Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Syksy on otollista aikaa taimikon heinäntorjuntaan

Heinäntorjunnan tarve on syytä tarkistaa ainakin kahtena istutuksen jälkeisenä vuonna. Heinän polkeminen onnistuu parhaiten syksyllä, kun vihreät taimet erottuvat kellastuneesta heinikosta hyvin. Tämä taimikon pelastustyö on helppo ja turvallinen, ja se sopii hyvin metsänomistajan tehtäväksi.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Lähikuva maastokengistä, jotka polkevat ruskeaa heinää matalaksi taimen ympäriltä.

Heinänpoljenta vaatii tukevat kengät.

06.10.2020

Teksti: Annikka Selander Kuvat: Annikka Selander ja Metsäkeskus

Istutuksen jälkeen havupuutaimien toivottu alkukehitys turvataan kurittamalla taimien kanssa kilpailevaa pintakasvillisuutta. Heinäntorjunta varmistaa pienten taimien kehittymisen täystiheäksi taimikoksi.  

Kun varjostava ja ravinteita käyttävä puusto päätehakkuussa poistetaan, valtaa pintakasvillisuus uudistusalan. Kasvupaikalle sopiva maanmuokkaus antaa taimelle hyvän lähdön kasvuun, mutta useimmiten kuusen ja erityisesti männyn taimet tarvitsevat apua pärjätäkseen pintakasvillisuuden seassa.  

Heinäntorjunta vähentää pintakasvillisuuden kilpailua, pienentää tuhoriskiä ja nopeuttaa taimien alkukehitystä. Varjostus ja kilpailu vedestä ja ravinteista voivat hidastaa taimien kehitystä usealla vuodella ja pahimmillaan osa taimista tuhoutuu.  

Kuusentaimet ovat jääneet horsmien ja vadelman peittämiksi.

Heinät, horsma ja vadelma valtaavat nopeasti kuusen istutusalan. Mättääseen istutettu taimi saa etumatkaa, mutta osa tarvitsee kuitenkin apua. Kuvassa on kuusentaimi vuosi istutuksen jälkeen. 
 

Rehevät kasvupaikat heinittyvät eniten 

Heinäkasvit, kuten metsälauha ja metsäkastikka sekä horsma kilpailevat pienten taimien kanssa vedestä ja ravinteista. Erityisesti horsma muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka heikentävät myös taimien valonsaantia. Vadelma voi estää taimien kehitystä ja aiheuttaa mekaanisia vahinkoja. Syyssateilla pitkä heinä kaatuu taimen päälle. Talven lumi lisää taakkaa ja taimi taipuu kasvimaton alla maata vasten. Sieltä uusi vuosikasvain sitten keväällä yrittää kiemurrella kohti aurinkoa.  

Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä enemmän siihen hakkuun jälkeen tulee heinää ja muuta pintakasvillisuutta. Herkimpiä heinittymään ovat tuoreet ja lehtomaiset kankaat ja rehevät turvekankaat. Heinäntorjunta saattaa hyvinkin olla tarpeen jo istutusvuoden syksyllä.  

Rehevimmillä paikoilla voi istutuksen jälkeen merkitä taimet värillisillä kepeillä tai keppiin sidotulla kuitunauhalla. Yksi vaihtoehto rehevillä kasvupaikoilla on laittaa taimien ympärille taimisuojat, jotka estävät pintakasvillisuuden kasvun aivan taimen lähellä.  

Heinäntorjunnan tarve vaihtelee samassakin taimikossa pintakasvillisuuden peittävyyden ja korkeuden mukaan. 
 

Loppusyksyllä vihreät taimet näkyvät 

Heinäntorjunta kannattaa ajoittaa syksyyn, toinen vaihtoehto on keväällä heti lumen sulamisen jälkeen. Vihreät taimet on helppo löytää syksyllä, kun heinät ja horsmat ovat kellastuneet. Näin vältetään myös lakoontuvan heinän painuminen taimen päälle. 

