Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Puu on hygieenisempi kuin moni muu pinta

Tiesitkö, että käsittelemätön puu tappaa bakteereja? Tutkija Tiina Vainio-Kaila selvitti väitöstyössään puun antibakteerisia ominaisuuksia.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Käsi koskettaa puisia lautoja.

Puu on suomalaisille mieluisa materiaali. Kuva: Pixabay

19.04.2022

Teksti: Outi Suoranta

Puupinta saa monesti päälleen maalin, lakan tai jonkun muun suoja-aineen, jonka ajatellaan suojaavan, lisäävän pitkäikäisyyttä ja tuovan puun pintaan erilaista eloa. Toisin kuin moni luulee, käsittelemätön puupinta onkin hygieenisempi kuin moni muu pinta: käsittelemättömällä puupinnalla bakteerit nimittäin kuolevat nopeammin. Näin tietää kertoa tekniikan tohtori Tiina Vainio-Kaila, joka työskentelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tutkijana. Vainio-Kaila on väitöstyössään tutkinut puun antibakteerisia ominaisuuksia. 

– Antibakteerisella pinnalla bakteerien elin- ja lisääntymiskyky lakkaa nopeammin kuin vaikkapa lasipinnalla. Myöskään useimmilla muovipinnoilla ei ole antibakteerisia ominaisuuksia. 

Vainio-Kaila myöntää, että puuta käsitellään paljon ja välillä käsittely onkin paikallaan. Kun puun pinta käsitellään jollakin suoja-aineella, ei se enää samalla tavalla ole antibakteerinen. 

– Ei voi sanoa, että puu pitäisi jättää aina käsittelemättä, mutta joskus voisi näin toimia. Ainakin sellaiset puupinnat voisi jättää käsittelemättä, joita ei pestä päivittäin mutta joihin aina välillä kosketetaan. 

Iso puuseinäpinta sisätiloissa, johon on leikattu kaarevia aukkoja.

Harvassa rakennuksessa on isoja puupintoja, joita ei olisi pintakäsitelty. 


Monet puupinnat ovat käsiteltyjä 

Puu on vahvasti suomalaisten mieleen. Vainio-Kaila myöntääkin, että aika harvassa käytössä on isoja puupintoja, joita ei olisi pintakäsitelty. Hän heittäisikin haasteen eteenpäin suunnittelijoille ja arkkitehdeille, jotka voisivat pohtia, miten tätä tietoa voisi parhaiten hyödyntää. 

– Olisi todella mielenkiintoista päästä esimerkiksi hirsiseen päiväkotiin tutkimaan, miten mahdollinen antibakteerisuus näkyy vaikkapa seinäpinnoissa, jotka monesti jätetään käsittelemättä ja joita lapset käyvät hipsuttelemassa, toteaa Vainio-Kaila. 

Puupintaa enemmän on hyödynnetty puutuotteista pilkottujen uuteaineiden ja ligniinin antibakteerisuutta. Käsittelemätöntä puuta osittain myös pelätään, eikä Vainio-Kaila usko näkevänsä sen käytön lisääntyvän jatkossa merkittävästi esimerkiksi sairaalatiloissa. 

– Puu ei istu tuohon muottiin, jossa puhdistamisella on tärkeä rooli. Puun antibakteerisuus ei tarkoita myöskään sitä, että olisi syytä kääntää kaikki seinät käsittelemättömäksi puupinnaksi. Hyvä olisi havahtua puun käyttöön arkikäytössä ja huomioida tämä toistaiseksi varsin tuntematon ominaisuus. 

Puunjalostustekniikka vei mukanaan 

Tiina Vainio-Kaila halusi aikanaan lastenlääkäriksi, mutta haki varmuuden vuoksi Teknilliseen korkeakouluun TKK:llekin. Hän katsoi opinto-ohjelmista sellaisen, jonne olisi helppo päästä, jos lääketieteelliseen ei pääsisikään. Puunjalostustekniikka onkin vienyt mukanaan eikä Vainio-Kailasta tullut koskaan lääkäriä. 

– Olen päässyt silti sairaalabakteerien kanssa painimaan, sillä juuri niillä on iso merkitys terveydenhuollossa, hän kertoo. 

Tiina Vainio-Kaila talvisessa metsässä suksien kanssa. ​​​​​​​

Tiina Vainio-Kaila on innostunut puunjalostuksen mahdollisuuksista. Vapaa-ajallaan hän usein hiihtää ja ulkoilee metsässä. 
 

Kommentit
Reijo Kivijärvi 20.04.2022 klo 10:38

Mielenkiintoinen tutkimus!
Minä valmistan ruokailukäyttöön tarjoilupäreitä .
Usein asiakkaat kysyvät, pitääkö ne käsitellä jollakin!
Päreitä teen monestakin puulajista:
Männystä,haavasta , ja koivusta ehkä nykyään useimmin
Joskus isosta raidastakin jos on saatavilla, siitä tulee kauniita 2värisiä .Leppääkin olen työstänyt kokeilumielessä.
Tuossa tutkimuksessa mainittiin männyn peittoavan kuusen,mutta olisi mukava tietää miten nuo lehtipuut käyttäytyvät .
Esim.haavan kaadan alkukesällä rasiin,jolloin suurin osa kosteudesta häviää lehtien kautta

Jonna R. 15.06.2022 klo 15:23

Ymmärtääkseni nimenomaan havupuiden antibakteerisuus perustuu niiden pihkassa oleviin terpiineihin, jolloin lehtipuissa ei samaa efektiä olisi. Voin toki olla väärässäkin, mutta ainakin pihkasalvojen ja tervan teho perustuu nimenomaan näihin yhdisteisiin.

Esko Paananen 15.06.2022 klo 21:16

Minua pyydettiin höyläämään pöydän pintalankut joita käytettiin leipomossa. Aikaisemmin oli tutkittu bakteereja pintamateriaalista, puu pärjäsi siinä hyvin. Pitää myöskin huomata, että pöydän pintaa ei pesty vedellä, vaan raapattiin veitsellä puhtaaksi. Tämä menetelmä oli käytössä vuosikymmeniä, monta mittausta oli tehty ja aina puhdas.

tarja h.s. eläkeläinen 15.06.2022 klo 21:33

Olisi upeaa hyödyntää tuloksia esim. suurtalouksien ja ravintoloiden keittiöissä, missä käytetään muovisia leikkausalustoja mm. hygieniaan vedoten. Muovisista leikkuualustoista irtoavan mikromuovin määrää ei kait ole vielä mitattu, olisi mielenkiintoista.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.