Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Aitaaminen säästää mäntytaimikot hirvivahingoilta

Paksussa lumessa tarpovat hirvilaumat ovat liiankin tuttuja Kuusamon ja Sallan rajaseudulla. Alueella hirvet ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja mäntytaimikoissa. Paikallinen metsänomistaja ja metsästä elantonsa tienaava puunkorjuuyrittäjä Janne Kurtti on oma-aloitteisesti suojannut osan uudistamistaan taimikoista aidalla.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Metsänomistaja Janne Kurtti katselee taimikkoa, joka on säästynyt hirvituhoilta.

– Tältä näyttää 20 vuotta sitten uudistettu, hirvivahingoilta säästynyt metsä, toteaa metsänomistaja Janne Kurtti.

11.01.2022

Teksti: Risto Mulari ja Anu Hilli, kuvat: Risto Mulari ja Janne Kurtti

Oulangan kansallispuistoon rajoittuva taimikkoalue on lähes täysin tuhoutunut, ja joka puolella näkyy kuolleita taimia. Talvitiellä auton vieressä lojuu valtavat läjät hirven papanoita todisteena näiden pitkäkoipisten nisäkkäiden edellistalvisista vierailuista. Vihreinä säilyneet männyn taimet ovat alle metrin mittaisia, niitä on hanki suojannut. 

Hirvet ovat talvisin laiduntaneet alueella useita kymmeniä vuosia. Siinä pääsyy, miksi taimet ovat kuivuneet pystyyn. Kun mänty on kasvanut lumen pinnan tason yläpuolelle, se on tullut syödyksi sydäntalven aikaan.  

Päätehakkuusta on kulunut jo noin kaksikymmentäviisi vuotta. Normaaliolosuhteissa paikalla pitäisi olla ensiharvennusvaiheen metsikkö. Nyt alueella ei ole juuri yhtään elinvoimaista puustoa. Metsänomistaja Janne Kurtti on hakenut hirvivahinkokorvausta Metsäkeskuksesta.  

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin viime vuonna metsänomistajille noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvaukset maksetaan metsästäjiltä kerätyillä pyyntilupamaksuilla. Korvaukset eivät kuitenkaan kata menetyksiä, joita metsänomistajalle koituu, kun hirvivahinko toistuu vuodesta toiseen.  

Hirvikannan säätelyä metsästyksellä 

Metsäkoneyrittäjä ja metsänomistaja Janne Kurtti ei hyväksy nykymenoa hirvikannan säätelyssä. Kurtti toivoo, että Oulangan kansallispuistoon myönnettäisiin paikallisille asukkaille hirvenmetsästysoikeus. Hirvet ovat oppineet hakeutumaan kansallispuiston alueelle suojaan heti jahtikauden alussa. Metsästyskauden päätyttyä ja lumipeitteen tultua hirvet vaeltavat jälleen puiston puolelta yksityismaille ruokailemaan.  
 

Hirvien syömiä männyntaimia

Kuvassa taimikko, joka päätyy hirvien suuhun vuodesta toiseen.

Toisena ratkaisuehdotuksena olisi lisätä hirvenkaatolupia Oulangan kansallispuiston sisällä sijaitseville yksityismaille sekä puiston ulkoreunan metsästysseuroille. Osa hirvenmetsästysseurueista ei käytä saamiaan lupia täysimääräisesti, mikä vaikuttaa hirvikannan kokoon. Kurtti odottaakin Riistakeskukselta tiukempaa ohjausta jo myönnettyjen hirvilupien käyttämiseksi. 

– Hirvilupapolitiikalla on tehty se mitä voidaan. Riistakeskuksella ei ole keinoja velvoittaa hirvenmetsästäjät käyttämään kaikki lupansa. Metsästäjät perheineen omistavat lähes puolet yksityismaista ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa, kuinka täysmääräisesti hirviluvat käytetään, vastaa erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.  

Suomen riistakeskuksessa tiedetään, että alue kansallispuiston sisällä on ongelmallinen. Sinne onkin myönnetty hirvilupia enemmän kuin ympäröiville alueille.  

