Metsään.fi-palvelun tiedot auttoivat alkuun metsänhoitotöissä

Metsänomistaja Timo Saarainen katsoo kannettavalta tietokoneelta Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelua, jossa on tietoja hänen metsistään. Lappeenrannassa sijaitsevalle metsätilalle palvelussa on kiireisiä, ajankohtaisia ja tulevia hoitoehdotuksia taimikon varhaisperkaukseen ja harvennukseenkin. Saarainen on jo suunnitellut kevään ja kesän metsänhoitourakoita, ja siinä palvelun ehdotukset ovat olleet isona apuna.  

– Keväällä on hyvä tehdä näitä hommia. Näkyvyys on hyvä, kun puut eivät ole vielä täydessä lehdessä ja luontokappaleitakin on vähemmän. Palvelun ehdotuksia kannattaa mennä metsään katselemaan, Saarainen toteaa. 

Siihen kannustaa myös metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta. Maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta metsänomistaja voi saada osviittaa, mitä metsänhoitotöitä omalla tilalla olisi ajankohtaista tehdä. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan hoitotöiden tarve pitää aina varmistaa myös maastossa.

– Taimikonhoito on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä. Sillä luodaan pohja elinvoimaisen ja tuottavan metsän kehitykselle. Töiden ajoituksessa kannattaa olla tarkkana, ettei vesakko pääse valtaamaan liikaa tilaa, Kokkonen sanoo.
 

Metsään.fi-palvelussa on metsävaratietoon pohjautuvia ehdotuksia metsänhoitoon. 
 

Varhaisperkausta ja heinäntorjuntaa

Metsään.fi-palvelussa yksi ehdotuksista on kiireinen taimikon varhaisperkaus. Saarainen ja Kokkonen huomaavat taimikossa, että ehdotus pitää hyvin kutinsa. Lehtipuun vesakko on kasvanut korkeammaksi kuin istutetut kuusentaimet. Saarainen onkin jo tilannut hoitotyön ostopalveluna. 

– Pääsääntöisesti tykkään tehdä näitä varhaisperkauksia itse, mutta tähän olen tilannut työn ulkopuolelta. Tässä tarvitaan jo vähän ripeämpiä jalkoja, hän toteaa. 

Palvelussa on myös ehdotus varhaisperkauksesta, joka olisi hyvä tehdä noin vuoden kuluttua. Tässä toisessa kuusitaimikossa lehtipuuvesakko on harvempaa ja lyhyempää, eli perkauksella ei ole vielä kova kiire. Kasvupaikka on selvästi kuivempi ja vähäravinteisempi. 

– Tämän taimikon perkaan itse, koska tämä on varmasti joutuisampi tehdä, Saarainen kertoo.   

Pintakasvillisuutta, eli heiniä, horsmia ja vatukkoa, on hyvä poistaa taimikosta tarvittaessa jo ennen varhaisperkausta, etteivät ne varjosta tai peitä alleen istutettuja puuntaimia. Rehevimmiltä alueilta Saarainen on poistanut heinää useaan otteeseen heti puuntaimien istutuksen jälkeisinä kesinä.  
 

 

Metsään.fi-palvelun ehdotus kiireellisestä varhaisperkauksesta piti paikkansa. Tiheä lehtipuuvesakko on jo ohittanut istutetut kuusentaimet. 

Kuusitaimikko on perattu kaksi vuotta sitten, mutta lehtipuuvesakko on noussut uudestaan lähes istutustaimien mittaan. Taimikonharvennus on ajankohtainen muutaman vuoden päästä. 
 

Taimikonhoito kannattaa

Metsään.fi-palvelussa on ehdotus myös taimikonharvennuksesta vuodelle 2028 yhteen Saaraisen taimikkoon. Metsänomistaja arvioi, että kyseisellä paikalla taimikonhoito voisi olla ajankohtainen noin kolmen tai neljän vuoden kuluttua. 

– Rehevillä mailla taimikonharvennus kannattaa tehdä ajoissa. Kuusikoissa sopiva ajankohta on silloin, kun kuusentaimet ovat noin 3–4 metrin mittaisia. Männyntaimikko suositellaan harvennettavaksi hieman kuusta pidempänä, 5–7 metrin valtapituudessa, Kokkonen suosittelee. 

Viimeisenä Saarainen ja Kokkonen tutkivat kymmenen vuotta vanhaa mäntytaimikkoa, johon on tehty varhaisperkaus pari vuotta sitten. Metsään.fi-palvelu ehdottaa harvennusta kahden vuoden päähän. Saarainen muistuttaa, että alueella on hirviä, jotka laiduntavat taimikoissa talvisin ja syövät männyn latvoja ja oksia. Sen vuoksi hän tuumaa, että taimikonharvennusta kannattanee lykätä muutama vuosi ehdotusta myöhemmäksi. 

– Olen suojannut männyntaimia latvasuojilla ja levittänyt syönninestoainetta. Silti oksia on järsitty. 

Jos taimikonhoitotyöt jäävät kokonaan tekemättä, metsä kasvaa heikosti ja puiden latvukset supistuvat. Etelä-Suomessa tulonmenetys voi olla yli 40 prosenttia metsänkasvatuksen kiertoaikana. Tukkipuuta tulee reilu kolmannes vähemmän kuin ajallaan hoidetussa taimikossa. Taimikonhoidon hyödyt näkyvät jo ensiharvennusvaiheessa, kun ainespuuta kertyy enemmän. Myös myöhempien hakkuiden tulot ovat suurempia.
 

Timo Saarainen on saanut kasvatettua kehityskelpoisen männyntaimikon, vaikka alueella on paljon hirviä.  Taimikonharvennus saa odottaa vielä muutaman vuoden, kunnes hirvituhoriski poistuu. 
 

Katso video hoitotarpeen tarkastamisesta taimikossa. Video on tuotettu Kestävää kasvua Kymenlaakson metsiin -hankkeessa ja Kestävää kasvua Etelä-Karjalan metsiin -hankkeessa.