Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje

Tiedotamme 6-8 kertaa vuodessa metsäasioista. Uutiskirjeen tilaus on maksutonta, ja sen voi halutessaan peruuttaa. Tietosuojaseloste

På Svenska

Avoin metsätieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

RoadsML:n Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila kehittävät sovellusta, jonka avulla voidaan kartoittaa metsäteiden kuntoa.

20.10.2018

Teksti: Outi Tehomaa Kuvat: Outi Tehomaa ja Metsäkeskus

Kartalla näkyy hakkuukypsää metsää, jonka lähistöllä kulkee metsäautotie. Kantaako tie raskasta puutavararekkaa? Entä kuinka voitaisiin saada ajantasaista tietoa tien kunnosta?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin helsinkiläiset datatieteen opiskelijat Jussi-Pekka Martikainen, Antti Mattila ja Ivo Berger ovat etsineet ratkaisua viime kuukausina.

Kurssikaverukset voittivat toukokuussa Helsingissä Ultrahack-tapahtuman metsähaasteen idealla sovelluksesta, jonka avulla voidaan kartoittaa metsäteiden kuntoa. Kilpailun jälkeen he perustivat oman RoadsML-yrityksen, joka tuottaa sovelluksen valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä.

- Viemme tätä nyt kunnolla eteenpäin ja haluamme onnistua, Mattila sanoo.

Älypuhelin tallentaa tärinää ja ajonopeutta

Kumppanusten idean pohjana ovat Metsäkeskuksen keräämät avoimet metsävaratiedot, eli esimerkiksi tiedot puustosta ja kasvupaikoista sekä Liikenneviraston avoimet tie- ja katuverkostotiedot. Nämä tiedot kertovat metsien hakkuumahdollisuuksista ja teiden sijainnista. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan kartalle halutaan myös tietoa metsäteiden kunnosta.

- Sitä tietoa on tarkoitus kerätä älypuhelinsovelluksen avulla tienkäyttäjiltä. Kuka tahansa voi ladata sovelluksen puhelimeensa, ajaa metsätien päästä päähän ja antaa lopuksi arvion sen kunnosta. Näin saamme pikkuhiljaa kerättyä käyttökelpoista dataa, Mattila kertoo.

Metsään Tie -mobiilisovellus

Metsätiesovelluksen avulla voi raportoida tien kunnosta ajomatkan jälkeen. Sovellus valmistuu käyttöön vuodenvaihteen tienoilla.

 

Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös älypuhelimen sensoriteknologiaa ja gps-paikannusta. Puuautonkuljettaja voi laittaa puhelimen ajon ajaksi kojelaudalle ja käynnistää sovelluksen. Puhelimen sensorit tallentavat tärinää ja esimerkiksi auton ajonopeutta.

- Jos kuljettaja ajaa hitaasti ja tärinää on paljon, on metsätie todennäköisesti huonokuntoinen. Pystymme koko ajan tarkentamaan teiden kuntoluokitusta, mitä enemmän tietoa kertyy. Tekoäly ja koneoppiminen ovat siinä apuna.

Metsätien kunto vaikuttaa puukauppoihin

RoadsML tuottaa aluksi tiedataa Metsäkeskuksen käyttöön. Myöhemmin tähtäimessä on tienata rahaa omalla kaupallisella sovelluksella.

Martikainen ja Mattila uskovat, että ajantasaiset tiedot metsäteiden kunnosta kiinnostavat puunostajia. Vastaavasti metsänomistajat voivat saada puuta paremmin kaupaksi, jos he voivat osoittaa, että hakkuupaikalle johtaa hyväkuntoinen metsätie.  

- Jatkossa tiedonkeruuseen voisi yhdistää myös esimerkiksi satelliittidataa. Sen avulla voisi selvittää, minne olisi kannattavaa rakentaa kokonaan uusia metsäautoteitä. Myös esimerkiksi kuntia ja kaupunkeja voisi kiinnostaa, missä tieverkostossa on kunnostustarpeita, Martikainen sanoo.

Metsäkeskus ja DataBio-hanke ovat auttaneet metsätiesovelluksen kehitystyössä.

- Metsätiesovellus on ensimmäinen todellinen esimerkki siitä, miten avointa metsätietoa voidaan hyödyntää myös joukkoistettuun tiedonkeruuseen, sanoo DataBio-hankkeen projektipäällikkö Virpi Stenman Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen avoimien metsätietojen pohjalta syntyy uusia palveluita ja sovelluksia. Avointa tietoa ovat esimerkiksi voimassaolevat metsänkäyttöilmoitukset.

 

Parisataa sovellusideaa

RoadsML ei ole ainoa yritys, joka on innostunut avoimen metsätiedon mahdollisuuksista. Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot tulivat julkisiksi maaliskuussa. Pian tämän jälkeen paikkatietojärjestelmiin erikoistunut Bitcomp julkaisi oman WoodsApp-sovelluksensa, jonka avulla puunostajat ja metsäpalveluyrittäjät voivat etsiä puukauppa- ja metsätyökohteita.

Myös ohjelmistopalveluyritys Arbonaut kehittää uutta sovellusta, joka tuo Metsäkeskuksen avointa metsätietoa älypuhelimeen. Sovelluksen avulla käyttäjä voi katsella vaikkapa metsässä liikkuessaan kohteita, jonne on suunniteltu hakkuita, sekä tietoja esimerkiksi arvokkaista luontokohteista ja puuston kasvuvaiheesta. Sovellus on parhaillaan testikäytössä ja se valmistuu julkiseen levitykseen vuodenvaihteen tienoilla.

Arbonautin sovelluksen suunnitteluun on antanut vetoapua Metsäkeskuksen luotsaama DigiElmo-hanke. Kaksivuotisessa hankkeessa autetaan yrityksiä hyödyntämään avointa metsätietoa, jotta ne kehittäisivät uusia sovelluksia metsänomistajien tai metsäalan ammattilaisten käyttöön. Useat työpajat, yhteydenotot ja keskustelut ovat pikkuhiljaa kantaneet hedelmää.

- Saimme hankkeen alkuvaiheessa yli parisataa ideaa, millä eri tavoilla avointa metsätietoa voisi hyödyntää. Poimimme niistä parhaat ja esitimme niitä eri sovelluskehittäjille. On mietitty esimerkiksi käyttöliittymää, jolla voisi löytää hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja tai sovellusta, jolla voisi etsiä hyviä leimikkokokonaisuuksia. Parasta ideaa tuskin on vielä edes keksittykään, sanoo DigiElmo-hankkeen projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola Suomen metsäkeskuksesta.

Ala-Honkolan mukaan yritykset suhtautuvat avoimeen metsätietoon positiivisesti. Kehitystyössä täytyy kuitenkin jatkuvasti miettiä, kuinka uusista sovelluksista saadaan kaupallisesti kannattavia. DigiElmo-hankkeesta ei jaeta rahoitusta sovelluskehitykseen.

- Avoin metsätieto avaa uusia mahdollisuuksia. On koko metsäalan etu, että syntyy uusia sovelluksia ja tietoa saadaan hyötykäyttöön, Ala-Honkola sanoo.

Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila

Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila uskovat, että ajantasaiset tiedot metsäteiden kunnosta kiinnostavat puunostajia.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.