– Alueella on myös paljon yksityismaita, jolta ei ole vuokrattu metsästykseen. Tähänkin olisi hyvä etsiä ratkaisuja, Svensberg sanoo.  

Hän muistuttaa, että kansallispuistojen metsästykseen liittyvä säätely ei ole Riistakeskuksen toimivallassa, vaan niiden valmistelusta vastaa ympäristöhallinto.  

Aitaamisesta hyviä kokemuksia 

Omilla maillaan Kurtti ei ole jäänyt pyörittelemään peukaloitaan, vaan hän on kokeillut taimikkoalueiden talviaikaista aitaamista. Materiaalina aidassa on tehdasvalmisteinen pressukangasnauha.  

Pressunauha kiinnitetään aitatolppiin heti lumien tultua. Pitkät aitatolpat Kurtti on asentanut jo kesällä valmiiksi taimikon ympärille.  

– Kesäaikaan hirvet eivät syö mäntyjä, joten taimikkovahinkoja ei silloin synny. Männyn taimien syönti kiihtyy maaliskuulle tultaessa, metsänomistaja kertoo. 

Aitaaminen on kallis ratkaisu, mutta Kurtti on vakuuttunut kahden talven kokemuksen perusteella aitausten hyödyllisyydestä. Yhden pitkän työpäivän kuluessa aitaa on syntynyt noin 10 hehtaarin taimikkoalueen ympärille. Työ ei suinkaan lopu siihen. Talvisunnuntaisin noin kymmenen viikon ajan Kurtti on kiertänyt aidanvarret moottorikelkalla. Jos aitanauhat ovat löystyneet, ne on kiristetty ja nauhoihin tarttunut lumi poistettu.  

– Ihmisen läsnäolo alueella karkottaa hirviä joksikin aikaa aidatun alueen läheisyydestä, tietää Kurtti.  

Taimikoiden suojaamisen voidaan käyttää myös esimerkiksi tehdasvalmisteisia hirvikarkotteita. 

Pressunauha-aita suojaa taimikkoa. Kuva on otettu talvella. ​​​​​​​​​​​​​​

Pressunauha-aita on suojannut taimikkoa hyvin. 

Ratkaisuja riista- ja metsätalouden yhteensovittamiseen 

Viime vuonna alkaneessa Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hankkeessa vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja riista- ja metsätalouden yhteensovittamiseen.  

Ratkaisua haetaan muun muassa tuottamalla hirvikantatavoitteiden asettamiseen uusi tukityökalu. Työkalulla voi tarkastella alueittain, kuinka eri hirvimäärät vaikuttavat metsätuhojen määrään. 

– Lisäksi metsänhoidon päätöksentekoa ja riistanhoidon suunnittelua pilotoidaan alueellisesti, kertoo metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Mika Tuomainen Suomen metsäkeskuksesta. 

Metsänomistajille tarjotaan metsäalan organisaatioiden yhteistyönä tietoa tavoista, joilla hirvieläinten aiheuttamaa vahinkoriskiä voidaan pienentää. Hankkeessa selvitetään myös metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyön toteutustapoja. 

Sorkka-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankkeen tulokset valmistuvat syksyllä 2023. 

Kommentit
Urpo Kyyhkynen 13.01.2022 klo 09:06

Mistä voi ostaa teollisuusvalmisteista hirvinauhaa? Oranssi 2x hirvinauha toiminut h:n kulkureitillä 1 ha koivikon suojana 100%, 3vrk työ! Nyt tarve: n 6ha koivu- ja kuusi-taimikon, puolet kumpaakin, 2022-27 suojaksi, koko alue n 40 ha hirvien jatkuva 'laidunmaa'.

Anu Hilli 13.01.2022 klo 09:06

Materiaalina aidassa on tehdasvalmisteinen pressukangasnauha , jota valmistaa Oy Scantarp Ab, Kuopio.
https://www.scantarp.fi/kuluttajamyynti

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.