dronet ovat tulleet uutena menetelmänä hyväksi lisäksi maastotarkastusten rinnalle. Hakkuiden valvonta perustuu satelliittivalvontaan ja erotuskuvatulkintaan. Satelliittikuvista nähdään tehdyt hakkuut, ja niistä tarkempaan tarkastukseen kohteet valitaan riskiperusteisesti.  

– Luontokohteet ovat yleensä pienialaisia, joten satelliittikuvan tarkkuus ei riitä rikkomusten todentamiseen. Drone on kohteiden lähemmässä tarkastelussa erinomainen työkalu, Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan asiantuntija Lauri Haataja kertoo.  

Dronen käyttö tarkastustoiminnassa tuo huomattavaa säästöä ajankäyttöön. Metsäkeskus ei kuvaa kohteita itse, vaan työn hoitavat kuvausfirmat. Kuvien tulkinta tehdään Metsäkeskuksessa toimistotyönä, ja valtaosassa tapauksia erilliselle maastokäynnille ei ole tarvetta. Dronella saatava kuvamateriaali on niin tarkkaa, että mahdolliset metsälain rikkomukset voidaan todeta niiden pohjalta.  

Dronetarkastuksia tehdään yli tuhat vuodessa. Tarkastusalueena on koko Suomi, joten kuvausten suunnittelua tehdään järjestelmällisesti. Yksittäisten kohteiden tarkastaminen ei ole järkevää, joten kuvaussuunnitelmat tehdään ennalta ja kuvattavia kohteita on samalta suunnalta useampia.  

Dronen avulla tarkempaa dataa  

Dronella kuvattava aineisto on myös tarkempaa ja monipuolisempaa ihmisen maastokäynnillä keräämään tietoon verrattuna.  

– Henkilötyönä tehtävässä maastotarkastuksessa mitataan koealoja, joiden pohjalta tieto yleistetään koskemaan koko alaa laskentamallien pohjalta. Dronella kerättävästä materiaalista kaikki tarkastuskuvion puut lasketaan mukaan, jolloin saadaan oikea ja yksityiskohtainen tieto koko alasta. Kuvista tuotetaan myös tarkkaa puustotietoa ja saadaan tietää esimerkiksi puiden paksuus, pituus ja lahopuun määrä, Haataja kertoo.  

Metsälain valvontaa droneilla voidaan tehdä keväästä syksyyn, silloin kun lehti on puussa. Lehdet tarvitaan näkyviin, jotta aineistosta erottuu luotettavasti elävän ja lahopuun määrä. Sääolosuhteiden olisi hyvä pysyä tasaisena kuvauspäivän aikana, jolloin kuvien tulkinta on helpompaa. Pilvinen sää ei haittaa kuvausten tekoa, ja ammattikäyttöön tehdyt kuvauskopterit eivät ole kovin herkkiä tuulelle tai sateellekaan.  

Metsäkeskuksessa kiinnostavia tulevaisuuden käyttökohteita droneille ovat esimerkiksi metsätuhojen seuranta ja taimikoiden tarkastus. Tällä hetkellä pienten taimikoiden tarkastus ei vielä onnistu droneilla, sillä puiden on oltava niin isoja, että ne erottuvat selvästi muusta pintakasvillisuudesta.  

– Dronejen käytölle on paljon uusia ja potentiaalisia käyttökohteita. Dronet soveltuvat monenlaiseen käyttöön, ja ilmakuvista on mahdollista saada irti hyvin monipuolista tietoa, Haataja tiivistää.  
 

Katso Ilmastokestävän metsänhoidon suunnannäyttäjät -hankkeen video dronelannoituksesta: 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.