Puuntaimien kasvualustaksi etsitään uusia vaihtoehtoja

Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty, voisiko muun muassa puuntaimien kasvualustana käyttää turpeen sijasta tai rinnalla esimerkiksi rahkasammalta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoituksia. Lisäksi on kokeiltu erilaisia kasvikuituja, kuten puukuitua, hamppua ja ruokohelpiä. 

– Näiden sopivuudesta ja kasvatuskäytännöistä tarvitaan enemmän testejä ja tutkimuksia ennen kuin tiedetään, voiko niillä korvata turpeen metsäpuiden taimikasvatuksessa ilman, että taimien laatu kärsii liikaa tai taimien hinnat kohoavat suuresti, toteaa erikoistutkija Minna Kivimäenpää Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen toimipisteellä on tutkittu vaihtoehtoisten kasvualustojen soveltuvuutta kuusen, männyn, rauduskoivun ja myös joidenkin vähemmän käytettyjen puulajien taimien kasvatukseen.

Selvityksessä on onnistuttu kasvattamaan useissa kokonaan tai osittain turpeessa korvaavissa kasvualustoissa käytännön mittakaavassa vertailukelpoisia määriä istutuskelpoisia taimia.

– Parhaiten toimivat kasvualustat, jotka koostuvat useammasta materiaalista. Kasvualustakomponentin osuudella seoksessa on myös merkitystä. Esimerkiksi pieni osuus puukuitua seoksessa lisää ilmavuutta ja parantaa kasvualustaa, mutta liian suuressa puukuituosuudessa vesi ja ravinteet eivät pidäty kasvualustaan ja myynti- ja istutuskelpoisten taimien osuus jää hyvin alhaiseksi, Kivimäenpää kertoo.
 

Erilaiset kasvualustavaihtoehdot voivat näyttää samanlaisilta, mutta taimien kasvatuksessa erot veden ja ravinteiden pidätyksessä tulevat esiin. Kuva: Hanna Ruhanen
 

Rahkasammalen käyttö voi yllättää ikävästi taimitarhan tuotantomittakaavassa, kun taimikennot jäävät täyttö- ja kylvölinjastolla helposti vajaiksi. Taimien kastelu poikkeaa täysin turpeessa kasvatettujen taimien kastelusta. Sammalessa kasvatetut taimet myös kuivuvat herkemmin ennen istutusta.

– Jos kasvualustassa on noin puolet turvetta, taimien saanti vastaa turpeessa kasvaneiden taimien saantia. Jos tulevaisuudessa sallittaisiin vähäturpeiset kasvualustat, olisi kehitystyö nopeampaa ja onnistuminen varmempaa.

Kehitystyö vaatii aikaa

Suomessa istutetaan vuosittain 150–180 miljoonaa puuntaimea, jotka ovat turpeessa kasvatettuja. Kivimäenpää uskoo, että vaihtoehtoja lopulta kyllä löytyy, mutta kehitystyö sopivien kasvualustojen koostumuksen löytämiseen, niiden tasalaatuisuuden takaamiseen, taimien kasvatuskäytäntöjen hienosäätö ja kasvualustan riittävä tuotanto vievät oman aikansa.

– Turvepaakkukasvatuksen kehittäminenkin oli vuosikymmenten tutkimustyön tulos.

Kivimäenpää muistuttaa, että sama kasvualusta ei toimi yhtä hyvin kaikilla puulajeilla tai eri ikäisillä taimilla.

– Saattaa olla, että kullekin puulajille tarvitaan oma vaihtoehtoinen kasvualusta.

Jos uusi kasvualusta löytyy, Kivimäenpään arvion mukaan todennäköisesti ainakin alussa taimituotantokustannukset nousevat. Vaikutukset hintaan syntyvät paljolti taimien saannista, mutta myös siitä, joudutaanko taimia hoitamaan vaihtoehtoisissa kasvualustoissa enemmän.

– Uusi kasvualusta voi olla kalliimpaa kuin turve nykyhinnoin. Jos turpeen saatavuus heikkenee, sen hinta voi myös nousta, olettaen, että polttoturvetta ei enää nosteta, mutta turvetta saa käyttää kasvualustana.
 

Istuttamalla kuusen taimet ilmastonmuutosta simuloiviin olosuhteisiin paljastuu, vaikuttaako taimien kasvualusta niiden kasvukykyyn ja terveyteen. Kuva: Katri Himanen
 

Kivimäenpään mukaan taimituotanto ja metsänviljely eivät ole valmiita siihen, että turvetuotanto ajetaan nopeasti alas.

– Siirtymäajan turpeettomista korvaaviin kasvualustoihin pitää olla riittävän pitkä, että pystytään ensinnäkin testaamaan millaiset kasvualustat toimivat metsäpuiden taimille, millaiset vaatimukset niillä on kasvatuskäytäntöjen suhteen ja lisäksi luomaan riittävä ja ekologisesti kestävä kasvualustamateriaalien tuotantojärjestelmä. Eräs taimituottaja tokaisi, että nopein ratkaisu on ostaa ulkomaista turvetta.

Mitä jos taimituotannossa korvaavaa kasvualustaa ei löydy, eikä voida käyttää turvetta ja paakkutaimituotanto ei ole mahdollista?

– Metsänviljely on aika mahdotonta, uudistamistulokset heikkenevät ja taimikoiden alkukehitys ja metsien kasvu hidastuvat. Metsätalouden kannattavuus heikkenee, Kivimäenpää sanoo.

Turve sopii paakkutaimiin

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta myöntää suhtautuvansa turvetuotannon vähenemiseen ristiriitaisin ajatuksin.

– Ymmärrän hyvin ison kuvan, sillä turpeessa on paljon hiiltä ja se hajoaa hitaasti. Luonnontilaiset suot eivät saisi vähentyä. Samaan aikaan ajattelen kuitenkin isoa kokonaisuutta. Metsätaimitarhoilla käytetään turvetta vain 15 000–20 000 kuutiometriä vuosittain, mikä on aika pieni määrä verrattuna siihen, että puusto kasvaa 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Remeksen mukaan turve sopii hyvin juuri puuntaimien paakkukasvatukseen.

– Se on monella tapaa ideaali. Kasvualustan pH on alhainen ja se on puhdas taudinaiheuttajista. Jos turvetta korvaavassa tuotteessa on vähänkään jotain tuhoja lisääviä tai taimien alkukehitystä jarruttavia tekijöitä, voivat vaikutukset sekä vahingot olla isoja ja mahdolliset ilmastohyödyt jäävät vähäisiksi tai jopa negatiivisiksi.

Remes itse nostaa järviruo’on yhdeksi vaihtoehdoksi turpeelle.

– Materiaalia kyllä olisi ja vesistökunnostamista onkin syytä tehdä. Sekään ei tietenkään ole helppo tai edullinen vaihtoehto. Puhutaan kuitenkin sen verran pienestä määrästä, että se kyllä löytyy, jos tahtotilaa on.

Remes ei halua asettua poikkiteloin uuden eteen, mutta on huolissaan käytössä olevasta ajasta.

– Malttia pitää olla mukana. Mikään tutkimus ei valmistu nopeasti, varsinkaan empiiriset. Toistoja pitää pystyä tekemään ja Luken selvityksessä onkin saatu kohtuullisen lupaavia tuloksia. Yhtä hyvää kasvualustaa kuin turve ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Paakkutaimien käsittely on helppoa. Kuvan taimi on kasvatettu turpeen ja rahkasammalen seoksessa. Kuva: Katri Himanen