Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Neljä väitettä kivennäismaiden maanmuokkauksesta – miten asiat oikein ovat?

Pilaako maanmuokkaus vesistöt ja karkaako maaperän hiili ilmakehään? Entä onko maanmuokkaus metsänomistajalle kannattava sijoitus? Metsänhoidon asiantuntijat Annikka Selander ja Juha Tuononen Metsäkeskuksesta vastaavat usein esitettyihin väittämiin.  

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Muokattuun maahan istutettu kuusentaimi

Laikkumätästys, tai vaihtoehtoisesti kääntömätästys, nostaa istutuspaikan lämpötilaa, mikä nopeuttaa ravinteiden kiertoa ja pidentää kasvukautta. Uuden puuston hiilensidonta alkaa ripeästi. Kuva: Annikka Selander

20.04.2021

Teksti: Annikka Selander ja Juha Tuononen

Väite 1. Maanmuokkaus pilaa vesistöt 

Ei pilaa. Maanmuokkauksen jälkeen vesiin voi kulkeutua kiintoainesta ja ravinteita. Uudistushakkuun vaikutukset sattuvat samaan aikaan, joten vaikutuksia ei voi erottaa toisistaan. 

Aiemmista vesiensuojelun laiminlyönneistä on otettu opiksi. Vesiensuojelumenetelmät ovat kehittyneet ja nyt kiintoaines- ja ravinnekuormitusta vesistöihin osataan vähentää. Kaikessa maanmuokkauksessa suositellaan jättämään vesien varsille vähintään viiden metrin suojavyöhyke. 

Kun muokkausmenetelmä valitaan uudistusalan erityispiirteiden mukaan ja taimikko perustetaan ripeästi, kasvillisuus käyttää vapautuneet ravinteet ja sitoo kiintoaineksen ja estää siten niiden kulkeutumista vesiin. 

Hyvän maanmuokkaustuloksen kriteerit on määritelty. Myös paikkatietoaineistot tarjoavat nykyään monia työkaluja vesiensuojelun suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Paljon on tehty, mutta jatkossa tarvitaan vieläkin tarkempaa metsän uudistamistyön suunnittelua ja menetelmien kehitystä, jotta vesiensuojelu ja monimuotoisuus voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Metsänomistajan on hyvä kertoa toimijalle omat toiveensa selkeästi. Kattava omavalvonta ja metsänomistajalle toimitettava laaturaportti parantavat omalta osaltaan työn laatua.  
 
Vesiensuojelun tehokkaat keinot ovat tiedossa ja myös laajasti käytössä. Tehtyjen mittausten mukaan uudistushakkuun ja maanmuokkauksen vaikutukset ravinteiden huuhtoutumiseen ovat kivennäismailla melko pieniä ja lyhytaikaisia.  

Väite 2. Maanmuokkaus on pahasta ilmastolle

Ei ole. Kangasmaan metsässä maaperän hiilivarasto muodostuu kasvavien puiden ja muiden kasvien kuolleista osista eli karikkeesta. Hiilidioksidia vapautuu juurten, maaperäeläinten ja maamikrobienhengityksessä. Myös mikrobien hajottaessa orgaanista ainetta osa hiilestä vapautuu hiilidioksidina ja osa jäämaaperään kartuttamaan hiilivarastoa. 
 
Tutkimustulokset maanmuokkauksen vaikutuksista maaperän hiilidioksidipäästöihin ovat vaihtelevia. Kokonaisuutena maanmuokkauksen vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset. Hiilidioksidipäästöjen määrään vaikuttavat kasviaineksen määrä ja maan kosteusolot. Uudistusalueen päästöt muodostuvat pääosin hakkuutähteiden hajoamisesta.  
 
Maanmuokkaus mätästyksenä edistää uuden orgaanisen aineen hajoamista, sillä karike ja hakkuutähteet lahoavat mättäissä nopeammin kuin maan pinnalla. Humuskerroksen vanhan hiilen hajoamiseen maanmuokkaus ei kuitenkaan vaikuta. Myös paljastuneesta kivennäismaasta hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Koko metsänkasvatuksen kiertoaikaa tarkasteltaessa maanmuokkaus kasvattaa maaperän hiilivarastoa, koska puiden ja pintakasvillisuuden kasvu lisääntyy.  

Männyntaimia ja taustalla säästöpuuryhmä

Äestyksen yhteydessä tehty männyn koneellinen kylvö tuottaa kelpo taimikon. Maanmuokkaus parantaa myös luontaisen uudistamisen onnistumista. Kuva: Anu Hilli
 
Metsän hiilensidontaa voi parhaiten edistää varmistamalla päätehakkuun jälkeen nopea metsän uudistaminen. Kun puu kasvattaa yhden kuutiometrin puuainetta, se sitoo noin 1 000 kiloa ilmakehän hiilidioksidia. Etelä-Suomessa muokatulle alalle perustettu istutustaimikko pystyy 10–15 vuodessa muuttamaan uudistusalan päästölähteestä hiilinieluksi. Ilmastovaikutuksista on hyvä muistaa, että metsästä yhteiskunnan tarpeisiin korjattu puu korvaa monia ympäristölle haitallisempia raaka-aineita. 
 
Maanmuokkauksella saadaan metsä sitomaan kiertoaikana hiiltä nopeammin ja enemmän muokkaamattomaan maahan viljelyyn verrattuna. Maanmuokkauksella on siis positiivinen vaikutus hiilinieluun ja hiilivarastoon.  

Väite 3. Maanmuokkaus ei ole kannattava investointi

Kyllä on. Maanmuokkaus on mahdollistanut paakkutaimien käytön, mikä on merkittävästi lisännyt uudistamisen onnistumista ja kustannustehokkuutta. Muokattuun maahan on helpompi istuttaa kuin muokkaamattomaan, ja istutustaimi juurtuu nopeasti. Heinäntorjunnan tarve on pienempi. Myös kylvö ja luontainen uudistaminen onnistuvat paremmin, kun maanpintaa rikotaan. 

