Metsätalouden tuet uudistuivat – 15 kysymystä tuista ja niiden hausta

Tukien haku

1. Mihin kaikkiin töihin voi hakea metsätalouden tukea? 

Metsätalouden tukea, eli metka-tukea, voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsätien rakentamiseen ja perusparannukseen sekä suometsän hoitoon. Metsäkeskuksesta voi hakea myös ympäristötukea metsän määräaikaiseen suojeluun sekä tukea luonnonhoitotöihin ja kulotukseen. 

Metka-tuki on tarkoitettu yksityisten metsänomistajien metsänhoidon tukemiseen. Metka-tuet ovat veronalaista tuloa, eli tuen saajan täytyy maksaa niistä veroa. 

2. Miten metsätalouden tukia haetaan?

Metsätalouden tukia voi hakea Suomen metsäkeskuksesta. Tukihakemukset kannattaa tehdä ensisijaisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Palveluun voi kirjautua omilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. 

Metsään.fi-palvelussa voi tällä hetkellä hakea taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen tukea. Muiden metka-tukien hakumahdollisuuksia tulee Metsään.fi-palveluun myöhemmin. Kaikkien tukien hakuun on myös hakulomakkeet Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskuksesta. Tukea ei voi saada ennen 1.1.2024 aloitettuihin metsänhoitotöihin. Tukihakemus täytyy jättää viimeistään kahden kuukauden kuluttua työn valmistumisesta. 

Muut tuettavat työt vaativat ennakkosuunnitelman. Kun Metsäkeskus on hyväksynyt ennakkosuunnitelman, voi työt aloittaa. Töiden toteutuksen jälkeen tuen hakija toimittaa Metsäkeskukseen toteutusilmoituksen, jonka jälkeen Metsäkeskus maksaa tuen.
 

Metka-tukia kannattaa hakea ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Kuva: Pixabay
 

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki

3. Millaisiin hoitotöihin taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea voi saada?

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki on 200 euroa hehtaarilta. Jos hoitotyön yhteydessä kerätään pienpuuta, nousee tuki 300 euroon hehtaarilta. Metsäkeskus myöntää tukea taimikon varhaisperkaukseen, taimikon harvennukseen, nuoren metsän harvennukseen, verhopuuston harvennukseen ja verhopuuston poistoon. Lisäksi tukea voidaan myöntää näiden töiden yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen. 

Hoitotyön pitää kohdistua kasvatettaviin puuntaimiin. Hoitotyössä poistetaan puustoa, joka haittaa kasvatettavien puuntaimien kasvua ja kehitystä. Kuitenkin tarpeetonta lehtipuuston poistoa tulee välttää. 

Jotta esimerkiksi taimikon varhaisperkaukseen voidaan myöntää tukea, täytyy taimikossa olla varhaisperkauksen tarve. Jos kilpaileva puusto ei uhkaa kasvatettavia taimia, varhaisperkausta ei tarvita. Näin ollen pelkkään taimikon siistimiseen tai heinäntorjuntaan ei voida myöntää tukea. 

Myöskään ennakkoraivaukseen ennen seuraavaa harvennusta ei voida myöntää tukea, koska siinä ei varsinaisesti tehdä hoitotyötä, vaan poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta. Lisätietoa tukiehdoista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla. 

4. Tukea voi saada hoitotyön yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen, mikä on pienpuuta?  

Pienpuu on pienirunkoista puuta, joka voi olla kuitupuuta, rankapuuta tai kokopuuna korjattua. Pikkutukki ja parru eivät ole pienirunkoista puuta, ei myöskään erillinen hakkuutähde. 

Pystyssä tai maassa olevaa kuollutta puuta ei saa kerätä. Kuolleella puulla tarkoitetaan tässä yhteydessä järeää runkopuuta, jolla voidaan ajatella olevan merkitystä hiilivarastona sekä vaikutusta monimuotoisuuteen. Tällaista kuollutta puuta voi syntyä esimerkiksi, jos myrsky tai muu luonnontuho tappaa aikaisemmassa hakkuussa säästettyjä puita.
 

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen. Kuva: Johanna Kleemola
 

5. Taimikon ja nuoren metsän hoidossa puuston keskipituudella on alaraja ja yläraja. Tarkoittaako keskipituus pituutta ennen hoitotyötä vai hoitotyön jälkeen?  

Kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden tulee olla hoitotyön jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 12 metriä, kun pääpuulaji on havupuu ja enintään 15 metriä, kun pääpuulaji on lehtipuu. Keskipituudelle ennen hoitotyötä ei ole vaatimuksia. Keskipituus määritetään siitä kasvatettavasta puustosta, jonka hyväksi hoitotyö on tehty. 

6. Milloin voin saada metka-tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, jos olen saanut samalle kohteelle kemera-tukea taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon? 

Metsäkeskus voi myöntää metka-tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, kun edellisen tuen maksamisesta on kulunut viisi vuotta, vaikka edellisen tuen mukainen hoito- ja kunnossapitovelvoite olisi vielä voimassa. Kun metka-tuki myönnetään, alkaa uusi viiden vuoden pituinen hoito- ja kunnossapitovelvoite ja edellinen hoito- ja kunnossapitovelvoite katkeaa. 

Jos taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tukea ei haeta, jatkuu edellisen tuen mukainen hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuoden ajan, jos edellinen tuki on ollut taimikon varhaishoito. Hoito- ja kunnossapitovelvoite jatkuu 10 vuoden ajan, jos edellinen tuki on ollut nuoren metsän hoidon tuki. 

Mistä sitten muistaa, mitä tukia on aiemmin saanut ja töitä tehnyt? Aiemmat toteutetut metsänhoitotyöt voi helposti tarkistaa Metsään.fi-palvelusta tai karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. 

7. Voinko hakea tukea omalle ja veljeni kiinteistölle samalla hakemuksella?

Tukea ei voida myöntää yhteishankkeelle. Yhteishankkeella tarkoitetaan hanketta, jossa työt tehdään kiinteistöillä, jotka kuuluvat eri maanomistajille. Tukea on haettava kullekin sellaiselle kiinteistölle erikseen, joilla on eri omistajat.
 

​​​​​​​

Tuhkalannoitusta talvella. Kuva: Tuomo Tapanila
 

Terveyslannoituksen tuki

8. Minkälaisille kohteille terveyslannoituksen tukea voi saada? 

Tuki terveyslannoitukseen on 155 euroa hehtaarilta käytettäessä boorilannoitetta ja 270 euroa hehtaarilta turvemaiden tuhkalannoituksessa. Metsäkeskus voi myöntää tukea turvemaiden tuhkalannoitukseen ja lannoitukseen kohteille, joiden maaperässä esiintyy boorinpuutosta. Tukea voi saada sekä kivennäismaiden että turvemaiden lannoituksiin. Lue lisää tukiehdoista Metsäkeskuksen sivuilta. 

9. Onko terveyslannoituskohteelta otettava ravinneanalyysi? 

Metsikön ravinnetila selvitetään ensisijaisesti puissa ilmenevien silmin havaittavien puutosoireiden perusteella. Esimerkiksi puiden latvojen haaroittuminen ja puiden pensastuminen, mutkaiset vuosikasvaimet tai neulasten kärkien kellastuminen voivat olla merkkejä ravinteiden puutoksesta. Ravinneanalyysi on tarpeen ainoastaan silloin, kun ei pystytä silmävaraisesti toteamaan riittävän luotettavasti puuston ravinnetilannetta.

10. Mitä lannoitteita ja kuinka suuria lannoitemääriä voi käyttää terveyslannoituksissa? 

Metsäkeskuksen verkkosivuilla on ohjeistus terveyslannoituksissa hyväksyttävistä lannoitevalmisteista ja lannoitteiden käyttömääristä.
 

​​​​​​​

Kunnostettu metsätie kestää myös raskasta liikennettä. Kuva: Metsäkeskus
 

Metsätietuki

11. Voiko tukea metsätien perusparannukseen hakea yksin omalle yksityistielle vai pitääkö tukea hakea yhdessä muiden tieosakkaiden kanssa? 

Tukea voi hakea nyt myös yhden maanomistajan kiinteistöllä olevan metsätien perusparannukseen, ja tuki on tässä tapauksessa 6 000 euroa kilometriltä. Yhteishankkeissa ja yhteismetsien toteuttamissa metsäteiden perusparannuksissa tuki on 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. 

Uuden metsätien tekemisen tuki on eteläisessä Suomessa 30 prosenttia, keskisessä Suomessa 40 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 50 prosenttia kustannuksista. Jos tiehankkeiden yhteydessä rakennetaan tai korjataan silta, voi tukeen saada korotusta. Lisätietoa metsätietuesta on Metsäkeskuksen sivuilla. 
 

