Loppuuko metsien käyttö ja viekö tekoäly metsurin työt? – Asiantuntijat vastaavat kolmeen metsäiseen väitteeseen

Väite 1: Puun ja metsien talouskäyttö loppuu kokonaan ja Suomen metsät suojellaan tulevaisuudessa täysin 

Alisa Puustinen: 

Tämä on tulevaisuuskuva, joka aina ajoittain nousee esiin eritoten yleiseurooppalaisen metsäkeskustelun yhteydessä. Onpa jopa spekuloitu, että Suomesta voisi kaukaisessa tulevaisuudessa tulla EU:n metsäinen ulkoilmamuseo. En kuitenkaan itse näe tätä todennäköisenä skenaariona.  

Korvaavia tuotteita fossiilisille polttoaineille tai öljypohjaisille tuotteille kehitetään kaiken aikaa, ja tähän tarvitaan tulevaisuudessakin puuta. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiinan markkinat tarvitsevat merkittävät määrät pahvia pakkausmateriaaleihin, ja tämä perustuu edelleen vahvasti sekä havu- että eukalyptusselluun. Puun käyttötavat osittain muuttuvat, mutta en pidä todennäköisenä, että puuraaka-aineen tarve häviäisi kokonaan. Puurakentaminen on toistaiseksi edelleen melko pieni osuus puunkäytöstä, mutta mikäli se lähtisi kasvamaan, puun kysyntä ennemminkin kasvaa kuin vähenee.  

Siirrymme suurella todennäköisyydellä kohti laajempaa metsien suojelua, mutta en pidä todennäköisenä, että metsien talouskäyttö pitkälläkään aikavälillä loppuu kokonaan. 

Teppo Hujala: 

Tulevaisuudessa metsien talouskäyttö jatkuu ja niin myös metsistä korjattavan puun käyttö tuotteiden valmistukseen. Jos kuitenkin katsotaan kaukaiseen tulevaisuuteen, puun käyttö raaka-aineena voi vähentyä merkittävästi. Tällöin keinoyhteyttäminen ja synteettinen biologia ovat ehkä tarjonneet keinot kaikkien puun korvaavien materiaalien tuottamiseksi isossa mittakaavassa. Puulle voi tosin silloinkin olla käyttöä esimerkiksi puuystävänä, todellisena reaalimaailman puuyksilönä, joka tarjoaa ihmisille virtuaaliympäristöön luotua puuta syvällisempää merkityksellisyyttä. 

Emme vielä tiedä tarkemmin, miten EU:n komission julkaisema luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistus ja ennallistamisasetus tulevat toteutumaan Suomessa. Myös metsien vastuullisesta ja kestävästä käytöstä kertovien metsäsertifiointijärjestelmien kehitys vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista puunkasvatukseen pohjautuvaa talouskäyttöä Suomen metsissä tulevaisuudessa on. 

Yhden tulevaisuuskuvan mukaan tiukasti suojellun metsän pinta-ala kasvaa vapaaehtoisin toimin ja monikanavaisen rahoituksen turvin, ja samalla metsien talouskäyttö jatkuu muilla alueilla kestävän metsän- ja luonnonhoidon mukaisesti. Toisen tulevaisuuskuvan mukaan suojelun liian hidas kehitys voi johtaa siihen, että tarvitaan uusi metsien hoitotapa ja käsittelyluokka nykyisen talouskäytön ja suojelun väliin. Kummallekin tulevaisuuskuvalle yhteistä on puun alkuperän luotettavan todentamisen ja metsien tilan seurannan merkityksen kasvaminen.  

Markku Remes:  

Metsiemme taloudellinen hyödyntäminen on osa metsien kestävää käyttöä. Metsistä saatavilla materiaaleilla pystymme tuottamaan uusiutuvia raaka-aineita, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita ja fossiilisista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja. Puulle on käyttöä myös tulevaisuudessa, mutta sitä käytetään eri muodoissa kuin aiemmin. Esimerkiksi uusiutuvan ja kierrätettävän puumateriaalin tarve lisääntyy, koska vihreään siirtymään käytettävässä teknologiassa tarvitaan ympäristöä kuormittavia kaivannaistoiminnasta saatavia mineraaleja.  