Ensimmäiset parikymmentä vuotta ovat metsikön kehityksen kannalta kriittiset ja tähän maanmuokkaus auttaa. Kenttäkokeiden mukaan muokatussa maassa kasvavien taimien eloonjääminen paranee 20 prosenttia muokkaamattomaan mahan verrattuna. Yksi syy tähän on tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen väheneminen. Muita muokkauksen etuja taimien menestymiselle ovat maan korkeampi lämpötila, ravinteiden helpompi saatavuus ja suurempi etumatka kilpailevaan pintakasvillisuuteen. Kaikki nämä parantavat uudistamistulosta ja taimien alkukehitystä. Pituuskasvun etumatka säilyy jopa 30 vuotta. 
 
Vaikka maanmuokkauskustannukset ovat viime aikoina nousseet, kannattaa optimaaliseen muokkaukseen investoida. Muokkauksen vaikutuksia ja menetelmän valintaa arvioitaessa tulee tarkastella investoinnin kokonaisvaikutuksia. Kuusen istutuksessa kallein muokkausmenetelmä, mätästys, on osoittautunut kustannustehokkaimmaksi menetelmäksi. Maanmuokkauksen kustannus on 1–2 prosenttia metsikön koko kiertoajan tuloista. 

Samaan aikaan istutetut, mutta eripituiset kuusentaimet. Mättääseen istutettu kuusentaimi on kasvanut parhaiten.

Mätäspinta antaa kuusentaimelle hyvän alkukehityksen. Keskellä kasvava taimi on istutettu mättääseen ja taimi oikealla muokkaamattomaan maahan. Kuva on otettu viiden kasvukauden jälkeen. Kuva: Johnny Sved
 

Väite 4. Maanmuokkaus tuhoaa monimuotoisuuden ikiajoiksi 

Ei tuhoa. Maanmuokkauksen tavoitteena on saada kullekin kasvupaikalle kasvamaan mahdollisimman hyvin markkinakelpoista puuta, samalla luontoarvot huomioiden. Kivennäismaan pintaa paljastetaan vain sen verran kun on tarpeen, jotta voidaan varmistaa siementen ja taimien eloonjääminen ja nopea alkukehitys.  
 
Kaivinkoneella tehtävä mätästys on nykyään valtamenetelmä ja sen osuus kaikesta muokkauksesta on 70 prosenttia. Mätästyksessä, kuten myös laikutuksessa, on helppo tunnistaa uudistusalan pienpiirteinen vaihtelu ja jättää muokkaamattomia kohtia esimerkiksi painanteisiin tai muihin ympäristöstään erottuviin, monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin paikkoihin. Ammattitaitoinen muokkaaja kiertää myös vesistön suojavyöhykkeet, riistatiheiköt, säästöpuuryhmät ja järeät maapuut. Säästöpuiden avulla turvataan mykorritsasienten jatkuvuus. 

Mustikka on yksi metsäluonnon avainlajeista ja tärkeä ravintokasvi monille metsän lajeille esimerkiksi metsäkanalintujen poikueille. Suurin osa biomassasta on maavarsissa maan alla. Maanmuokkaus tuhoaa kyllä osan maaversoista, muuta toipuminen alkaa pian ja mustikka on jälleen elinvoimainen, kun puusto on kasvanut puolivarjokasville otolliseksi. 
 
Maanmuokkaus edistää myös luontaista taimettumista. Muokkauksen jälkeen uudistusalalle syntyy luontaisesti taimia, sekä havupuita että koivua, jotka täydentävät viljelytaimikkoa. Sekapuusto parantaa metsikön elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä. Siksi se on tavoitteena aina, kun kasvupaikan ravinteisuus riittää. 
 
Uudistushakkuu ja maanmuokkaus suosivat valoa vaativia lajeja. Maaperän siemenpankista nousee metsämansikkaa ja yllättäviäkin putkilokasveja. Puolivarjolajit ja varjolajit taantuvat ja palaavat sitä mukaa kun puusto kasvaa. Tärkeintä monimuotoisuuden vaalimisessa on oikean muokkausmenetelmän valinta ja hyvin tehty työ.
 
Lue lisää maanmuokkauksesta: metsanhoidonsuositukset.fi

 

Kommentit
Katariina Ella 21.04.2021 klo 12:29

Huomaa kyllä, kenen intresseissä juttu on kirjoitettu. Kaikista väitteistä puuttuvat lähdetiedot. Päinvastaisia arvioita voi lukea eri asiantuntijoiden kommenteista. Jutun informaatioarvo on siten hyvin kyseenalainen.

Hyvät ohjeet. Kokemusta on kertynyt vuosien myötä. 21.04.2021 klo 12:29

Kokeile

Aarno Liimatainen 21.04.2021 klo 12:29

Katariina Ellalle! Olet nähtävästi vihreitten suosiman ns. Lähteen mallin kannalla. Mallista käytetään hienosti jatkuvan kasvatuksen nimeä. Aikaisemmin mallin nimi oli yläharvennus ja sen käyttämisestä metsät rauhoitettiin (ja aiheesta). Kun toimitaan tämän jutun mukaan, aina ajoissa, on puun- ja rahan saanto kierron aikana huomattavasti parempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Puumäärän ollessa suurempi, se myös sitoo hiiltä enemmeän. Luulisi, että se kelpaa vihreille, mutta ei aina pitää valittaa jostakin! P.S Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri ja kokemus alalta lähes 60 vuotta.

Näe metsä puilta 21.04.2021 klo 12:29

Myös harsintahakkuuta on kokeiltu ajan saatossa ja jälki oli sen mukasta...vajaa kasvuinen raiskio ja myös maannousema sieni lisääntyy jos metsää harvennetaan jatkuvasti puhumattakaan kirjanpainajasta.Eikö ilmaston lämpeneminen(vähemmin lunta ja pakkasta) muka vaikuta mustikkaa enemmin kuin hakkuutavat.

Veikko Paloniemi 21.04.2021 klo 12:29

Sen hän näke kumpi on parempi menetelmä kun käypi metsässä.

PuuhaPete 21.04.2021 klo 12:29

Et nähtävästi omista metsää kuin Joulun aikaan joulukuusen.

Hannu Nizsi 21.04.2021 klo 12:29

Täyttä potaskaa Ella. Metla on tutkinut satakunta vuotta asiaa. Faktoja on. Epämääräiset "tutkimukset", mitkä olman tieteellistä näyttöä pitää lukea sarjaan huuhaajutut.
Väitteet pitää perustua tiedeyhteisön hyväksymään tutkittuun tietoon. Ei esim. YLE:n piipertäjien valheelliseen prooagandaan. Yhtenä esimerkkinä YLE näytti kuvaa aurausalueelta ja väitti, ettei siihen kasva puuta 400 vuoteen. Kaikki muokkaukset 59-luvulta lähtien YLE:n propagandan mukaan merkitsisi, että suurin osa Suomen metsistä olisi autiomaata. Itse en ole autioitumista havainnut.

Aimp 21.04.2021 klo 12:29

Sukunimi puuttuu

Martti Hiltunen 21.04.2021 klo 19:46

Lähteet puuttuu sinunkin väitteistäsi.

Maija Mehiläinen 22.04.2021 klo 03:19

Metsäkeskuksen mainos.

Jaakko Ruuska 23.04.2021 klo 00:05

Ei kommenttia voi verrata julkaisuun. Jutun tapa käsitellä epätarkasti isoja aihepiirejä häivyttää kokonaan niiden ongelmien taustat joista luonnon monimuotoisuudessa puhutaan. Esim monimuotoisuus-kysymys ohitetaan mainitsemalla pari kasvi- ja puulajia, jolloin koko argumentti jää pelkkien mielikuvien tasolle. Hiilipäästöissä todetaan ohimennen että hakkuu aukko muuttuu eteläisessä Suomessa hiilipäästöstä nieluksi 15 vuoden päästä taimikon istuttamisen jälkeen. Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 tulee aiemmin - ja painavasta syystä. Mutta sitten jo jossakin Kainuun korkeudella 15 vuotta ei varmasti riitä, puhumattakaan Lapista, jolloin ollaan ison poliittisen kysymyksen äärellä.

Matti Sillanpää 23.04.2021 klo 00:05

Kyllä kommenttia voi täysin verrata julkaisuun. Jos edellyttää toiselta lähdeviitteitä - niin kuin oikein on - pitää niitä olla kommentoijallakin vastaväitteidensa tueksi. Kolmannen osapuolen eli lukijan on muuten vaikea uskoa kumpaakaan.

PENTTI KALLIO 23.04.2021 klo 09:55

Propagandaa. Mikä osuus ”kannattavuudesta” syntyy suorilla ja epäsuorille tuilla? Kuusamossa maapohja muokataan edelleenkin äestämällä. Ravinteet valuvat läheisille soille ja puroihin. Soiden luonto on varjo entisestä. Minne valuvat istutustaimien neonikotinoidipeittaukset?

Haikala 23.04.2021 klo 12:31

Viiden metrin suojakaista. Sallikaa mun nauraa. Asiaa on tutkittu maailmalla pilvinpimein ja riittävä kokonaan käsittelemätön (ja hakkuuton) etäisyys vesistöön on keskimäärin 30m.

Toisaalta, kepun sontalaki määritti 100 metriä.

antti 28.04.2021 klo 15:25

Maanmuokkauksella maan peittää sankka heinänkasvu, joka tuhoa varpukasvit ja usein vaikeuttaa myös taimien kasvua. Lisäksi revitty maanpinta on vaikeakulkuista ja erittäin ruman näköistä.

Sape 28.04.2021 klo 15:25

Asia on juuri näin. Maanmuokkauksella tehdään metsästä vaikeakulkuinen heinäpelto 20 vuodeksi vähintään, vaikka istutettaisiin tuholaistorjunta-aineilla kyllästettyjä "rotutaimia" maahan.
Metsäkeskus ohittaa perusbiologian kylmästi. Metsämaa on kerrostunutta hyvästä syystä. Rikkomaton pintamaa estää hapanta sadevettä pääsemästä suoraan rikastumiskerrokseen liuottamaan juurille myrkyllistä alumiinia. Maanmuokkaus ja yleensä avohakkuu on silkkaa tyhmyyttä. Avohakkuu palvelee vain koneellista puunkorjuuta tehden sen helpoksi.

Viljelijä 28.04.2021 klo 15:25

20 vuoden kuluttua ei taatusti näy jälkiäkään mätästyksestä tai äestyksestä. Kun taimi istutetaan mättääseen, niin miten ne haittaa silloin kulkua metsässä? Ei mitenkään. 5-10 vuotta kun mennyt, ei juuri jälkiäkään muokkauksesta. Ja heinä on kiusana vain hyvin rehevillä maapohjilla. Sellaisille ei muuta järkevää uudistamisvaihtoehtoa edes ole kuin mätästys.
Tänne näköjään kirjoittaa porukkaa joka nähnyt metsiä vain auton ikkunasta.

antti 28.04.2021 klo 15:25

Mustikan peittävyys metsämaan pinta-alasta on 30 vuoden aikana pienentynyt n 20%:sta n 8%:iin...

Aaro Honkanen 28.04.2021 klo 15:25

Teimme ensiharvennuksen itse aikoinaan matalin urin muokattuun maahan.
Tavallisella maataloustraktorilla oli vaikeuksia edelleen ajaa, koska urat olivat yhtä syvät kuin niitä tehtäessä.
Syvät kaivurikuopat varmastikin säilyvät samoin paljon pitempään kuin 10 v mutta vielä syvempinä.

Myrskypuiden ym hakeminen tällaisestä metsästä omatoimisesti tavallisessa maataloustraktorilla on myös erittäin vaikeaa.

Lumisessa metsässä liikkuminen moottorisahan kanssa on melkoinen työturvallisuusriski, koska koska tahansa jalka voi osua syvään muokkausjälkeen.

Metsätyyppi 28.04.2021 klo 15:25

Täsä kirjoituksessa todistettiin taas se että amatöörit ja harrastelijat jättäkää metsässä tehtävät työt ammattilaisille ja pysykää pois edestä ja metsästä

Timo Sääksvuori 28.04.2021 klo 15:25

Maanmuokkauksessa on tehty virheitä. Liian järeillä koneilla liian syviä kuoppia. Tämä on aivan totta. Kun käytetään kääntömätästystä, jossa "lätty" käännetään takaisin kuoppaansa, muutaman vuoden kuluttua ei huomaa, että kaivinkone olisi käynytkään paikalla. Myös paljastuva alue on erittäin pieni, joten systeemin mahdolliset haitat ovat pienet verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.
Jos mustikan peittävyys on vähentynyt, se ei suinkaan johdu mistään avohakkuista tai muokkauksista vaan yksinkertaisesti siitä, että meillä on liikaa harventamattomia ylitiheitä metsiä, joissa enempää mustikka kuin muukaan pintakasvillisuus menesty. Mustikka menestyy myös aukoissa. Esimerkiksi Keski-Suomessa saatiin viime vuonna paras mustikkasato 2015 tehdystä aukosta tai muutama metri metsän puolelta. Ei suinkaan täydestä metsästä vieressä. Toinen hyvä mustikkapaikka oli harvennetut varttuneet männiköt.

Teuvo Levula 28.04.2021 klo 15:25

Tein vuona 1969 muokkauskokeen Mäntän Pättiniemeen. Kokeessa on neljä eri muokkausmenetelmää ja muokkaamaton vertailu.
Kävin kokeella n. 15 vuotta sitten. Eri mukkaustapoja ei enään pystynyt tunnistamaan muuten, kuin puuston perusteella.

Teuvo Levula 28.04.2021 klo 15:25

Sadeveden pH on lähellä seitsemää ja hunuksen pH lähellä neljää. Ero on tuhat kertainen.

Esa 28.04.2021 klo 15:25

Käsittääkseni kaikki kasvillisuus sitoo hiilidioksidia mitä enempi sen parempi .ja mitä asiaa sinne revittyyn taimikkoon on kenelläkään mennä tallomaan., pysykää tiellä siellä ei kasva mitään

JaskaJokunen 28.04.2021 klo 15:45

Edellä äänessä kaupunkilaiset jotka ei tiedä metsästä ja hakkuita mitään, minkälaisia hiilinieluja on asvalttipihat, jalkakäytävät, pyörätiet ja kadut joita pitkin tallustelette pikku pöhnässänne !!??

Timo Ränsi 28.04.2021 klo 15:55

Puhutaan mistä asiasta hyvänsä niin tänä päivänä löytyy aina näitä kyläprofessoreita jotka tietää kaikesta kaiken ja arvostelevat ammattilaisten toimia.
Nimimerkki Tiitus

TiitusTomera 28.04.2021 klo 15:55

Kyllä, samaa mieltä, liekö mainitsemiesi kyläproffien kirjoittama tämäkin yllä oleva artikkeli?

M. Joutomaa 28.04.2021 klo 15:59

Niin ja millainen suojavyöhyke on vaikka Helsingin ja Itämeren välissä. Kaikki hulevedet valuu ravinteineen mereen. Talvella Itämereen kipataan kaupungin kaduilta tuhansia autokuormia kaduilta kerättyä lunta, mukana mm. miljoonat tupakan tumpit sekä tuhansia tonneja koiran jätöksiä ja mikromuovia. Ympäristörikollista touhua siellä "vihreässä" pääkaupungissa.

Ode 28.04.2021 klo 16:24

"Metsäkeskus tarjoaa avointa metsä- ja luontotietoa ja riippumatonta palvelua metsänomistajan päätöksenteon tueksi ja koko metsäalan käyttöön. Olemme mukana edistämässä kokonaiskestävää metsien käyttöä, joka huomioi metsän monet arvot. "

Näitä metsäkeskuksen meilitse tuuttaamia tehometsätalouden lobbausartikkeleita lueskellessa tulee kyllä mieleen että tuo Metsäkeskuksen yllä mainittu oma kuvaus menee täysillä, ja juuri sinne - metsään.

Risu Aitometsä 28.04.2021 klo 16:33

Paljonko 70-80 vuoden päästä metsäänsä kaatavaa kiinnostaa, onko puun kasvu muutaman vuoden edellä vai perässä luonnollisesti uusiutunutta metsää. Ei mitään merkitystä. Näin ollen ei ole järkeä maksaa kalliista uudistusmenetelmästä, joka pilaa ravinnepäästöineen vesistöt ja ohentaa metsänomistajan lompsaa. Väitteen väitteessähän tämä jo heti tunnustetaankin. Ravinteiden hävittyä rehevöittämään vesistöä voidaan sitten vielä myydä kovaan hintaan helikopterilannoitus. Täysin mielipuolista touhua. Onneksi uudet sukupolvet ymmärtävät tämän paremmin kuin "aina on näin tehty" -sukupolvi jääräpäisten mukamas asiantuntijoiden huijaamina.

Mh-esimies 28.04.2021 klo 16:33

Eipä ole hetkeen näin ymmärtämätöntä ja asiantuntematonta kommenttia tullut vastaan. Maanmuokkauksella rikotaan maanpintaa mahdollisimman vähän. Se ei vapauta ravinteita ja luo metsälle otolliset kasvuolosuhteet. Suomessahan on sellainen laitos kun metsäntutkimuslaitos eli Metla ja myös Luonnnonvarakeskus eli Luke, joissa asioita on ihan oikeasti tutkittu ja käytössä olevat menetelmät perustuvat vuosikymmenien tutkimustyön pohjalta tehtyihin tuloksiin. Nettipalstojen mututuntuma kirjoittelijat tuntuvat omaavan vaan kaikesta kovimman tietämyksen joka asiaan.

Pertti Kilpeläinen 28.04.2021 klo 16:45

Hyvä juttu. Lähdeviitteellisiä artikkeleita löytyy sitten pitemmistä tutkimusjulkaksuksta tai taustoittavista jutuista.

Timo Ryyppö 28.04.2021 klo 17:03

Totta kaikki . Tämä täytyisi saada myös Kukkahattutätien luettavaksi . Yhteistä näille kaikkitietäville kotkottajille on , että he omistavat metsää 0 hehtaaria ! Senverran vielä , että todennäiköisesti Pöllöt havaitsevat Myyrät paremmin muokatulta alalta , mistä nämä Kukkajhattutädit ovat taas pahoillaan tietty , ja Pupujussit , Peurat ja Hirvet karttavat aluetta . KAUHISTUS !

Veikko Simula 28.04.2021 klo 17:05

Selanderin ja Tuonosen artikkeli on hyvä. Arvostelijoiden kommentit eivät kyllä vakuuta millään tavalla.

Martti 28.04.2021 klo 17:07

Vaikuttaa siltä että Metsäkeskusten asiantuntijoilla on kovin paljon opiskelemista maanmuokkausten vaikutuksista vesistöihin ja maaperän hiilensidontaan. Kannattaa lukea tutkimuksia ennekuin kirjoittaa tällaisille verkkosivuille tietoa faktana.

Seppo Tii 28.04.2021 klo 17:20

Näyttää, että tässä metsäasiassakin kaikkein viisaimpia ovat sellaiset, jotka eivät ole yhtään puusukupolvea tai edes osaa siitä kasvattaneet. Seitsemään kymmeneen vuoteen on nähnyt monenlaista uudistusta. Kyllä se niin on, että ei metsä ihan itsekseen synny ja kasva. Uudelle metsälle pitää antaa puitteet päästä kasvuun. Kunnolla muokatussa uudistuksessa jo 20 vuotiaana uusi metsä on ensiharvennettavassa kunnossa, vaan eipä olisi ilman hyvää istutusalustaa taimikon hoitoa.

A. Anttila 28.04.2021 klo 17:20

Juuri näin!

Timo Ryyppö 28.04.2021 klo 17:23

Noille Avohakkuun vastustajille sanoisin Vanajaveden laaksossa asuvana , että kun Kuusikossa on paljon tyvilahoa , tai iskee naapurin kuusikkoon Ytimennävertäjä , heillä on pian tuhat mottia saunapuuksi vain käypää Kuusitukkia sekä paljon lintupönttöjä sitten .

Luontainen uudistuminen 28.04.2021 klo 17:27

Kokeilin vajaan 10 aarin alan jättää korjuun jälkeen täysin omilleen. Ympärillä siementävää varttunutta metsää. 5v mennyt ja alalla ei ole juurikaan taimia. Jotain tarvii tehdä...

Jussi 28.04.2021 klo 17:54

Koiran kanssa kävellessä katselin juuri n.12 vuotta vanhaa avohakkuuta, joka jätetty oman onnensa nojaan (siemenpuut pystyyn). Jos harjun lape olisi muokattu kasvaisi siinä jo komea taimikko, nyt muutama männyn alku sinnittelee heinän seassa. Jos ajattelee tulevia sukupolvia, kannattaa muokkaus. Jos taas ajattelee rahat pois ja mini kustannukset, niin kyllä se metsä sinne kasvaa ajan kanssa.

Metsäasiantuntija 28.04.2021 klo 17:58

En oikein ymmärrä, miksi olisi metsäkeskuksen intresseissä kirjoittaa muokkausta puoltava juttu, sehän on viranomaistaho. Tarkastajat varmaankin ovat huomanneet miten hyvin tai huonosti eri uudistusmenetelmillä on onnistuttu. Olen huomannut, että metsälain uudistumisen jälkeen on tietyissä taloissa alettu harrastaa luontaista uudistamista tuoreilla- ja lehtomaisilla kankailla. Kolme neljä vuotta hakkuun jälkeen ei kovin lupaavalta näytä. Kyllä olen todella vahvasti sitä mieltä, että oikealla uudistustavalla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä, tehdään tuleville jälkipolville tuottava metsä. Luontoarvot ja riista, voidaan hyvin ottaa myös huomioon, hyvin pienillä kustannuksilla, tai tulon menetyksillä. Olisi hyvä luottaa asiantuntijoihin ja pitää tolkku. Hyvin pieni ryhmä pitää kovaa meteliä ja saavat paljon huomiota mediassa ja vahinkoa aikaan...

A. Anttila 28.04.2021 klo 17:58

👍

City-ukko 28.04.2021 klo 18:32

Artikkelin tiedot täsmäävät hyvin omiin käytännön havaintoihini ja työkokemuksiini metsän uudistumisesta ja kasvusta hiilensitojaksi. Vaikka asunkin kaupungissa metsähommissa on yli 60 vuoden aikana vierähtänyt parisen tuhatta työpäivää. Millähän kokemustaustalla artikkelin arvostelijat ovat liikkeellä?

