Henna Höglund: Kuinka kauan pohdit metsän uudistamista?

Kun viimeksi suunnittelit uudistushakkuuta, suuntasitko ajatukset enemmän olemassa olevaan vai tulevaan metsikköön? Kävin aiheesta hiljattain keskustelun, joka tiivistettynä kuulosti seuraavalta.

Päätöstä metsikön hakkuusta saatetaan punnita huolella jopa vuosia, eikä ihme. Mitä varttuneempi puusto, sen pidempi on päätösten aikajänne. Varttuneissa metsiköissä latvuksilla on pääsääntöisesti tilaa kasvaa, ja hakkuun myötä muuttuva maisema saattaa mietityttää. Puukaupan tulot askarruttavat myös. Samalla metsän uudistamisen harkintaan käytetään murto-osa tuosta ajasta – ikään kuin asia nähtäisiin välttämättömänä, mutta siinä hetkessä kaukaisena. Metsänkäyttöilmoitukselle syntyy rivi toimia, joilla uusi metsä aiotaan saadaan aikaan. Mutta entä metsän uudistamiseen liittyvien valintojen perustelut?

Havahduin. Tarvitaan ryhtiliike. Metsän uudistamiseen liittyvät valinnat tarvitsevat myös hetkensä ja nykyistä paremmat perustelut. Teemme valintoja, joiden kanssa on pärjättävä nyt sekä tulevaisuudessa.

Lahotieto on tulevaisuuden avaintieto

Juurikäävät ovat taloudellisesti merkittävin tuhonaiheuttaja metsissä. Silti sekä kuusta vaivaava tyvilaho että männiköitä kuivattava tyvitervastauti jäävät usein huomaamatta. Syykin on ilmeinen: juurikääpä jäytää hitaasti ja usein piilevänä. Lahotiedolla tarkoitetaan juurikäävän vaivaamien alueiden tekemistä näkyvämmäksi eli hakkuissa saatavaa tarkempaa tietoa juurikäävän esiintymisestä alueella. Lahotieto on tulevaisuuden avaintieto, kun metsänuudistamista suunnitellaan. Lahotiedon hyödyntäminen puolestaan kaipaa entistä enemmän tulevaisuuden puiden hyvään kasvukuntoon tähtäävää ajattelua.

Ajattelua tarvitaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten välillä läpi koko ketjun. Lahotiedosta on kiinnostuttava ennakkoon, jotta se tulee näkyväksi. Valmius tarkistaa, täsmentää ja ehkä vaihtaakin suunnitelmaa on tarpeen, jos edellinen puusukupolvi on lahon vaivaama. Juurikäävästä pääsee eroon vain vaihtamalla puulajia lehtipuuksi silloin, kun kasvupaikka siihen soveltuu. Avaintieto on myös syytä dokumentoida. Ehkä tulevaisuuden valttikortti lahotiedon lisäksi on tarina koivikosta, joka perustettiin tervehdyttämään kasvupaikkaa juurikäävästä.

Menestysresepti: oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille

Puustotuhot saattavat vauhdittaa päätöstä metsän uudistamisesta, mutta uudistamiseen on syytä kiinnittää huomiota myös muutoin. Oikeat puulajit oikeille kasvupaikalle on mainio resepti myös tänään. Se muistuttaa, että vaihtoehtoja on useita ja yhden puulajin metsiköiden sijaan kannattaa pyrkiä sekametsäisyyteen kasvupaikan salliessa. Oleellista on mahdollisen lahotiedon lisäksi huomioida myös maalaji, eli käytännössä kasvupaikan kuivumisherkkyys. Muuttuvassa ilmastossa kuusi on heikoin sopeutuja. Kuusen menestymistä on autettava pitämällä se poissa karuilta sekä kuivumisherkiltä alueilta.

Metsän uudistaminen konkretisoituu aina keväisin. Oletpa vastaanottamassa taimia, istuttamassa, kylvämässä tai muokkaamassa maata uutta varten, ovat kasvukauden ilot ja kiireet ovat jo käsillä. Jos omalla kohdallasi tunnistat havaitsemani ryhtiliikkeen tarpeelliseksi, niin pohdi metsän uudistamista jatkossa hetki kauemmin, ja ole itsestäsi ylpeä. Päätöksiä tulevaisuuden metsistä tehdään päivittäin.

Osallistu koulutuksiin ja tapahtumiin

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta -verkkokurssi, Metsätuhot-osio (Gimlet)
Lahotiedon hyödyntäminen metsänuudistamisessa (YouTube)

Tule kuulemaan juurikäävästä Jäytääkö juurikääpä? -tapahtumiin:

• Jäytääkö juurikääpä? -webinaari (lyyti.fi)
• Jäytääkö juurikääpä? -webinaari, aamutoteutus (lyyti.fi)
• Jäytääkö juurikääpä? -webinaari, iltatoteutus (lyyti.fi)

Lue lisää

Hakkuukoneen lahotieto voisi auttaa juurikäävän torjunnassa (metsakeskus.fi)
Henna Höglund: Kuollut puu on hyvä kaksoisagentti (metsaan-lehti.fi)
Henna Höglund: Puustotuhojen torjuntaa kausiflunssasta tutuin keinoin (metsaan-lehti.fi)