Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Metsänomistaja, tutustu ainakin näihin karttapalveluihin

Onko myrsky tuhonnut metsää? Entä missä kannattaisi lannoittaa metsää tuhkalla tai minne jättää säästöpuita? Esimerkiksi näihin pohdintoihin voi löytyä apua Metsäkeskuksen karttapalveluista.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Keltatakkinen nainen katsoo metsässä tabletilta tietoja.

Karttapalveluita on helppo käyttää.

02.05.2023

Teksti: Outi Tehomaa, Kuvat: Metsäkeskus

Metsäkeskus tarjoaa avointa metsä- ja luontotietoa useissa eri karttapalveluissa. Karttapalveluita on helppo käyttää, ja niistä saa tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä, vesiensuojelusta sekä metsien käytöstä. 

Tietojen avulla metsäammattilaiset ja metsänomistajat voivat suunnitella metsien hoitoa, käyttöä ja myös suojelua. Tiedot kannattaa kuitenkin aina tarkistaa maastossa ennen kuin ryhtyy tuumasta toimeen.
 

1. Metsätuhohakkuut 

Kuvakaappaus Metsätuhohakkuut-karttapalvelusta. Kartalla on erivärisiä pisteitä ilmoitetuista hakkuista, joita on aikomus tehdä erilaisten metsätuhojen vuoksi.

Metsätuhohakkuut-karttapalvelussa näkyvät erilaiset ilmoitetut metsätuhohakkuut.
 

Metsätuhohakkuut-karttapalvelussa näkyvät metsänomistajien ja metsäammattilaisten ilmoittamat metsätuhohakkuut. Palvelusta voi seurata, miltä alueilta on tehty metsänkäyttöilmoituksia hakkuista eläin-, hyönteis-, lumi-, myrsky- tai sienituhojen vuoksi.  

Karttapalvelusta on apua erityisesti metsänomistajille, jotka asuvat kaukana omista metsistään.  

– Jos oman metsätilan läheltä on tehty metsänkäyttöilmoituksia tuulituhohakkuista, myrsky on voinut aiheuttaa vahinkoa myös omissa metsissä tuoreiden hakkuuaukkojen reunoilla tai metsikön sisällä. Silloin kannattaa kartoittaa oman metsän tilanne ja ottaa tarvittaessa yhteyttä metsäammattilaiseen, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta. 

Palvelusta voi helposti seurata eri tuhojen esiintymistä valitulla ajanjaksolla. Palvelussa on myös tieto ilmoitettujen tuhohakkuiden pinta-alasta maakunnittain ja kunnittain. Tiedot päivittyvät palveluun metsänkäyttöilmoituksista päivittäin.  

Suuri osa ilmoitetuista hyönteistuhohakkuista johtuu kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamista tuhoista. Kirjanpainajat iskevät varttuneisiin ja heikentyneisiin kuusikoihin.  

– Kannattaa olla hereillä ja tarkkailla kuusikoiden tilannetta, jos omalla tilalla on varttunutta kuusikkoa tai hiljattain harvennettua, kuivuuden vaivaamaa kuusimetsää ja lähialueilta on tehty paljon hyönteistuhohakkuuilmoituksia. Jos taas omat metsät ovat taimikkovaiheessa tai esimerkiksi koivikkoa, voi olla levollisemmin mielin, Kokkonen sanoo. 

Kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat olleet viime vuosina Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa jokakesäinen vakava ongelma. Laajamittaisten tuhojen riski kasvaa myös Suomessa ilmastonmuutoksen ja pitkien hellejaksojen vuoksi. Kirjanpainajatuhojen riskikohteista on myös ihan oma karttapalvelu Metsäkeskuksen sivuilla.  

Metsätuhohakkuut-karttapalvelu on Metsäkeskuksen sivuilla.  
 

2. Tuhkalannoituskohteet 

Kuvakaappaus Turvemaan tuhkalannoituskohteet -karttapalvelusta. Kartalle on merkattu vihreillä neliöillä mahdollisesti tuhkalannoitukseen sopivia metsiä.

Turvemaiden tuhkalannoituskohteet -karttapalvelun avulla voi hakea tuhkalannoitukseen mahdollisesti sopivia metsiä.
 