Heinäntorjunta tehdään yleensä mekaanisesti polkemalla tai katkomalla heinät ja horsmat taimen ympäriltä. Kävele systemaattisesti koko taimikko läpi. Siellä missä heinä uhkaa kaatua taimen päälle, polje se maahan tai katkaise taimen ympäriltä. Tallaa tai katko heinä niin suurelta alueelta, ettei se pääse taipumaan uudestaan taimen päälle.  

Apuvälineiksi riittävät tukevat jalkineet ja käsineet. Voit myös käyttää sirppiä, raivausveistä, vankkaa keppiä tai jääkiekkomailaa. Varaa hehtaarin heinäntorjuntaan noin kolme päivää. 
 

Kuvassa on kuusentaimi, jonka ympäriltä on poljettu heinää. ​​​​​​​

Taimi voi kyllä selvitä heinikossa, mutta sen pituuskasvu kärsii ja tuhoriski kasvaa. Taimen ympärillä kasvava heinä on syksyllä poljettu maahan saapasjaloin. 
 

Kommentit
Markku Jormanainen 14.10.2020 klo 09:21

Hyvä artikkeli.. omasta kokemuksesta voin sanoa että kannattaa tehdä jopa pari kertaa vuodessa

Raimo Sopo 14.10.2020 klo 09:21

Olen samaa mieltä.

Pertti Pöllänen 14.10.2020 klo 09:21

samaa mieltä

Erjatuukkanenhyvä juttu 14.10.2020 klo 09:24

Hyvä juttu

Entinen mehtämies 14.10.2020 klo 09:29

En ymmärrä syksyllä polkemista. Keväällä kasvaa uusi heinikko.

Eikö se pitäisi polkea niin, että taimi saisi kesällä valoa ?

Keräskä 14.10.2020 klo 09:29

Niinhän se kasvaa, mutta taimella on aikaa nousta ja kurottaa vuosikasvainten valoa kohti. Talvella lumi painaa ne heinät taimen päälle, vie aikaa keväällä kunnes se selviää valoon, jos selviää.

Entinen mehtämies 14.10.2020 klo 09:29

Eihän ne heinät mitään paina, jos ne on kesällä, hyvissä ajoin poljettu.

Olisin sitä mieltä, että polkeminen viimeistään heinäkuun alussa.

Heikki Viitala 14.10.2020 klo 09:29

Heinäkuu on hyvä hetki käydä auttamassa taimia alkuun, varsinkin jos horsma ja vadelma kiusana. Itse olen huomannut, että heinäkuussa tehty apu on kantanut syksyyn saakka. Mutta ne paarmat... 😡

joukov 14.10.2020 klo 09:35

Kannattaa taimet merkata riittävän pitkillä kepeillä, jotta ne löytyvät heinikosta, erityisesti kun pelto metsitetään.

Raimo Sopo 14.10.2020 klo 09:35

Tämä on tosi järkevä ratkaisu. Taimien hakemiseen tärväytyy paljon aikaa, jos ei ole merkkikeppiä. Niiden pitää vain olla tarpeeksi pitkiä - jopa vähintään 1.5 m.

Timo 14.10.2020 klo 10:06

Kuvassa oleva kuusentaimi näyttäisi jo selvinneen heinikosta. Pieni pottitaimi sen sijaan taipuu talvella maahan kaatuvan heinän alle ja homehtuu kuoliaaksi. Kannattaa kyllä vaikka kesällä ja syksyllä käydä taimikossa.

Lennu 14.10.2020 klo 10:06

Kunnon rehevällä maaperällä taimikon heinimisen joutuu kyllä tekemään 2 kertaa kesässä. Juhannuksen jälkeen heinän kasvu kiihtyy ja, jos maitopurin kokoiset taimet ovat 2 m korkuisessa heinikossa, niin syksyllä ne ovat vain haalistuneita taimi ruipeloita. Taimet tarvitsevat valoa kasvaakseen topakoiksi taimiksi. Kunon rehevillä kasvumailla joutuu väkisikkin tekemään heinimis töitä jopa 3-5 vuotta, turvatakseen taimien kunnollisen kehityksen.

make 14.10.2020 klo 10:06

näin pitää toimia

Simo Tommola 14.10.2020 klo 10:41

Löytyykö nykyään enää mitään kemiallista vaihtoehtoa tuohon? Miten kuusentaimet kestää glyfosaattia syksymyöhällä?

