Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Puunostaja Teija Hyytiäinen-Koskimäki kävelee kohti hakkuutyömaata ja metsäkonetta. Oikealla maassa on kaadettuja puita.

21.06.2018

Teksti Päivi Hietala | Kuvat Päivi Hietala

Teija Hyytiäinen-Koskimäki pysäyttää autonsa hiekkatien varteen ja arvioi edessä kohoavaa kuusikkoa. Tottuneet silmät arvioivat nopeasti puuston järeyttä, pituutta ja puulajisuhteita. Hetken tutkailun jälkeen auton nokka kääntyy kohti seuraavaa kohdetta. 

Hyytiäinen-Koskimäen aamu on alkanut kotitoimistolla Skype-palaverissa. Aamun palaverin jälkeen loppupäivä on varattu leimikoiden katsomiseen. Leimikko on metsäalue, jonne on suunniteltu tehtäväksi harvennus- tai uudistushakkuu. Hän käy ennalta tarkastamassa tarjotut leimikot, ellei paikka ole hänelle ennestään tuttu. Joskus riittää pelkkä metsikön tarkastelu auton ikkunasta, useimmiten on kuitenkin jalkauduttava metsän sisään. 

Puusta maksettavaan hintaan vaikuttaa muun muassa puuston kunto ja järeys, puulaji, leimikon sijainti suhteessa tuotantolaitoksiin, tiestön kunto ja leimikon korjuukelpoisuus. 

– Minusta on tärkeää kertoa metsänomistajalle rehellisesti puunhinnoittelusta. Puunhinnoittelu ei ole mitään salatiedettä, mutta hintaan vaikuttaa monta eri tekijää, toteaa Teija Hyytiäinen-Koskimäki. 

Monelle metsänomistajalle puun myyntitilanteet ovat tunnepitoisia. Myytävää metsikköä on voitua vaalia vuosikymmeniä, se voi olla lapsuuden muistojen metsä tai aikaisemman sukupolven kovalla työllä aikaansaama. Luottamus puunostajan ja metsänomistajan välillä voi nousta hintaa tärkeämmäksi tekijäksi. 

Metsäkoneenkuljettaja Kyösti Karhila ja Teija Hyytiäinen-Koskimäki metsäkoneen edessä hakkuutyömaalla. ​​​​​​​

Metsäkoneenkuljettaja Kyösti Karhila on Teija Hyytiäinen-Koskimäen luottokuski.

 

Metsäala periytyi sattumalta

Koulutukseltaan Teija Hyytiäinen-Koskimäki on metsätalousinsinööri. Ammatinvalinta ei lukion jälkeen ollut itsestäänselvyys, vaan enemmänkin useamman sattumuksen summa. Kun opiskelupaikka ei auennut toivottuihin opinahjoihin päätti hän suorittaa Tuomarniemen metsäoppilaitoksessa metsätalouden perusjakson.

– Nuorena tyttönä minua harmitti, kun en ymmärtänyt sanastoa, jota metsuri-isäni käytti keskustellessaan muiden metsäalan ihmisten kanssa. Ajattelin sitten, että kurssin jälkeen ainakin tiedän, mistä metsäihmiset kahvipöydässä puhuvat. 

Kurssin myötä Hyytiäinen-Koskimäki päätti hakea metsätalousinsinöörin opintoihin Tuomarniemelle ja pääsikin kouluun ensimmäisellä yrittämällä. Opiskelijaryhmä valmistui koulusta juuri 90-luvun pahimman työttömyyden aikaan. 

Hyytiäinen-Koskimäellä oli toive paikasta puunostajana, mutta kun sopivia paikkoja ei avoinna ollut tie vei Metsälautakunnalle eli nykyiseen Metsäkeskukseen. Varsinaiseen puunostoon Hyytiäinen-Koskimäki pääsi vasta vuosia myöhemmin, kun Harvestia laajensi puunhankinta-aluetta.

– Tuolloin olin töissä metsäneuvojana metsänhoitoyhdistyksellä ja huomasin, että Harvestia aikoo laajentaa toimintaansa. Olin suoraan yhteydessä yrityksen toimitusjohtajaan ja kerroin kiinnostuksesta puunostajan paikkaa kohtaan, jos sellainen aukeaa asuinpaikalleni.

Nykyiseen työhön Versowoodin puunhankintaan Teija Hyytiäinen-Koskimäki siirtyi Vapon myytyä Hankasalmen sahan vuonna 2014 ja Harvestian puunhankinnan päätyttyä sahalle. 

Teija Hyytiäinen-Koskimäki katsoo papereitaan auton konepellin päällä metsän reunassa. ​​​​​​​

Auto on puunostajan tärkein työväline puhelimen lisäksi. 

 

Puunostajan toinen toimisto on auto

Viikkotasolla Hyytiäinen-Koskimäki viettää auton ratissa aikaa tuhannen kilometrin edestä. Hyvä auto onkin yksi puunostajan tärkeimmistä työkaluista puhelimen lisäksi. Toki sähköposti ja uudet sähköiset puukauppajärjestelmät ovat osa nykyaikaista työnkuvaa. Silti yhteydenpito metsänomistajien kanssa hoidetaan edelleen hyvin pitkälti puhelimen välityksellä ja tietenkin kasvokkain tapaamalla. 

Versowoodilla metsäasiantuntija vastaa myös ostamiensa puiden korjuusta ja kuljetuksesta. Kohdalle on sattunut huippujälkeä tekevä hakkuukoneenkuljettaja ja tunnollisen tarkka puunkuljetusyritys. He tekevät Hyytiäinen-Koskimäen työstä helppoa.  

– On tosi tärkeää, että voin luottaa metsäkoneenkuljettajan työnjälkeen sekä siihen, että kuljetusyrittäjä vie kaikki puut varastosta eteenpäin. Heidän kaikkien työpanos vaikuttaa oleellisesti onnistuneeseen puukauppaan, kertoo Hyytiäinen-Koskimäki. 

Hyytiäinen-Koskimäelle työnteon vapaus on tärkeä asia. Hän saa suunnitella työaikataulunsa ja työtapansa itse. Sen sijaan metsäalan perinteisyys saa häneltä kritiikkiä osakseen.

– Metsäalalla muutokset tapahtuvat hitaasti ja nyt pitäisi olla rohkeutta lähteä tekemään uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita. Suomalaiset metsät ovat ainutlaatuisia ja niitä pitäisi käyttää harkiten. 

Hektinen ja sosiaalinen työ kaipaa vastapainoa. Viimeiset vuodet urheilullisen Teija Hyytiäinen-Koskimäen päälajina on ollut jääkiekko. Luistimilla vietetty aika nollaa hyvin työpäivien kiireen. 

Työvuosien karttuessa Hyytiäinen-Koskimäki on päässyt näkemään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, asiakassuhde on voinut periytyä polvelta toiselle. Hänen mielestä työn parhaimpiin puoliin lukeutuu metsänomistajien elämäntaipaleen näkeminen. 

– Suomalainen perhemetsätalous on älyttömän hieno ja ainutlaatuinen asia. On mahtavaa nähdä metsätilan siirtyminen sukupolvelta toiselle ja edellisen omistajapolven tekemän metsänhoitotyön jatkuminen suvussa. 

Metsään-lehden Metsäammattilaisen matkassa -juttusarjassa tutustutaan metsäalan ammattilaisten työhön.