På Svenska

Joulukuusen kasvatus kysyy taitoa ja kärsivällisyyttä

Joulukuusen kasvatus on ympärivuotista ja pitkäjänteistä työtä. Ennen kuin kuusi päätyy kodin juhlan keskipisteeksi, se vaatii monta vuotta huolenpitoa ja osaavia käsiä.

Antti Heikkilällä on pitkä kokemus joulukuusien kasvatuksesta.

03.12.2019

Teksti: Anne Kaljunen Kuvat: Martti Heikkilä ja Antti Heikkilän kotialbumi

Mikkeliläinen Antti Heikkilä on kasvattanut joulukuusia sivutoimisesti noin parikymmentä vuotta. Päätyönään Heikkilä on Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja.

- Metsänkasvatukseen verrattuna joulukuusen kasvatus on työläämpää. Työt pitää tehdä säännöllisesti ja ajallaan, jotta päästään hyvään lopputulokseen, kertoo Heikkilä.

Keväällä viljelmälle istutetaan taimet. Kesällä työtä riittää heinäntorjunnassa. Myös varttuneempien ja kookkaampien kuusten ympäriltä pitää poistaa heinää, jotta kuusen alaoksat säilyvät hyvinä ja tuuheina.

Tärkeä vaihe joulukuusen kasvatuksessa on puun muotoon leikkaus. Jotta kuusesta saadaan sopusuhtainen ja kaunis, aloitetaan leikkaaminen, kun kuusi on noin metrin mittainen. Paras aika leikkaamiselle on keväällä, ennen kasvukauden käynnistymistä, tai loppukesästä. Pakkasten aikaan ei leikata, koska silloin oksan kärjet saattavat kuivua.

- Meillä muotoon leikkaus on tehty käsisaksilla. Silloin saadaan aikaan parempi ja luonnollisempi lopputulos. Samat kuuset leikataan vähintään kolmena-neljänä vuonna perättäin. Kerralla ei tule valmista, kertoo Heikkilä.

 

Pussitettuja joulukuusia nostetaan traktorin lavalle joulukuusiviljelmällä.

Noin neljä viikkoa ennen joulua kuuset kaadetaan, pakataan ja kuljetetaan myyntiin.
 

Elo-syyskuussa myyntikuntoiset puut käydään valitsemassa ja merkitsemässä. Myyntiin menevät kuuset kaadetaan noin neljä viikkoa ennen joulua, marras-joulukuun vaihteessa. Joulukuuset ovat tuolloin kasvaneet 8–15 vuotta.

Heikkilällä innostus joulukuusiin syttyi jo opiskeluaikana metsäylioppilaiden joulukuusimyynnistä. Metsäkeskuksessa Heikkilä veti 1990-luvulla esiselvityshanketta, jossa tutkittiin joulukuusen kasvattamista maa- ja metsätalouden sivuelinkeinona. Sopiva sarkaojitettu pelto kuusten kasvatusta varten löytyi kotitilalta, kun isä ja setä lopettelivat maanviljelystä.

- Joulukuusia kasvatetaan paljon entisillä pelloilla ja sähkölinjojen alla. Istutussuositus joulukuusille on noin 4 000 tainta hehtaarille. Hoitamisen kannalta pelto on hyvä. Pelto tosin heinittyy voimakkaasti, mutta siellä on kuitenkin helppo kulkea ja heinää voi niittää koneellisesti, kertoo Heikkilä.

Joulukuusen kasvatuksessa riskeinä ovat viljelmillä tuhoja tekevät kuusenneulaspistiäiset. Myös halla ja sienitaudit voivat uhata joulukuusten kasvua.
 

Valitse ja kuljeta joulukuusi oikein

Joulun alla moni suuntaa kuusikaupoille. Vuosien varrella ihmisten vaatimustaso ja makutottumukset kuusen valinnassa ovat muuttuneet. Metsäkuusia menee vähemmän kaupaksi, sillä yhä useampi haluaa tuuhean, kasvatetun kuusen.

Millaisiin asioihin joulukuusen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota?

- Ihan ensimmäiseksi kannattaa katsoa ja varmistaa, että tyvi mahtuu kotona olevaan kuusenjalkaan, naurahtaa Heikkilä.

Kasvatetuissa, tuuheissa kuusissa on yleensä paksu tyvi.  Jos tyveä veistetään voimakkaasti, kuusi ei ime vettä ja puuta uhkaa kuivuminen. Myös kuusen kuljettamiseen on hyvä kiinnittää huomiota.

