Metsäneuvoja mittaa, neuvoo ja tarkastaa

Ari Kasanen kaivaa tottuneesti repusta esiin metsänmittausvälineitä. Varustukseen kuuluvat tällä kertaa mittauskeppi, puiden korkeusmittari, mittanauha ja maastotallennin. Kasanen työskentelee Kuopiossa Suomen metsäkeskuksessa metsäneuvojana, ja työssään hän tekee paljon erilaisia mittauksia ja tarkastuksia maastossa.

Metsäkeskuksessa metsäneuvojan työhön kuuluu vaihtelevia tehtäviä. Työ koostuu metsänkäyttöilmoitusten, kemera-hakemusten ja -toteutusilmoitusten käsittelystä, maastotarkastuksista, metsävaratiedon keruusta ja tuottamisesta sekä metsänomistajien neuvonnasta.  Työkavereita Kasasella on ympäri Suomen, kaikkiaan Metsäkeskuksessa työskentelee noin 180 metsäneuvojaa. Osa neuvojista tekee enemmän mittauksia ja tarkastuksia maastossa, osa taas työskentelee enemmän virtuaalisten tarkastusten parissa. 

Metsäneuvojan työstä iso osa on sisätyötä toimistolla. Esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten ja kemera-hakemusten käsittely hoituu tietokoneen ääressä, samoin kuin metsävaratiedon ylläpito ja kuviointi. Nykyisin iso osa työstä on myös automatisoitu. Esimerkiksi metsänkäyttöilmoitukset käyvät ensin läpi automaattisen tarkastuksen, jonka jälkeen osa ilmoituksista tulee metsäneuvojille tarkempaan tarkasteluun.

Satelliittikuvat neuvojan apuna

Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen hakkuista on lakisääteinen velvollisuus. Ilmoituksia Metsäkeskukseen saapuu noin 120 000 kappaletta vuosittain. Metsänkäyttöilmoituksen perusteella tarkastetaan, että suunniteltu hakkuu on metsälain mukainen, eikä sen tekemiselle ole esteitä. 

– Metsänkäyttöilmoituksesta tarkastellaan esimerkiksi sitä, osuuko suunniteltu hakkuu vaikkapa suojelualueelle tai pohjavesialueelle, tai onko hakkuun alueella mahdollisesti muinaisjäännöksiä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä. Lisäksi katsomme metsän uudistamissuunnitelmia, Kasanen kertoo.  
 

Iso osa metsäneuvojan työstä tehdään sisätiloissa tietokoneen ääressä. Työtä on myös automatisoitu, ja esimerkiksi hakkuiden valvonnassa hyödynnetään satelliittiseurantaa.
 

Teknologian hyödyntäminen on osaltaan vähentänyt maastotyön määrää. Nykyään maastoon ei ole enää tarpeen lähteä monessakaan tapauksessa. Esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten ja hakkuiden valvonnassa hyödynnetään satelliittiseurantaa.  

– Jos satelliittikuvassa näkyy hakkuu, josta ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, järjestelmä ilmoittaa siitä ja tapaus tulee metsäneuvojille tarkempaan tutkintaan. Hakkuut näkyvät satelliittikuvasta selkeästi, eikä asiaa yleensä ole tarpeen lähteä varmistamaan maastoon paikan päälle. Jos metsänkäyttöilmoituksissa havaitaan rikkeitä, on kyse usein inhimillisestä erehdyksestä, Kasanen summaa.

Sulan maan aikana maastoon 

Metsäneuvoja Kasanen pääsee toki työssään myös metsään. Sulan maan aikaan maastossa saattaa vierähtää tiiviisti parikin kuukautta. Kasanen kertoo, että maastokäynneillä tarkastetaan etenkin kemera-tuella tehtyjä metsänhoitotöitä. 

Maastossa neuvojat mittaavat myös koealoja, joita tarvitaan metsävaratiedon tuottamiseen. Metsäkeskus kerää Suomen metsistä metsävaratietoa, joka sisältää tietoa esimerkiksi metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja metsien käytöstä. Metsävaratietojen keruu ja tuotanto nojautuu laserkeilauksella kerättyyn kaukokartoitustietoon ja koealamittauksiin. 

– Maastossa tehtäviin koealamittauksiin saattaa mennä parikin kuukautta vuodesta. Koealamittauksia tehdään etenkin kevään ja kesän aikana, Kasanen kertoo.  

Maastossa koealamittauksilla ja kemera-tarkastuksilla mitataan esimerkiksi puiden lukumäärää ja niiden kokoa. Työvälineisiin kuuluu niin perinteisempää mittavälinettä kuin myös teknisempiä laitteita.  

– Tietokone on metsäneuvojan työssä isossa roolissa, myös maastossa. Maastotallentimeen tallennetaan tarvittavat tiedot maastokohteesta ja tallentimessa kulkee muutenkin mukana kaikki olennainen. Se toimii niin karttana, kompassina kuin tietojen tallennuspaikkanakin, Kasanen sanoo.
 

 Metsässä tarvittavat tiedot kulkevat mukana maastotallentimessa. 
 

Metsäalalla kehitys on nopeaa 

Kasanen on koulutukseltaan metsätalousinsinööri, mikä onkin tyypillinen koulutustausta metsäneuvojille. Hän tuli Metsäkeskukseen töihin vuonna 2014, eli kokemusta metsäneuvojan töistä on kertynyt jo useammalta vuodelta.  

Kasasen mielestä metsäneuvojan työssä keskeistä on kiinnostus paitsi metsää, myös teknologiaa kohtaan. 

– Parasta työssä on monipuolisuus ja vaihtelu. Kehitys on tälläkin alalla nopeaa. Metsäkeskuksessa ja metsäalalla yleisesti ollaan kehityksen kärjessä mukana, ja työssä hyödynnetään laajasti uusia mahdollisuuksia ja teknologiaa. 

– Metsäneuvojan työssä tekniikan on pakko kiinnostaa. Pitää olla valmis oppimaan uutta ja ottamaan uutta tekniikkaa haltuun. Paikalleen ei saa jäädä, vaan kehityksessä on pysyttävä mukana, Kasanen tuumaa.