Harrastelija 14.10.2020 klo 10:41

Mitä niitä aineita lotraamaan.Työn pystyy tekemään jaloilla ja saa samalla liikuntaa ja raitista ilmaa.🤗

Pekka 14.10.2020 klo 11:36

Suosittelen polkemista syksyllä, mutta myös ennen juhannusta, jolloin horsma ja vattu ovat jo metrisiä. Taimi ei löydy ilman merkintäkeppiä. Niitä myy esim Uittokalusto.

Riitta Puhakka 14.10.2020 klo 14:07

Käytännössä olen todennut, että rehevällä kasvupaikalle istutettu kuusentaimikko on vaatinut heinäntorjuntaa useana vuonna, ei voi jättää tekemättä, taimia pitää hoitaa ja mahdollistaa hyvä alkukasvu. Tänä keväänä myös kuuselle istutetulla rehevällä maalla sijaitseva taimikko oli loppukesästä jo aika lailla näkymättömissä, meinasi itku päästä kun palstalle pääsin :). Taimet olivat kyllä vihreitä ja lähteneet kasvuun.

Timo J 14.10.2020 klo 16:35

Joudun heinäämään taimikon 3-4 kertaa vuodessa, rehevän maapohjan takia.
Samoin pihlajan kasvu on niin valtavaa, että kerran kesässä pakko raivurilla käydä läpi.

Jukka Luukko 15.10.2020 klo 07:20

Kyllähän se niin on, että heinäystä pitäisi suorittaa aina kun ittellä on aikaa.

Heikki Viitala 15.10.2020 klo 12:48

Hyvä artikkeli ja muistutus syksyn töistä. Ja ne kepit on todella tärkeitä, erityisesti rehevillä alueilla. Itselläni hehtaarin urakka, vanha pelto joka oli pahasti pajun valtaama. Pajut otettiin hakkeeksi ja kantoja käännettiin kaivurilla. Tervaleppä ja haapa innostui hurjaan kasvuun. Alueelle on jo istutettu noin 400 kuusentainta metsän varjostamalle alueelle. Loput laitan koivulle, pääsee nopeammin pajun yli. Lisäksi istutan pieniä määriä lehtikuusta, siperianpihtaa, makedonianmäntyä ja tammea.

Aino Autio 15.10.2020 klo 12:48

Minäkin kärsin paarmoista kunnes kokeilin peittävää vaatetusta. Pitkähihainen ilmava, vahva paita ja sääskilakki pelastavat, ei yhtään puremaa.

Alpo Juntunen 15.10.2020 klo 12:48

Kyllä mielestäni polkeminen ja heinäys kannattaa tehdä syksyllä.Heinä kaatuu taimen päälle ,märkä heinä on painavaa ja lumi painaa lisää. toinen heinääminen hyvä tehdä kesä-heinäkuun vaihteessa.vähintään kahdenvuoden aikana.

Lea Tuuva-Kultanen 21.10.2020 klo 17:42

Eiköhän se ole niin, että pääasia on että heiniminen tehdään. Näkyy liian paljon surullisia pieniä taimia joista kukaan ei huolehdi.

Erkki Katajisto 02.11.2020 klo 13:46

Lyhytteräinen viikate ja polkeminen.
Juhannuksen jälkeen ja toinen ennen
lumentuloa rehevillä mailla

Keijo 02.11.2020 klo 13:46

Viikate tosi hyvä . Tärkein työvaihe jos haluaa pelastaa taimet.

Arska 14.12.2020 klo 09:24

Akkukäyttöinen pensasleikkuri on erinomainen väline heinäyksessä. Testasin syksyllä ja hyvin toimi.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.