Näin onnistut metsän uudistamisessa – 4 vinkkiä

1. Valitse sopiva metsän uudistamistapa

Uuden taimikon voi perustaa joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti uudistaen. 

Uuden mäntytaimikon voi saada alulle luontaisesti reunametsän tai hakkuualalle jätettävien siemenpuiden avulla. Taimikko saa alkunsa näiden puiden siemenistä. Männyn luontaista uudistamista kannattaa kokeilla karkearakeisilla hiekkakankailla ja rämevarpuvaltaisilla turvemailla. Nämä kohteet soveltuvat myös männyn kylvöön. 

Rauduskoivikon voi saada alulle luontaisesti keskikarkeilla ja rehevillä kivennäismailla. Kuusen luontaiseen uudistamiseen sopivat parhaiten rehevät korvet. Näillä paikoilla kuusikko saa alkunsa reunametsän tai suojuspuiden siemenistä. 

Kuusen istutukseen sopivat parhaiten viljavat ja hienojakoiset kivennäismaat sekä metsitettävät rehevät turvepellot. Myös osalle rehevistä suometsistä istutetaan kuusta metsän uudistamisen yhteydessä. Männyntaimia kannattaa istuttaa kuivahkoille kankaille ja rauduskoivua keskikarkeille kivennäismaille sekä esimerkiksi turvesuonpohjille. 

2. Vältä metsätuhoriskit ja laatutappiot

Älä istuta kuusta, jos maa on vähäravinteinen tai se kärsii kuivuudesta kesällä. Kuuselle eivät sovellu karkearakeiset kivennäismaat tai lähellä olevan kallion tai runsaan kivisyyden vuoksi kasvukaudella kuivuudesta kärsivät maat. Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin tuhoja taimissa.

Mäntyä puolestaan ei kannata istuttaa tuoretta kangasta rehevämmille kasvupaikoille. Liian rehevälle kasvupaikalle istutetuista männyistä tulee usein oksikkaita ja huonolaatuisia, ja tervasroso ja sorokkasieni voivat vaurioittaa niitä. 

Rauduskoivu ei menesty niukkaravinteisella kasvupaikalla. Hienojakoisille kivennäismaille istutettu koivu kärsii usein lahovikaisuudesta ja soveltuu turvesuonpohjia lukuun ottamatta huonosti turvemaille. 
 

Laikkumätästyksessä kaivinkoneella tehdään mättäitä ja samalla paljastetaan laikkuja. Taimet istutetaan mättäisiin. Kuva: Paavo Heikkinen
 

3. Maanmuokkaus lisää puuston kasvua

Maanmuokkaus nopeuttaa uusien taimien syntyä, kun metsää uudistetaan luontaisesti. Se nopeuttaa myös istutettujen sekä kylvämällä saatujen taimien kehittymistä. Männyn kasvupaikat laikutetaan tai äestetään, jos kosteus ei haittaa puita. Märkyydestä kärsiville alueille kannattaa tehdä mätästävä muokkaus.

Kuuset istutetaan mättäille. Laikku - ja kääntömätästystä käytetään, kun alueen vesitalous on kunnossa. Kosteudesta kärsivä alue kuivataan naveromätästyksellä. Kohoumiin istutettujen taimien juuret ovat lämpimämmässä kuin tasamaalle istutetut taimet, joten ne kehittyvät nopeammin. Taimet eivät kärsi kohoumissa pintakasvillisuuden kilpailusta ja roudasta yhtä paljon kuin tasamaalla. Laikutusta käytetään myös kuusen viljelyssä, jos kohde on niin kivinen, että mättäitä ei voi muodostaa. Rauduskoivu istutetaan myös kohoumiin. 

Maanmuokkauksesta voi olla haittaa luontaiselle uudistamiselle, jos alueella on runsaasti elävää rahkasammalta. Siemenet itävät hyvin kosteassa sammalessa ja pienet taimet kestävät kuivuutta paremmin sammalikossa kuin muokatussa turpeessa.

4. Sekametsää voi kasvattaa jo taimikosta lähtien

Luontaisesti uudistettaville aloille tulee tyypillisesti monen eri puulajin taimia, joista voi taimikonhoidon yhteydessä valita kasvamaan jäävän sekapuuston. Myös viljellen voi tuottaa sekataimikoita. Esimerkiksi tuoreelle kankaalle voi istuttaa sekä kuusia että mäntyjä. 

Rauduskoivusekoitus saadaan taimikkoon muokkaamalla alueelle riittävästi istutus- tai kylvökohtia, joista osa jätetään viljelemättä. Koivu tarvitsee enemmän kasvutilaa kuin kuusi tai mänty, joten mahdollisia viljelemättömiä laikkuja kannattaa jättää ryppäiksi. Kosteita laikkuja ei kannata muokata, sillä niihin tulee lehtipuustoa ja havupuitakin luontaisesti ilman toimenpiteitä.

Sekametsiä ei kuitenkaan kannata yrittää tuottaa vähäravinteisille kivennäis- tai turvemaille, jotka sopivat parhaiten männyn kasvatukseen. On myös hyvä muistaa, että viljavien maiden metsät muodostuvat ikääntyessään yhä enemmän yhden puulajin kuusikoiksi.

Suometsissä suositaan luontaista uudistamista. Kaistalehakkuussa hakataan kapea kaistale metsästä avonaiseksi. Uusi metsä saa alkunsa luontaisesti reunametsän puiden siemenistä. Kuva: Markku Remes