Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita
Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?
Mikä kirjanpainaja on?
Kirjanpainaja on yleisin ja taloudellisesti merkittävin kuusia vioittava tuholainen. Aikuinen kirjanpainaja on noin puolen senttimetrin mittainen tummanruskea kovakuoriainen. Se iskeytyy varttuneiden kuusien kuoren alle. Koiras kaivaa parittelukammion, johon se houkuttelee naaraita feromonin avulla. Tässä vaiheessa rungon pinnalle syntyy ruskeita purukasoja. Purukasat ovat ensimmäinen merkki kirjanpainajien onnistuneesta iskusta.
Selvitysten mukaan 2 000–4 000 kirjanpainajaa riittää tappamaan yhden elävän kuusen.
Mitä se käyttää ravinnokseen?
Jokainen naaras kaivaa parittelun jälkeen oman emokäytävän, jonka varrelle se munii 40–60 munaa. Toukat alkavat sitten kaivaa omaa käytäväänsä ja syövät puun kaarnan alla olevaa nilakerrosta. Kehitys munasta aikuiseksi kestää noin kuusi viikkoa.
Missä kirjanpainaja talvehtii?
Kirjanpainaja pudottautuu syksyllä maahan ja talvehtii metsikön karikekerroksessa. Siellä se on turvassa koviltakin pakkasilta. Keväällä se lähtee lentoon ja parittelee touko-kesäkuussa, kun ilman lämpötila kohoaa +20 asteen tuntumaan.
Pystyykö puu puolustautumaan?
Kuusi yrittää häätää kuoriaiset pois erittämällä pihkaa. Hyväkuntoinen kuusi pystyykin puolustautumaan melko hyvin pienempiä hyökkäyksiä vastaan. Kun kirjanpainajia on paljon, ne yhdistävät voimansa ja voivat iskeytyä myös täysin terveisiin kuusiin. Selvitysten mukaan 2 000–4 000 yksilöä riittää tappamaan yhden elävän kuusen.
Aikuinen kirjanpainaja on noin puolen senttimetrin mittainen kuusikoita tuhoava kovakuoriainen.
Miksi kirjanpainajasta on tullut vaarallinen tuholainen?
Kun kanta on pieni, kirjanpainajalle riittävät tuulenkaadot ja yksittäiset auringon heikentämät puut. Useat lämpimät ja kuivat kesät yhdistettynä myrskyissä kaatuneisiin puihin ovat edesauttaneet kuoriaiskannan kasvua.
Mitä voin metsänomistajana tehdä tuhoriskin vähentämiseksi?
Kaarnakuoriaiset lisääntyvät kuorellisessa puutavarassa. Sen vuoksi on tärkeää saada puutavara pois metsästä ennen uusien aikuisten kuoriutumista. Metsätuholaki edellyttää, että tuulenkaadot, lumenmurrot ja hakattu kuorellinen kuusipuutavara tulee kuljettaa pois metsästä metsän sijainnista riippuen 15.7.–15.8. mennessä. Etelä-Suomessa määräajat ovat Pohjois-Suomea aikaisempia.
Laki velvoittaa kuljettamaan metsästä pois hakatun kuorellisen kuusipuutavaran sekä vioittuneet kuuset 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla ylittävältä osalta. Kun kirjanpainajakanta on runsas, myös tätä vähäisempi puumäärä voi muodostaa tuhoriskin.
Varttuneita kuusimetsiä kannattaa tarkkailla jo alkukesällä. Purukasat ja pihkavuodot ovat ensimmäinen merkki kirjanpainajien hyökkäyksestä. Myöhemmin syyskesällä kuori irtoaa kuolevista puista, vaikka latvus on vielä vihreä.
Riittääkö yksittäisten puiden hakkaaminen tuhon pysäyttämiseksi?
Jos vanhassa kuusikossa on useita puita, joissa on iskeytymiä, kannattaa hakata koko metsikkökuvio ja kuljettaa puutavara pois metsästä viimeistään metsätuholaissa määrättynä päivämääränä. Yksittäisten, vioittuneiden puiden hakkaaminen vanhassa kuusikossa ei useinkaan poista koko kantaa, vaan tuho etenee myös seuraavana kesänä.
Pitääkö kirjanpainajan tappamat kuuset viedä pois metsästä?
Kun kirjanpainajan tuhoama puu pudottaa kaarnan loppukesästä, puu on kuollut ja kirjanpainajat ovat jo poistuneet siitä. Kuollut puu kannattaa jättää metsään, koska puussa elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia, esimerkiksi muurahaiskuoriaisia. Lahopuu myös lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.
Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus seuraavat kirjanpainajakannan runsautta feromonipyydyksillä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Mikä on tämän kesän ennuste tuhojen suhteen?
Kirjanpainajien parveilu alkoi tänä vuonna vasta toukokuun puolivälissä, koska kevätsää oli viileä. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus seuraavat kirjanpainajakannan runsautta pyydyksillä 37 paikkakunnalla. Seurannan mukaan parveilu on ollut voimakkainta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa samoilla alueilla kuin viime vuonna. Pyydysten saaliit ovat tähän mennessä olleet keskimäärin puolet viimevuotisesta. Kirjanpainajien parveilu jatkuu kuitenkin heinäkuulle asti, joten vielä on liian aikaista sanoa, minkälaisiksi tuhot muodostuvat. Ratkaisevaa kirjanpainajien parveilulle ja niiden aiheuttamille tuhoille ovat sääolot. Tuhoriski kasvaa kuumina ja kuivina kesinä.
Lähteet: Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus
