Näin seuraat metsätaloutesi kannattavuutta

Tutkimusten mukaan noin kolmasosa metsänomistajista ei arvioi metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan. Tämä voi johtaa epävarmoihin tai jopa epärationaalisiin päätöksiin, kuten metsätilan ostamiseen ylihintaan tai myymiseen alihintaan. 

Metsänomistajan kannattaa ottaa selvää metsätalouden tulonmuodostuksesta ja kustannusrakenteesta. Kannattavuuden arviointi ei tarkoita, että metsää pitäisi kohdella pelkkänä sijoituskohteena. Arvioinnin avulla voi saada selville, mitä metsätalous taloudellisesti merkitsee.
 

Mitä kannattavuus tarkoittaa metsätaloudessa?

Kannattavuus tarkoittaa sitä, että metsätalouden tuotot ovat suuremmat kuin kulut. Metsänomistajan näkökulmasta keskeisiä mittareita ovat kassavirta, liiketulos ja nettotulojen nykyarvo. Kassavirta kertoo, kuinka paljon rahaa tulee ja menee metsätaloudessa. Liiketulos tarkoittaa metsätalouden tuloja, joista on vähennetty menot. Nettotulojen nykyarvo on tulojen arvo nykyhetkessä, kun huomioidaan esimerkiksi korkotaso ja inflaatio. 
 

Viime vuonna puusta maksettiin parempaa hintaa kuin edeltävinä vuosina. Kuva: Metsäkeskus
 

Puun hinta ja hakkuumäärä vaikuttavat eniten 

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2024 yksityismetsien puuntuotannon liiketulos oli keskimäärin 201 euroa hehtaarilta. Viime vuonna puusta maksettiin parempaa hintaa kuin edeltävinä vuosina, mikä innosti metsänomistajia myymään puuta aiempaa enemmän. Se puolestaan nosti keskimääräistä liiketulosta 14 prosenttia edellisestä vuodesta.

Jos oman metsätaloutensa liiketulosta vertaa tilastoihin, on syytä huomioida tulosten suuri maakuntakohtainen vaihtelu. Pienin hehtaarikohtainen liiketulos oli Lapissa 52 euroa ja suurin Päijät-Hämeessä 370 euroa. 

Edellä mainitussa puuntuotannon liiketuloksen tilastossa tuloiksi on huomioitu bruttokantorahatulot sekä valtion tuet puuntuotantoon. Tuloista on vähennetty metsänhoito- ja metsänparannusinvestoinnit sekä arvioidut hallinto- ja muut menot. 
 

Verotus ja kirjanpito – apuvälineitä kannattavuuden arviointiin

Puunmyyntitulojen verotus toimii pääomatulojen verotuksen kautta, ja siihen liittyvät muistiinpanot antavat hyvän pohjan kannattavuuden hahmottamiseen. Jokaisen metsänomistajan vuosittain tekemä tai teettämä metsäveroilmoitus, on ikään kuin oman metsäyrityksen tuloslaskelma. Sen avulla voi pysähtyä miettimään, tuottiko metsä viime vuonna vai ei. 

Tulevaisuuden kassavirran ennustamiseenkin on olemassa työkaluja, joista metsäsuunnitelma lienee tunnetuin. Erillinen pankkitili metsätuloille auttaa hahmottamaan, mistä rahat tulevat ja mihin ne kuluvat. Se selkeyttää myös verotusta ja voi vähentää sekaannuksia tuloveron ja arvonlisäveron välillä.

Metsänomistajan kannattaa seurata oman metsätalouden kuluja ja tuloja sekä hintojen kehitystä. Kuva: Metsäkeskus
 

Elämänvaihe vaikuttaa tavoitteisiin

Keski-ikäiset ja sitä nuoremmat metsänomistajat saattavat tavoitella metsätalouden tuottojen maksimoimista, sillä heillä on usein lainaa ja muuta rahan menoa tiedossa. Vanhemmalla iällä taas korostuvat perintöön ja omaisuuden säilyttämiseen liittyvät tavoitteet. 

Metsätalouden harjoittamisen kannattavuus voi iäkkäämmillä olla metsäomaisuuden maksimointia seuraavan omistajan tulevia investointitarpeita varten. Kannattavuuden arviointitapa voi siis muuttua elämänvaiheen mukaan. 

Mihin puunmyyntitulot menevät? 

Tutkimusten mukaan moni metsänomistaja ei sijoita puun myynnistä saamiaan tuloja, vaan käyttää ne kulutukseen tai lainojen lyhentämiseen. Vain osa harkitsee sijoittamista esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin tai sijoitusasuntoihin. Tämä kertoo siitä, että metsänomistajilla on hyvin erilaisia taloudellisia tavoitteita – ja siksi kannattavuuden ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. 

Lähteet: Metsänomistaja 2020 -tutkimus, Luonnonvarakeskuksen metsätilastot