Simo Hokkanen 28.04.2021 klo 18:45

Menkää viherpiipertäjät edes joskus katsomaan kuinka taimikot kasvavat. Muokkaus on ainoa ratkaisu rehevillä mailla, ellei siitä alueesta haluta rämeikköä. Hävetkää vihreät!

Tiivi Taavi 28.04.2021 klo 20:08

Tämä artikkeli kertoo, miten maanmuokkaus ihannetilanteessa toimii metsänkasvatuksen kannalta. Olisi järkevää tunnustaa myös maanmuokkauksen huonot puolet ja käytännöt. Vastikään vaeltelin viime vuonna käsitellyllä kymmenien hehtaarien aukolla, joka oli äestetty kauttaaltaan, vaikka mätästys tai laikutus olisi ollut kasvupaikalle sopivampi. Kaiken kukkuraksi vaot oli vedetty jyrkkien rinteiden suuntaisesti niin, että ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutuminen maksimoituu. Maanmuokkauksen suositukset toki kuulostavat kauniilta mutta käytännön toteutus voi olla ihan mitä vain tilaajasta ja tekijästä riippuen.

pirpana 28.04.2021 klo 20:08

Kun Todella jyrkkää rinnettä äestetään, niin ihan näin naisjärjelläkin ajatellen, muokkauskone tuskin pysyy pystyssä vaakasuoria vakoja äestäessään - sanokoon metsänhoidon suositukset ja vesiensuojelijat mitä tahansa.

Mehtäsuutari 28.04.2021 klo 20:09

Olen jatkuvan kasvatuksen vankkumaton toteuttaja. Heti kun jonkin kuvion puuston kasvu alkaa hiipua, hakkaan sen pois ja tilalle mahdollisimman nopeasti muokaten ja istuttaen uusi kasvava metsä. Istutuksesta 10 vuoden kuluttua uusi metsä on todellinen hiilinielu ja ravinteiden kerääjä. Taidanpa pian päästä myös uuden sähköTeslan omistajaksi.

pauli@viskarit.fi 28.04.2021 klo 20:09

Hyvä metsäsuutari, olen myös tehnyt samoja ratkaisuja, tulokset näyttävät hyviltä !

pauli@viskarit.fi 28.04.2021 klo 20:26

Olen tehnyt samoja ratkaisuja !

Seppo Rantakallio 28.04.2021 klo 21:10

Mätästys on täysin turha biodiversiteettiä hävittävä ja vesistöjä rehevöittävä toimenpide.
Poramenetelmä on ollu Suomessa käytössä jo 5 vuota ja tyytyväisiä käyttäjiä on paljon. Akkuporakone+ maapora+ taimitarrain vain nämä tarvitset. Mutta metsäkeskukselle ja muulle metsämafialle tämä ei käy, eivät suostu edes kokeilemaan.

Murheellista 28.04.2021 klo 21:16

Murheellista on todeta, että nuo rääväsuut äkkiväärät ovat tämmöisessäkin ympäristössä pilaamassa ihan asiallisen keskustelun. Kyllähän eri mieltä voi olla, mutta tähän keskusteluun mukaantulo on näiltä kiilusilmiltä jo vihapuheen tapaista tekstiä.

Hiilestäjä 28.04.2021 klo 21:16

Pata kattilaa soimaa - vai onko ”kiilusilmä” kauniisti sanottu?

Entinen metsänomistaja 29.04.2021 klo 00:20

Kokeilin istuttaa muutaman männyntaimen käsittelemättömään maahan. Kitumaan jäivät, osa kuoli. Vieressä mätästettyyn maahan istutetut taimet kasvattivat yli puolen metrin vuosikasvaimia.

Teuvo Levula 29.04.2021 klo 00:20

Tukkikärsäkkäät syövät usein muokkaamattomaan maahan istutetut männyntaimet. Taimet kuolevat, jos taimem kuori on syöty taimen rungon ympäri.
Vielä 1960 luvulla taimet pantiin latva edellä juurenniskaa myöten 15 sekunniksi DDT liuokseen. Kärsäkästuhoja ei ollut silloin merkittävästi.
Tukkikärsäkkäät välttelevät paljasta maata, ja koska ne ovat lintujen ruokaa, emustien hyönteisen kannata mennä vaaleaalle maalle maalle. Maan paljastaminen vähentää merkittävästi kärsäkkäiden tuhoja istutetuissa männyn taimikoissa (Heikkilä ja Levula, 1976).

Uljas 29.04.2021 klo 07:57

Todella yksisilmäinen ja harhaanjohtava artikkeli. Kaikkien negatiivisten vaikutusten systemaattinen kieltäminen ja vähättely ei edistä mitään, ei rakentavaa keskustelua, eikä varsinkaan vesistöjen ja monimuotoisuuden suojelua. Asioista pystyisi tuomaan esiin niin hyvät kuin huonot puolet. Uskomaton ulostulo tänä päivänä!

Antti Ajosmäki 29.04.2021 klo 08:01

Olin nuorena, siis ennenkuin tämä nykyinen kiistely alkoi, vankkumaton jatkuvan kasvatuksen kannattaja. Olen kokeillut sitä noin viiden hehtaarin alalla jo kolmekymmentä vuotta. Kyllä se metsä niinkin uudistuu, mutta sitten kun sieltä taimien/nuorten puiden seasta kaataa isoja puita, varsinkin koivuja tai haapoja pois, niin kyllä tuhoa tulee. Myös ajelu ja puiden vetely metsässä aiheuttaa tuhoa varsikin kuuselle, joka on arka rungon ja juurten kuoren rikkoutumiselle. Rahalliselta kannalta nykyään ei tuosta touhusta jää mitään työpalkkaa, jos itse tekee. Jos toisella teettää, jää nettomaksajaksi. Tässä se asian ydin taitaakin olla.