Myös metsien suojelu on osa metsien kestävää käyttöä. Metsiä ei suojella tulevaisuudessa täysin, mutta suojelupinta-alat lisääntyvät. Suojelua tarvitaan, mutta metsien siirtäminen kokonaan suojeluun ei edistä monimuotoisuutta tai paranna ympäristön ja ilmaston tilaa. Jos kotimaisia metsiä ei voida taloudellisesti hyödyntää ollenkaan, joudutaan raaka-aineita ja valmiita tuotteita tuomaan enemmän ulkomailta, jolloin syntyy myös turhia päästöjä. Metsien siirtyminen suojeluun kokonaisuudessaan ei ole uskottava tulevaisuudennäkymä myöskään luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen osalta. Monet metsissämme elävistä eliöistä myös hyötyvät metsien talouskäytöstä. Eliöstön kannalta paras tilanne on se, että metsiä käytetään monipuolisesti. 

Tulevaisuudessa myös metsien talouskäytön ja metsien suojelun välinen raja hälvenee, sillä talousmetsien käsittelyssä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet lisääntyvät selvästi.  

Väite 2: Tulevaisuudessa metsät tuhoutuvat entistä laajemmin 

Esimerkiksi kirjanpainaja voi aiheuttaa merkittäviä tuhoja kuusikossa.

Alisa Puustinen: 

Tämä on ikävä kyllä tulevaisuuskuva, jonka toteutumiseen on pakko varautua. Ilmastonmuutoksen edetessä erilaiset jo tunnetut tuholaiset leviävät laajemmille alueille, myös Suomessa. Lämpeneminen edesauttaa uusien lajien leviämistä pohjoisemmaksi, niin tuholaisten kuin muidenkin. Olemme Suomessakin nähneet tuholaisten lisäksi esimerkiksi tuuli- ja metsäpalotuhojen lisääntymistä. Tämä ei ole vielä hälyttävää, mutta hiljalleen kasvussa. Muun muassa Kalifornian, Portugalin ja Kreikan metsäpalot toimivat meille hälytysmerkkinä. Metsätuhoihin varautuminen kannattaa pitää metsäalan prioriteettilistalla korkealla, jo hyvin lyhyenkin aikavälin suunnitelmissa. 

Teppo Hujala: 

Hurjat uutiskuvat Keski-Euroopan metsien kaarnakuoriaistuhoista ja Etelä-Ruotsin metsäpaloista lienevät saaneet monet kysymään: tapahtuuko tämä meille Suomessakin? Vastausta ei näe suoraan muiden eurooppalaisten tai boreaalisten maiden viimeaikaisista tuhoista, mutta myös Suomessa ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ovat jo lisänneet merkittävien metsätuhojen riskiä. 

Sekametsien kasvatus sekä vaihtelun tuottaminen puulaji- ja metsikkörakenteeseen ovat hyviä laajojen metsätuhojen esto- ja hillintäkeinoja. Se, miten hyvin näitä keinoja osataan käyttää, vaikuttaa siihen, ovatko tuhot tulevaisuudessa nykyistä suurempia vai pienempiä. Oma kysymyksensä ovat tulokas- ja vieraslajit, joiden leviämistä ja esiintymistä on tärkeää seurata, koska ne voivat horjuttaa suomalaisia metsäekosysteemejä nopeastikin. Toivottava tulevaisuuskuva on, että metsätuhotutkijat ja metsäpalvelujen tarjoajat pystyvät hyvän yhteistyön avulla hallitsemaan ja ennakoimaan metsätuhoriskejä. 

Markku Remes: 

Ilmaston muuttuessa tietyt metsätuhot todennäköisesti lisääntyvät. Puulajivalikoima ja -suhteet muuttuvat, koska tietyt puulajit sopeutuvat paremmin muuttuneisiin olosuhteisiin kuin toiset. Metsätuhoja aiheuttavat tulokaslajit lisääntyvät mitä ilmeisimmin. Metsiemme käsittelyä on jo muutettu siten, että tuhoriskejä vähennetään.  Suomen osalta ei ole näköpiirissä sellaista uhkaa, joka tuhoaisi metsät, mutta lajistomme muuttuvat. 

Väite 3: Tekoäly vie tulevaisuudessa metsurin ja metsäkoneenkuljettajan työt 

Tekoäly tuskin vie tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajan työtä, mutta muuttaa sitä.

Alisa Puustinen: 

Tekoäly ja metsät ovat mielenkiintoinen yhdistelmä. Katselemme tätä Metsäkeskuksella esimerkiksi kaukokartoitukseen liittyvien tekoälymahdollisuuksien näkökulmasta. Metsäkoneissa on jo vuosikymmenten aikana nähty melkoinen automatisoituminen, ja pidän todennäköisenä, että tämä kehitys myös jatkuu. Se tulee muuttamaan metsäkoneenkuljettajan työnkuvaa, mutta ei vie töitä kokonaan. Meillä on vielä hyvin pitkä matka autonomiseen metsätyökoneeseen, joka toimisi joko ihmisen etäohjaamana tai täysin ilman etäohjausta.  

Metsurin työ puolestaan on vankka käsityöläisammatti, ja tekoäly on ymmärtääkseni melko huono käsityöläinen. Toki lienee mahdollista kehittää robotiikkaa myös metsurintyöhön, mutta markkina on sen verran pieni, etten pidä todennäköisenä tällaisten mahdollisuuksien nopeaa laajenemista. Mitä enemmän siirrymme metsäluonnonhoidon suuntaan metsänhoidossa, ja suojeluun metsien käytön osana, sitä enemmän näen tarvetta perinteiselle metsurin työlle.  

Teppo Hujala: 

Työt ja ammatit ovat muuttuneet aina teknologian ja yhteiskuntien kehityksen mukana. Näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin, eivätkä metsurin ja metsäkoneenkuljettajan työt nykymuodossaan ole tältä muutokselta suojattuja. Tätä ennakoidessa voi kysyä esimerkiksi seuraavia. Milloin tekoälyohjattu robotti tulee osaamaan puunkaadon? Milloin metsäkone pystyy liikkumaan itsenäisesti metsämaastossa? Mitä nämä kyvyt edellyttävät sensoreilta ja ohjaavalta älyltä? Millaista ihmistyötä näiden puunkorjuulaitteiden toiminnan mahdollistamiseen ja ohjaamiseen tarvitaan? 

Vaikkei itsenäisten puunkorjuurobottien aika olisi aivan lähitulevaisuudessa, työt tulevat ohjautumaan niille, jotka osaavat käyttää uusimpia tuottavuutta parantavia työkaluja. Samalla ammattien sisällöt ja osaamisvaatimukset uudenaikaistuvat. Tämä haastaa yhtä lailla työnantajia, koulutusjärjestelmää, sääntelystä vastaavia, tutkijoita ja palveluntarjoajia. 

Markku Remes: 

Tekoälyn hyödyntäminen muuttaa myös metsurin ja metsäkoneenkuljettajien töitä. Tekoäly vähentää ihmistyötä erityisesti työkohteiden ennakkovalmisteluissa, kun metsä- ja luontotieto tarkentuvat. Tekoälyn hyödyntäminen myös metsänhoito- ja hakkuutöiden käytännön toteuttamisessa on mahdollista. Esimerkiksi puunkuljetus ja osa hakkuistakin voidaan tekniikan kehittyessä hoitaa ilman kuljettajaakin. Tekoälyn käyttö lisää todennäköisesti metsäkoneenkuljettajien erikoistumista hakkuissa, joten osaaville tekijöille on edelleen työtä metsissä. Metsäkoneiden kehitystä jarruttaa kehittämisen korkeat kustannukset sekä asiakkaiden hyväksyntä ihmistyön syrjäyttämiselle. Metsurin kaikkien erikoistöiden ulkoistaminen tekoälyn avulla vaatisi niin suurta kehitystä, että en näe sellaista mahdollisuutta lähitulevaisuudessa. 

Alisa Puustinen, Teppo Hujala ja Markku Remes vastasivat väitteisiin metsien ja metsien käytön tulevaisuudesta.