- Kuusta ei kannata pakkasilla kuljettaa auton katolla kovin pitkää matkaa suojaamatta. Neulaset saattavat kuivua kovassa ajoviimassa ja kylmässä ilmassa. Puun solurakenne kärsii ja neulaset karisevat pois, sanoo Heikkilä.

Kuuselle on myös aina kova stressi, jos se tuodaan suoraan sisään pakkasesta. Puun runko ja neulaset sulavat eri aikaan. Kun runko on vielä jäässä, neulaset ovat jo sulat. Tällöin neulaset eivät saa vettä, vaikka puuta kastellaan ja sumutellaan. Pakkasella kuusi on hyvä viedä ensin puolilämpimään tilaan ja vasta sen jälkeen sisälle.
 

Joulukuusia on omakotitalon pihalla. Maassa ja puiden oksilla on paljon lunta.

Osa joulukuusisadosta myydään Antti Heikkilän kotipihalla Mikkelin Kirjalassa.
 

Perheen yhteinen ponnistus

Heikkilä kasvattaa joulukuusia Lohjalla, entisessä Pusulan kunnassa. Kuusia kasvaa kolmen hehtaarin alalla. Parhaimmillaan tilalta on lähtenyt toista tuhatta joulukuusta vuosittain myyntiin.

Joulukuusien kasvatus on ollut koko perheen yhteinen ponnistus. Perheen jäseniä on ollut mukana kuusien muotoon leikkauksessa, kaatamisessa ja pakkaamisessa. Nyt he ovat pikkuhiljaa lopettelemassa toimintaa.

- Parasta on ollut yhdessä tekeminen. Vain raskaaseen ja tylsään heinän niittoon ei ole vapaaehtoisia aina niin helposti löytynyt, naurahtaa Heikkilä.

Pitkän linjan metsäammattilaisena Heikkilä on seurannut metsäalan muutoksia aitiopaikalta. Heikkilä on työskennellyt Metsäkeskuksessa vuodesta 1985 saakka. Ura alkoi piirinmetsänhoitajana Turussa. Mikkelissä Heikkilä on asunut vuodesta 1988.

- Etelä-Savossa metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta. Puulle on entistä monipuolisempaa käyttöä ja meillä on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää metsiä. Meillä on hyvä metsänhoidon ja käytön perinne, summaa Heikkilä.
 

Kuvassa etualalla on Antti Heikkilä. Taustalla on joulukuusiviljelmä, joka on perustettu pellolle.

Joulukuusia kasvatetaan paljon entisillä pelloilla ja sähkölinjojen alla, Antti Heikkilä kertoo.

Joulukuusella on pitkät perinteet

  • Puita tai niiden oksia on käytetty juhlissa koristeina tai onnea tuovina esineinä monissa kulttuureissa.
     
  • Sveitsissä ja Saksassa käsityöläiskiltojen joulujuhliin kuuluivat pienet makeisin koristetut kuuset luultavasti jo keskiajalla.
     
  • Pohjoismaiden ylhäisöperheisiin joulukuusi saapui 1700-luvulla. Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa lienee vuodelta 1829.
     
  • Nykyisin suomalaisista kotitalouksista 54 prosenttia hankkii joulupuun
     
  • Joulukuusista vähän yli miljoona tulee suomalaisten joulupuukasvattajien tiloilta, noin 300 000 haetaan omasta tai suvun metsästä ja noin 150 000 tuodaan ulkomailta.
     

Lähteet: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Joulupuuseura, Taloustutkimus

Kommentit
Jouni Rantala 11.12.2019 klo 10:20

Hyvä Joulun alusartikkeli, josta hahmottuu joulupuun kasvattamisen todellisuus ja myös volyymit.

Toivottavasti näitä arvokkaita joulupuun kasvattamisen perinteitä jatketaan suomalaisella maaseudulla myös tulevina vuosikymmeninä. Hyvää Joulua Lahdesta Etelä-Savoon.

Maaseudun nuorille tästä kesällä toteutettavasta puiden leikkaamisesta myös löytyisi hyviä kesätöitä ja niitä tulon ansaitsemismahdollisuuksia ja kehittyyhän siinä joulupuukaupassa aina myös myyntitaitoisuus.

Helena Hakanen 11.12.2019 klo 10:20

Hyvä asia, kun jaksatte kasvattaa kuusia.
Mekin olemme mökillä Kangasniemellä kasvattaneet omat kuuset. Siellä on paljon pieniä kuusia joita alamme muotoilemaan jo ihan pienestä.
Hyviä kuusikauppoja ja Hyvää Joulua sekä
Onnea vuodelle 2020
Helena j Pentti

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.