Aaro Honkanen 29.04.2021 klo 08:01

Keskeinen tekijä, joka määrää metsänkorjuusta ja siten myös metsänhoidosta, on puun hinnoittelu.
Kantohinnasta pitäisi siirtyä tienvarsihintaan, kuten useimmissa muissa maissa tehdään.
Silloin eri korjuumenetelmät olisivat samalla viivalla ja metsänomistaja voisi valita korjuumenelmän, sen tekijän ja laajemmin metsänhoitomenetelmän.
Vielä jokunen aika sitten hankintahakkaaja sai palkaakin.

antti 29.04.2021 klo 08:09

Mustikan peittävyys metsämaan pinta-alasta on 50 vuoden aikana pienentynyt n 20%:sta n 8%:iin...

Messämies 29.04.2021 klo 08:09

Mustikan peittävyys metsämaan pinta-alasta on 50 vuoden aikana pienentynyt n 20%:sta n 8%:iin...

Ja samassa ajassa metsien puumäärä tuplaantunut. Mustikka tarvitsee valoa, ja sitä nykyisissä täystiheissä ei enää ole niin paljon kuin aiemmissa harsinnalla pilatuissa.

antti 29.04.2021 klo 08:09

vai olisko voimaperäisellä maanmuokkauksella suurempi vaikutus?

Lauri Oinonen 29.04.2021 klo 10:24

Metsänuudistuskulut vievät 1/3 osan puunmyyntiloista ja myyntivero vie toisen 1/3 osan saadusta myyntitulosta. Tämä ei innosta metsän uudistamiseen/kasvatukseen valitettavasti.
Metsän myyntivero puukaupassa tulisi puolittaa, kuten asia oli reilut 10 vuotta sitten tosin vain väliaikaisesti valitettavasti.
Metsän kalleita uudistuskustannuksia ei saa diskontattuna takaisin päätehakkuissa taloudellisten laskelmien perusteella 4 prosentin vuotuisen tuoton vaatimuksella.

Timo Sääksvuori 29.04.2021 klo 10:24

Hoidan suurta metsätilaa Keski-Suomessa. Meillä uudistus- ja perkauskulut ovat 10 % hakkuutulosta vaikka kaikki perkaukset tehdään ajallaan.
Verrattuna esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsistä saatavaan puunhintaan, saamme niin hyvät myyntihinnat, että erotuksella katamme kaikki uudistuskulut.
Siis 0-investoinnilla saamme metsämme kasvamaan kymmeniä prosentteja enemmän.

vihersosialisointi 29.04.2021 klo 15:30

Näihin julkisiin kommentointeihin pulpahtaa aina parvi vehertäviä asiantuntijoita jotka on metsää nähnyt vain ylen avohakkuuaukon mässäilyllä kyllä todellisuus on aivan toista , kaivinkone mätästys aivan ylivoimainen ja maata säästävä , itsellä mätästetty 10 vuotta vanha taimikko ajanut ohitse äestetystä ja kylvetystä 18 vuotiaasta jonka rehevät kohdat pukkaa hieskoivua haapaa ja vadelmaa . oli muuten joulunaikaan mukava katsoa national geographic kanavalta luonto ohjelmaa joka käsitteli suomalaisia metsiä ilman ylen ympäristömaailmanloppusyyllistämistä

P. Havu 29.04.2021 klo 18:27

Moderni, tehokas metsätalous on juuri tätä – maaperän muokkaus, huippulaatuiset taimet taimitarhalta jne., ja tuloksena tasaikäistä, nopeasti kasvavaa ja hyvin tuottavaa metsää. Kohtaan 4 (metsäluonnon monimuotoisuus) lisäisin vielä, että paitsi kasvillisuus (metsämansikat, yllättäen esiin putkahtelevat putkilokasvit), myös eläimistö voi yllättäen lisääntyä ja monipuolistua. Hyvä esimerkki tästä on hirvi. Hirvi on suosittu aihe niin Suomen kuin koko Pohjois-Euroopan kivikautisissa kalliomaalauksissa. Noin sata vuotta sitten hirvi oli vaarassa kuolla meillä sukupuuttoon innokkaan metsästyksen takia. Sotien jälkeinen metsänhoidon tehostuminen ja sen myötä nuorten männyntaimikoiden lisääntyminen pelasti sen. Luonto kiitti, ja tuo uljas metsänlehmä on jälleen tavallinen näky puupelloillamme. Se on näky, jota jo kivikautiset esi-isämme ja -äitimme ihailivat.
Hirvi tosin aiheuttaa jonkin verran tuhoa, mutta mutkarunkoiset ja latvavaurioiset männyt käyvät vielä hyvin sellun raaka-aineeksi. Metsänomistaja ei siis menetä mitään. Juuri näissä, nopeasti kasvaneissa, harvasyisissä ja mutkarunkoisissa puissa sykkii metsäalan tulevaisuus. Ne ovat juuri sitä raaka-ainetta, mitä Suomeen suunnitellut isot biojalostamot tulevat tarvitsemaan.

Aimo Mäkinen 30.04.2021 klo 09:35

Sukunimi puuttu

Hannu Kyrölä 30.04.2021 klo 11:12

Olipa asenteellinen kirjoitus. Haitat vähätelty. Uudistusalat usein vettyvät, joten pitää ojittaa. Silloin tulee yleensä pahoja päästöjä lähellä oleviin järviin. Miten puukuutioon mahtuu 1000 kg hiilidioksidia. Kuutiossa on kuivaa puuta vain puoli tonnia. Puolipuppua koko juttu.

