Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Ilmastonmuutos muuttaa metsänhoitoa

Tulevaisuudessa suomalaisissa metsissä kasvavat samat puulajit kuin tälläkin hetkellä. Sen sijaan metsänhoitotavat todennäköisesti muuttuvat, kun ilmastonmuutos etenee.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Miehet kävelevät kohti hakkuuaukiota pottiputkien, taimilaatikon ja taimivakkojen kanssa istuttamaan puita.

Metsän nopea uudistaminen sekä nopea kasvu nousevat tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmiksi hiilen sitomiseksi.

17.11.2020

Teksti: Eva Ekholm Kuvat: Eva Ekholm, Metsäkeskus

Kun ilmasto lämpenee ja erilaisten tuhojen todennäköisyys kasvaa, pitää metsänhoito sopeuttaa tähän. Avohakkuut vähenevät ja samanaikaisesti metsien liiallista kuusettumista tulisi hillitä.  

Kuusella on tällä hetkellä ylivoimainen valta-asema metsissämme ja metsiä on hoidettu pääosin tasaikäisrakenteisina Suomessa koko koneellisen puunkorjuun ajan. Ilmastonmuutoksen vuoksi metsänomistajat joutuvat muuttamaan käytäntöjä ja punnitsemaan valintojaan uudelleen.  

– Vallitsevat puulajimme ovat sopeutuneet hyvin vaihteleviin ilmasto-oloihin, joten ne tulevat pärjäämään myös tulevaisuudessa. Kriittisempi kysymys on se, miten tuhot vaikuttavat metsänhoitoon tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen todennäköisyys kasvaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää

Yhä enemmän puita tuhoutuu 

Vaikka puut tulevatkin kasvamaan nykyistä nopeammin lämpimämmässä ilmastossa, niin myrskyt, juurikääpä ja kirjanpainaja todennäköisesti tuhoavat yhä enemmän puita metsissämme ilmastonmuutoksen edetessä. Metsän antama tuotto ei siis kasva. 

Tutuista puulajeista kuusi on kaikista haavoittuvin. Kuuseen kohdistuu jo nyt monia tuttuja tuhoriskejä, kuten kirjanpainajat ja juurikääpä, ja näiden tuhojen todennäköisyys tulee vain kasvamaan. 

– Kuivuus pahentaa lisäksi näitä tuhoja ja kuivien kausien riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, sanoo Mäkipää. 

Raisa Mäkipää kuvattuna lehtipuun alla syksyisessä puistossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää ennustaa, että kuusen valta-asema heikkenee tulevaisuudessa, koska se on erittäin altis tuhoille.
 

Kuuselle kannattaa etsiä vaihtoehtoja 

Kun lauhat talvet yleistyvät eikä lunta tule samalla tavalla kuin ennen, kärsivät siitä etenkin havupuiden taimien juuret. 

– Kun lumipeite puuttuu ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, niin maanpinta vuoroin jäätyy ja sulaa, mitä juuret eivät kestä. Taimet voivat myös kärsiä kuivuudesta lumettomina talvina.  

Riskit ovat jo tiedossa, mutta silti kuusen osuus kaikista istutuksista on tällä hetkellä melkein kaksi kolmasosaa, männyn kolmannes ja rauduskoivun noin viisi prosenttia. 

– Kuusi kasvaa puulajeista parhaiten ja antaa tällä hetkellä parhaan tuoton. Lisäksi peurat ja hirvet eivät syö kuusia. Ilmastonmuutoksen myötä kuusikriittisyys tulee kuitenkin kasvamaan kuusen tuhoalttiuden takia, sanoo Mäkipää.

Suomalaisille tuttu rauduskoivu tulee jatkossa menestymään, sillä se on erityisen sopeutuva puulaji eivätkä sitä vaivaa samat tuholaiset, kuin havupuulajeja. 

Kun kuuset korvataan lehtipuilla tuhoriskien vähentämiseksi niin voisi ajatella, että toisimme uusien lehtipuiden taimia Suomen metsiin ulkomailta. Monet muut lehtipuut, eli muut kun koivu, pärjäisivät jo hyvin eteläisessä Suomessa. Taimien tuonti tarkoittaa kuitenkin samalla uusia riskejä uusien tautien muodossa, mikä voidaan välttää kotimaisella erikoispuulajien taimituotannolla. 

Metsänomistaja päättää 

Mäkipää kannustaa metsänomistajia pohtimaan puulajivalintaa nyt ja tulevaisuudessa omien tavoitteidensa ja metsän maaperän mukaan. Lisäksi metsänomistajan pitää ottaa kantaa siihen, haluaako hän tehdä metsässään päätehakkuun vai siirtyä kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta.  