Oletko harkinnut metsän lannoitusta tuhkalla? Turvemaan tuhkalannoituskohteet -karttapalvelusta voi hakea mahdollisia tuhkalannoitukseen sopivia metsiä.  

Tuhkaa käytetään lannoitteena pääasiassa turvemailla. Tuhka vähentää kasvualustan happamuutta ja turpeessa olevat ravinteet tulevat paremmin puiden käytettäväksi. 

Karttapalvelussa sopiviksi tuhkalannoituskohteiksi on luokiteltu nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joiden pääpuulaji on mänty tai kuusi. Kasvupaikkana on vähintään kuivaa kangasta vastaava suo tai varputurvekangas, ja kohteet ovat ojien vaikutusalueella. Karttapalvelun tiedot päivitetään vuosittain. Seuraava päivitys on tulossa syksyllä 2023.  

– Tuhkalannoitus on oikealla kasvupaikalla pitkäkestoinen ja tehokas tapa lisätä puuston kasvua. Puutuhkan ravitseva vaikutus kestää kasvupaikasta ja tuhkasta riippuen yli 30 vuotta. Lannoitus lisää merkittävästi puuston kasvua, kertoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Metsäkeskuksesta. 

Karttapalvelussa tuhkalannoitukseen mahdollisesti sopivia turvemaita on noin 440 000 hehtaarin verran. Eniten sopivia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Karttapalvelun kohteiden sopivuus lannoitukseen tulee aina tarkistaa maastossa. 

– Tuhkalannoitusta tehdään vuosittain yli 10 000 hehtaarilla, mutta määrää olisi mahdollisuus lisätä tuntuvasti. Tuhkalannoituksella on monta hyvää puolta. Se lisää puuston kasvua, hiilensidontaa sekä haihduntaa. Kun puuston haihdunta lisääntyy, vähentää se puolestaan kunnostusojituksen tarvetta, Viitasaari sanoo. 

Turvemaiden tuhkalannoituskohteet -karttapalvelu  on Metsäkeskuksen sivuilla.   


3. Säästöpuutyökalu

Kuvakaappaus Säästöpuutyökalun antamasta säästöpuuehdotuksesta. Kartalle on merkitty punaisilla palloilla säästöpuut, jotka sopivat parhaiten metsänomistajan tavoitteisiin.  Säästöpuutyökalun avulla voi valita omien tavoitteiden mukaan sopivimmat puut säästöpuiksi. 
 

Säästöpuut ovat eläviä puita, jotka metsänomistaja säästää hakkuussa pysyvästi. Hakkuualalle jätetyt säästöpuut saavat kasvaa, kuolla ja lahota metsään. Säästöpuista kehittyy tulevaisuudessa lahopuita, jotka tarjoavat elinympäristön monille lajeille. Mutta mihin paikkoihin säästöpuita kannattaisi jättää hakkuissa?   

Säästöpuiden sijoittelua voi suunnitella Metsäkeskuksen karttapohjaisen säästöpuutyökalun avulla. Työkalulla on mahdollista painottaa eri tekijöitä, vertailla eri vaihtoehtoja ja valita säästöpuut omien tavoitteiden mukaan. Säästöpuiden valinnassa voi painottaa esimerkiksi monimuotoisuutta tai vesiensuojelua.  

– Säästöpuuvalinnalla voidaan vähentää hakkuiden ja maanmuokkauksen aiheuttamia maa-aineshuuhtoumia lähivesistöihin ja huolehtia myös monimuotoisuudesta ja maisema-arvojen säilymisestä. Ilman säästöpuita metsäluonto köyhtyisi nopeasti, muistuttaa johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Metsäkeskuksesta.   

Työkalun antama tulos on kuitenkin vain ehdotus, ja lopullisen päätöksen säästöpuista tekee hakkuuoikeuden haltija.  

– On suositeltavaa jättää säästöpuut ryhmiksi hakkuualoilla olevien arvokkaiden luontokohteiden yhteyteen ja vesistöjen läheisyyteen.Parhaita säästöpuita ovat haavat, raidat ja muut järeät lehtipuut, Saarimaa kertoo.   

Säästöpuutyökalu on Metsäkeskuksen sivuilla  osana luonnonhoidon paikkatietoaineistoja

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.