Suometsän hoidon tuki

12. Saako suometsän hoidon tukea ojien kunnostukseen? 

Tukea saa suometsän hoitosuunnitelmaan, joka on tehty vähintään 5 hehtaarin suometsäalueelle. Hoitosuunnitelmassa voidaan esittää ojien kunnostusta, jos puuston hyvä kasvu sitä vaatii, mutta ojien kunnostukseen ei tukea myönnetä. Tukea myönnetään vesiensuojelutoimenpiteisiin ja piennarteiden rakentamiseen, jos piennarteitä tarvitaan. Lisätietoa suometsän hoidon tuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla. 
 

Luonnonhoidon tuki

13. Nyt myös metsänomistaja voi hakea itsenäisesti tukea eri luonnonhoitotöihin. Pitääkö luonnonhoitohankkeen liittyä johonkin muuhun metsässä tehtävään työhön ja pitääkö maanomistajan kilpailuttaa tarjoukset työn toteutuksesta?  

Metsäluonnon hoitohankkeen ei tarvitse liittyä muuhun metsässä tehtävään työhön, vaan tukea voi hakea esimerkiksi lähteen tai puron kunnostukseen tai vaikkapa lehdon hoitoon. 

Metsänomistaja voi valita luonnonhoitotyön suunnittelijaksi haluamansa toimijan, jolla on riittävä asiantuntemus luonnonhoidosta. Suunnittelutyöstä ei tarvitse pyytää useita tarjouksia. Koska luonnonhoidon tuki perustuu todellisiin kustannuksiin ja on sataprosenttinen tuki, on tehtävistä luonnonhoitotöistä ja niihin liittyvistä hankinnoista pyydettävä tarjoukset muutamalta eri toimijalta. Varsinaista kilpailutusta ei tarvitse järjestää. Kilpailutuksen järjestäminen on tarpeen vain silloin, kun hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Näin harvemmin käy luonnonhoitohankkeissa. Lisätietoa luonnonhoidon tuesta on Metsäkeskuksen sivuilla. 
 

​​​​​​​​​​​​​​

Lahopuusta maksetaan ympäristötuessa kannustinkorvausta. Kuva: Metsäkeskus
 

Ympäristötuki

14. Ympäristötuessa voi saada lisää korvausta lahopuusta, mistä on kyse? 

Ympäristötuessa uutta on lahopuusta maksettava kannustinkorvaus. Mitä enemmän kuollutta puuta ympäristötukialueella on, sitä suurempi on korvaus. Kannustinkorvaus on kuitenkin enintään 20 prosenttia ympäristötuesta. 

Kuollutta puuta pitää olla kannustinkorvaukseen laskettavalla kuviolla vähintään 10 kuutiometriä ja 20 kuutiometriä hehtaaria kohden. Esimerkiksi 1,5 hehtaarin kuviolla pitää olla 30 kuutiometriä ja 0,2 hehtaarin kuviolla 10 kuutiometriä lahopuuta, että voi saada kannustinkorvausta.Lisätietoa ympäristötuesta on Metsäkeskuksen sivuilla. 
 

Kulotustuki

15. Metsänomistajat voivat nyt hakea tukea myös kulotukseen. Mitä kulotuksen suunnittelussa täytyy muistaa? 

Kulotustukea voi hakea metsän uudistusalan kulotukseen. Kulotusta varten täytyy ottaa vastuuvakuutus ja siinä täytyy olla ammattitaitoiset työnjohtajat, että tuli pysyy hallinnassa. Kulotuskohteen pitää olla pinta-alaltaan yli kaksi hehtaaria ja ravinteisuudeltaan vähintään kuivahko kangas tai sitä rehevämpi. 

Kun kulotusala on alle neljä hehtaaria, voi tukea saada 2000 euroa hehtaarilta. Kulotustuki on 1 500 euroa hehtaarilla, kun kulotusala on vähintään neljä hehtaaria. Kulotusalueelle pitää jättää vähintään 20 kuutiometriä säästöpuita. Säästöpuiden polttamisesta aiheutuva tulonmenetys korvataan enintään 50 kuutiometriin saakka. Lisätietoa kulotustuesta on Metsäkeskuksen sivuilla.