Täsmämetsänhoito huomioi metsän erityispiirteet

Täsmämetsänhoidolla tarkoitetaan metsänhoidon lähestymistapaa, joka keskittyy tarkasti kohdennettuihin toimenpiteisiin metsässä. Täsmämetsänhoito tukeutuu paikkaan sidottuun tietoon, jota on koko ajan enemmän saatavilla. Siinä otetaan huomioon metsän erityispiirteet ja suunnitellaan hoitotoimenpiteet niiden mukaan. Monitavoitteisen täsmämetsänhoidon päämääränä on hyödyntää monipuolisesti erilaisia metsänhoitovaihtoehtoja ja samalla edistää ekologisia tavoitteita puuntuotannon ohella tuoreeseen tutkimukseen nojaten.

– Täsmämetsänhoidossa metsänhoidon toimenpiteet ovat sinänsä samoja kuin perinteisessä metsätaloudessa, mutta ideana on välttää kaavamaisia ratkaisuja laajoilla alueilla. Kantava ajatus on, että toimenpiteitä tai esimerkiksi niiden voimakkuutta vaihdellaan yksittäisen metsikkökuvion sisällä kuvion ominaisuuksien mukaan, kertoo projektipäällikkö Inna Salminen Suomen metsäkeskuksesta. 

Tavoitteena ympäristön ja ilmaston kuormituksen minimointi

Täsmämetsänhoidolla talousmetsiin saadaan vaihtelua ja monipuolisuutta, kun toimenpiteitä suunnitellaan pienipiirteisemmin ja kohdistetummin. Metsän rakenteellinen vaihtelu taas vuorostaan lisää luonnon monimuotoisuutta metsissä, kun esimerkiksi puulajeja on yksittäisellä metsikkökuviolla enemmän.

– Vaikka talousmetsiä ei voi verrata luonnonmetsiin, on niissäkin mahdollista säilyttää ja lisätä luonnonmetsille tyypillisiä piirteitä, Salminen sanoo.

Monitavoitteisessa täsmämetsänhoidossa pyritään aina valitsemaan sellaiset toimenpiteet, jotka aiheuttavat vähiten kuormitusta ympäristölle ja ilmastolle. 

– Esimerkiksi ojitetuilla turvemailla käytetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä aina kun se on mahdollista ja vältetään tarpeetonta kuivattamista. Toisinaan joudutaan tekemään valintoja luontoarvojen lisäämisen ja ilmastohyötyjen välillä, koska ne eivät aina kulje käsi kädessä. Varsinkin soiden kohdalla ilmastonäkökulman ja käsittelyistä aiheutuvien päästöjen arviointi on haastavaa, koska esimerkiksi suotyyppi ja turvekerroksen paksuus vaikuttavat päästöjen suuruuteen, Salminen kuvaa.
 

Keskiravinteiset ja ravinteiset ojitetut rämeet sopivat hyvin jatkuvan kasvatuksen kohteiksi varsinkin silloin, kun niissä on kerroksellisuutta ja hyvä kuusialikasvos.
 

Täsmämetsänhoidolla on mahdollista varautua ilmaston lämpenemiseen ja sen mukanaan tuomiin tuhoriskeihin metsissä. Kun esimerkiksi viljeltävä puulaji valitaan aina kasvupaikan ominaisuuksien ja kosteusolosuhteiden mukaan ja metsiä kasvatetaan monipuolisen sekapuustoisina, vältytään tuhoalttiilta yhden puulajin metsiköiltä.

– Erityisesti liian kuiville tai kivikkoisille kasvupaikoille aikoinaan istutetut puhtaat kuusikot ovat herkkiä esimerkiksi kuivuuden, myrskyjen ja kaarnakuoriaisten aiheuttamille metsätuhoille. Nämä riskit ovat alkaneet realisoitua jo nyt, ja todennäköistä on, että ne kasvavat tulevaisuudessa, Salminen sanoo. 

Täsmämetsänhoito yhdistää luontoarvot ja puuntuotannon

Monitavoitteinen täsmämetsänhoito soveltuu erityisen hyvin metsänomistajalle, joka haluaa säästää mahdollisimman paljon luontoarvoja omissa metsissään, mutta pitää ne kuitenkin talouskäytössä. Täsmämetsänhoito sopii hyvin esimerkiksi useamman hehtaarin metsikkökuvioille, joita on hoidettu talousmetsinä.

– Täsmämetsänhoidolla ja kohdennetuilla valinnoilla omaa metsää voi monipuolistaa, sen luontoarvoja lisätä ja samalla varautua ilmaston lämpenemiseen, Salminen kertoo. 

Täsmämetsänhoito vaatii metsikkökuvion mahdollisuuksien tunnistamista ja tarkkaa maastosuunnittelua. Tällä hetkellä täsmämetsänhoitoa voidaan soveltaa metsäalueilla, joista on tarkat lähtötiedot muun muassa maaperästä, kasvupaikasta, mahdollisten ojien kunnosta, kosteusolosuhteista sekä puustosta ja sen rakenteesta.

– Suunnittelu voi kuitenkin maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos esimerkiksi tiedetään, että tietyllä alueella halutaan kasvattaa sekä kuusta että koivua, voidaan osa istutuskohdista jättää tyhjäksi, jolloin niihin saadaan luontaista koivua. Siten kuusentaimia voidaan istuttaa tässä vaiheessa vähemmän kuin on totuttu. Näin vähennetään istutustyötä ja ostettavien taimien määrää. Myös puulajisekoitus on jo taimikonhoitovaiheessa toivotunlainen, Salminen sanoo. 

Tulevaisuudessa sekä lähtötiedot että mahdolliset toimenpiteet ovat entistä paremmin saatavilla erilaisten teknologioiden ja niiden tuottamaa tietoa hyödyntävien mallinnusten avulla. 

– Esimerkiksi hakkuukoneiden tuottamaa tietoa voidaan todennäköisesti jatkossa hyödyntää entistä kattavammin ja erilaisiin tarkoituksiin. Jo nyt on testattu, kuinka hakkuukoneeseen kiinnitetyn laserkeilaimen tuottamaa tietoa voitaisiin soveltaa käyttöön, Salminen kertoo.