Timo Sääksvuori 30.04.2021 klo 11:12

Yhteyttämisessä auringon energia ja katalysaattorit vaikuttavat siihen, että ilman hiilidioksidista ja vedestä syntyy hiilivetyjä ja happea. Siis ilman hiilidioksidista jää puuhun vain se hiili ei happi. Kannattaa palata koulun penkille opiskelemaan uudelleen biologiaa ennen kuin alkaa väittelemään alan asiantuntijoiden kanssa.
Näissä keskusteluissa häiritsee tuollainen tietämättömyydestä johtuva asenteellisuus.
Tosiasiassa metsät ovat ilman puhdistamoja ja aurinkoenergiavoimaloita. Puiden keräämä energia vapautuu poltettaessa ihmisten käyttöön. Eräs Suomessa erittäin tärkeä piirre on, että sellutehtaat onnistuvat vapauttamaan tätä energiaa niin paljon, että ylijäämällä tuotetaan paljon sähköä.

48 vuoden kokemuksella 30.04.2021 klo 14:51

Kyllä metsää pitää uudistaa, maaperään sopivalla menetelmällä, viherpiipertäjät eivät hyväksy että elämää pitää olla myös kehäkolmosen ulkopuolella.
Sehän on luonnon suojelua että metsämaita/metsikköjä käsitellään.
Joka niemen notko ja saarelma muuten pusikoituu.

NN 01.05.2021 klo 15:58

Seuraavassa kirjoituksessa sitten varmaankin käsitellään asiallisesti peitteistä metsänkasvatusta.
Tässä aloitusta siihen
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/11/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO_2019.pdf

Timo Sääksvuori 01.05.2021 klo 15:58

Teoriassa noin.
Lukuisat esimerkit osoittavat kuitenkin, ettei teoria toimi käytännössä. Poikkeuksena jotkut turvemaat, joissa vesitaseen vuoksi kannattaa toteuttaa poimintahakkuita. Mutta ei aina niilläkään. Kolme vuotta sitten selviteltiin Saarijärvellä muutaman korpisuokuvion harventamista. Yhdellä oli taimikkoa ja eri-ikäistä metsää. Sille tehtiin poimintahakkuu. Lähellä oli kuvioita, joilla kasvoi n 50-vuotiasta kuusikkoa. Edes ajoura-aukoissa ei ollut taimia. Sinne tehtiin normaali harvennus, jonka yhteydessä todettiin, että 17 % kaadetuista kuusista oli lahjottajasienen pilaamia. Nämä kuviot lienee aikanaan pakko uudistaa kaistalehakkuilla ja hieskoivulla.
Meillä Keski-Suomessa kuusikon uudistaminen luontaisesti on käytännössä mahdotonta. Niin vähän syntyy taimia. Toki jossain sopivan kostealla paikalla onnistuu. Esimerkkinä Luken Lapinjärven koemetsä. Sinänsä kivennäismaan jatkuvassa kasvatuksessa ei ole järkeä kuin joissakin kohteissa, joissa maisema pyritään säilyttämään puustoisena.
Siellä Lapinjärvellä kasvu oli 4-5 m3/ha/v "laboratorio-oloissa". Meillä 1963 lähtien uudistetuissa puhtaissa kuusikoissa 6,5 m3/ha/v ja tulevaisuudessa vielä enemmän jalostetun siemenen ja varhaisperkausten ansiosta.
Ennen kaikkea kuitenkin kasvu lisääntyy mänty-kuusisekametsissämme, joita kasvatamme uudistushakkualoilla niille sopivilla kohdilla. Sellaisia ei koskaan synny jk-metsiin.
Ihme, että jatkuva kasvatus on edes luvallista. niin merkittävät "oheisvahingot" sillä on. Sen pienempi kasvu supistaa hiilinielua, hakkuumahdollisuuksia ja kansantaloutta.
Jaksollisen kasvatuksen suuremmat hakkuumahdollisuudet ja vaatimat metsänhoitotyöt mahdollistavat maaseudun pysymisen edes jotenkin asuttuna. Tämähän ei tietenkään kiinnosta monia kaupunkilaisia.

Ilpo Savolainen 03.05.2021 klo 23:03

Joka vuosi n.10 000 tainta puolet kuusta puolet mäntyä kaikilla menetelmillä. Lähes kaikki maat ostettuja eri puolilla maata. Metsäkeskus on aina auttanut metsänhoidossa ja Metsähallitus suojeluasioissa. Kaikkien menetelmien suurimmat harmit peurat ja hirvilaumat. Ehyttä tyvisuoraa mäntyä saa harvoin kasvuun. Kylvettyjä männiköitä en osta, mahdottomia. Usein jätän n. 100 mäntyä ja istutan kaikki kannon vieret muutoin 2,5 metrin välein. Ensiharvennus pikkutukkivaiheessa tai myöhemmin. Pääosin hakkuista puolet ylispuiden poistoja. Täydennysistutan jatkuvan kasvatuksen alueetkin 300-500 tainta/ ha samoin kaistalehakkuut. Neulastuho- ja myrskytuhoaukkoja toki syntyy. Enimmät aukkoni ovat hakkuuyrittäjän mokia. 6 metsäjärjestelmää lievästi eri kuvioinnilla ja numeroinniilla ei toimi. Tiedot pidän kunnossa Metsäkeskuksen järjestelmässä. Myrskytuhoja seuraan kuituun liitetyllä tehokoneella sääkuvasta, josta muuten voisi laskea hirvet, karhut ja sudet, joita kaikkia on moninkertaiset määrät virallisiin lukuihin nähden. Käytän luonnollisesti myös dronea . Kaikki metsänomistajien koestamat menetelmät toimivat jossakin päin maata eri maalajeilla vielä riippuen omasta konekannasta ja työstä. Sijoittajalla ei ole varaa antaa ilmaiseksi hakkuujätteitä ja odottaa maa tyhjänä heinettymässä 2 vuotta. Hienoa kun istutatte taimia metsiinne aina ilmastoteko. Valitettavasti on vaikea saada käsittelemättömiä taimia, kun myrkkytaimet vievät HUS Ihotautiklinikalle. Myyn itse istuttamiani kuusia

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.