Mäkipää odottaa, että erityisesti runsasravinteisissa suometsissä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus yleistyy, mikä vähentäisi ilmastopäästöjä ja vesistökuormitusta turvaten samalla kannattavan puuntuotannon. Näissä metsissä kuusen menestystarina voisi jatkua. 

Hieskoivussa Mäkipää näkee uusia mahdollisuuksia. 

– Jos ja kun turvetuotanto ajetaan alas, voisi sitä energiantuotannossa korvata osin hieskoivulla. Käytännössä meillä voisi olla hyvin märkiä turvemaita, joilla kasvattaisimme hieskoivua. Tätä hieskoivua käyttäisimme lämmitykseen turpeen sijaan. Meillä on noin 200 000 hehtaaria peltoheittoja, joista merkittävä osa turvemailla missä vedenpinnan nostaminen ja hieskoivun kasvattaminen voisi olla ilmastoviisas ratkaisu. 
 

Myrskyn katkaisema kuusi. Myrskytuhojen ja muiden metsätuhojen todennäköisyys kasvaa tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos etenee. 
 

Metsän hiilensidonnalla on väliä 

Raisa Mäkipään mukaan metsien hiilensidonnalla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

–Kun emme lähde hakkuita rajoittamaan, niin metsän nopea uudistaminen sekä nopea kasvu nousevat tärkeiksi hiilen sitomiseksi. 

Metsänomistajan valinnat, päätökset ja toimet ovat tässäkin asiassa ratkaisevassa asemassa. Mäkipää väläyttää lisäksi ajatuksen, että lainsäädännöllä ja tukirahoilla voisi ohjata metsänomistajia kohti ilmastoystävällisempää ja kestävämpää metsänhoitoa. 

Tutkimusprofessorin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnässä erityinen kipukohta on ojitetut turvemaat.  

– Ojitus ja hakkuut ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Jos jatkamme vanhoja käytäntöjä ojitetuilla turvemailla, niin siitä syntyy suuria päästöjä ja vesistökuormitusta. Jatkuva kasvatus on ravinteisilla turvemailla ilmastoystävällisempi ratkaisu, sanoo Mäkipää. 

Juttua varten on tietoa antanut myös Pia-Maria Thomssen, Suomen metsäkeskuksen Ilmastoviisas metsänomistaja -hankkeen projektipäällikkö. 

Kommentit
Pekka Hyyryläinen 17.12.2020 klo 16:26

Vieras peräiset puulajit ei taida olla niille jalostusta, ostaako kukaan esimerkiksi lehtikuusta kuiduksi

Holopainen Tapio 17.12.2020 klo 21:17

Lämpö on meillä minimitekijä metsän kasvatuksessa.
Lisälämpö yhdessä kasvavan hiilidioksidipitoisuuden kanssa on hyvä asia puun kasvatuksessa. Jos siitä tuholaiset vähän syövät, sehän lisää vaan monimuotoisuutta.

Hans Leidenius 17.12.2020 klo 22:11

Isot koneet ovat hankalia poimintahakkuissa.
Poiminnassa kerralla saatu puumäärä on suhteellisen pieni, joka rajoittaa innostusta kuljettaa koneita paikalle. Pienen määrän nouto ja kuljetus on myös kustannuskysymys.
"Isäntätyönä" toki onnistuu. Entä mittaus ?

Martti Sivonen 17.12.2020 klo 22:11

Poimintahakkuisiin sopivat parhaiten isot koneet, kunhan juurien varjelun takia toimitaan routa-aikana. Ison koneen ulottuvuus takaa, että ajourat voi suunnitella hyvin ja riittävän harvaan. Minulla on tästä hyviä kokemuksia.

Martti Sivonen 18.12.2020 klo 15:47

Kirjoitin "vapaaseen sanaan" kirjanpainajan torjunnasta. Voisiko sen tekstin saada näkyviin?

Pekka Rissanen 18.12.2020 klo 16:33

Minusta taas vaikutta siltä, että koivu valltaa alaa Suomen metsissä.
Olenko aivan väärässä?

Seppo Tiihonen 18.12.2020 klo 16:33

Taitavat hirvet pitää huolen, ettei ainakaan raudus kovin paljon valtaa alaa. Hieskoivuhan työntyy riesaksi joka paikkaan eikä se oikein kelpaa hirvillekään.

Esa Maa 18.12.2020 klo 16:33

Oletettavasti olet aivan oikeassa. Etelä-Suomen metsissä olen nähnyt jo tammen taimia jotka eivät ole ihmisen istuttamia.
Kuuset häviää.

Heikki Kajanus 24.02.2021 klo 12:04

Kuusen valinta metsiini, johtuu männyntaimistoihin kohdistuvista sietämättömistä hirvituhoista.
Nykyisen hirvikannan ollessa, puustomuutosta ei tule.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.