Metsäpaloihin pitää varautua entistä paremmin

Viime vuoden heinäkuu ja mennyt kevät käyvät esimerkistä, kun on ollut pitkään kuumaa ja kuivaa. Maasto on sen seurauksena kuin ruutitynnyri. Kuiva maasto voi syttyä pienestäkin kipinästä ja palo levitä rajulla nopeudella etenkin tuulisella säällä.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälä tietää, että edellä mainituissa olosuhteissa on oltava antennit herkkänä ja varauduttava koko ajan siihen, että jotain voi sattua.

- Mahdollisen hälytyksen tullessa on ymmärrettävä olosuhteiden vaarallisuus ja hälytettävä kohteelle etupainotteisesti riittävästi kalustoa, että sammutusvoimaa on heti alussa.

Sään ääri-ilmiöiden voimistuessa riskit suurten metsäpalojen syttymiseen ovatkin kasvaneet. Suomen metsäkeskuksen vetämän Metsäpaloihin varautumisen win win win -hankkeen päätavoitteena on parantaa varautumista metsäpalojen sammuttamiseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Projektipäällikkö Mira Isoniemi kannustaa metsänomistajia varautumaan metsäpaloihin. Kuva: Kaisa Nissi

Vedenottopaikat kartoille

Metsäkeskuksen hankkeessa on kartoitettu potentiaalisia vedenottopaikkoja, joista pelastuslaitos voi tarvittaessa ottaa sammutusvettä.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kartoitetaan noin 2000 enimmäkseen allasmaista kohdetta, jossa vettä voisi tyypillisesti olla eniten. Niitä ovat esimerkiksi metsälammet ja hiekkakuopat sekä virtapaikat, joissa on silta.

- Nämä metsäalueella olevat sammutusveden ottopaikat ovat kooltaan pieniä, 500 neliöstä 20 hehtaariin. Eli olemme etsineet pienempiä, ei niin itsestään selviä kohteita kuten vaikkapa isoja järviä, tarkentaa hankkeen projektipäällikkö Mira Isoniemi Suomen metsäkeskuksesta.

Kartoitetut vedenottopaikat luokitellaan pelastuslaitosten ohjeistuksen mukaan. Suurin osa kohteiden tiedoista toimitettiin jo viime kesän jälkeen pelastuslaitoksille, jotka ovat siirtäneet ne omiin kenttäjohtojärjestelmiinsä. Loput toimitetaan tämän maastokauden jälkeen.

Pelastusjohtaja Setälä pitää tätä hyvänä apuna käytännön työssä, sillä varsinkin isoissa metsäpaloissa tieto vedenottopaikoista on ensiarvoisen tärkeää.

Isoniemen mukaan myös metsänomistajat voivat osaltaan varautua metsäpaloihin. Keinoista ensimmäinen on luonnollisesti omaisuuden turvaaminen eli metsän vakuuttaminen. Maastossa kaikkein tärkeintä on kunnossa pidetty metsätieverkosto.

- Mitä paremmassa kunnossa metsätiet ovat, sitä helpommin pelastuslaitos pääsee kalustoineen mahdollisimman lähelle esimerkiksi salaman sytyttämää metsäpaloa tai vedenottopaikkaa.

Metsätiet reunaojineen toimivat myös tehokkaana palokatkona. Vastaavasti metsän sekapuustoisuus ja Suomen metsien kohtalaisen pieni metsäkuvioiden koko rajaavat palon etenemistä, sillä puuston koon vaihtuminen toimii luonnollisena palokatkona.

​​​​​​​

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälä esittelee pelastuslaitoksen ideoimaa mönkijän perään asennettavaa sammutuskärryä. Kuva: Arto Takalampi

Tilannearvio tärkeä heti alussa

Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan jo ennaltaehkäisevät toimenpiteet helpottavat varautumista laajojen metsäpalojen syttymiseen.

- Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitus ja sen aikainen avotulentekokielto sekä maastopalon ilmoitusvelvollisuus auttavat ennakkoon.

Itse sammutustyötä maasto-olosuhteissa edistävät hyvä metsätieverkosto, satelliittivalvonta, palolentotoiminta sekä puolustus- ja rajavartiolaitoksen velvollisuus osallistua helikoptereilla sammutustyöhön.

- Myös meillä on kymmenkunta omaa droonia. Ilmasta heti alussa saatavat kuvat ovat ensiarvoiset tärkeitä, sillä ne antavat hyvän ja tarkan tiedon paloalueesta ja auttavat tilannearvion tekemisessä, Setälä korostaa.

- On olennaista, onko kyse 10 vain 60 hehtaarin palosta. Jälkimmäisessä yksittäinen pelastaja alkaa olla pieni tekijä.

Lisäksi hyvinvointialueen pelastustoimessa on varusteltu erillisiä mönkijän perään kiinnitettäviä sammutuskärryjä. Niissä on kaikki tarvittavat välineet maasto- ja metsäpalojen ensisammutukseen.

- Mönkijä-sammutuskärry-yhdistelmiä on meidän paloasemilla kaikkiaan 23 eli hyvin kattavasti, Setälä esittelee.

Myös hän korostaa metsätieverkoston pitämistä ajokuntoisena kaluston pääsemiseksi mahdollisimman lähelle paloaluetta. Yksi sammutustyötä vaikeuttavista tekijöistä onkin, että paloalueet sijaitsevat useimmiten syrjäisillä metsäalueilla.

Metsäpalojen paikantamista helpottaa myös 112-sovellus.

​​​​​​​

Vesipumppu voidaan tuoda esimerkiksi metsälammen rannassa oleville pitkospuille. Kuva: Mira Isoniemi

Avotulen kanssa tarkkana

Sään ääri-ilmiöt ovat tulleet pysyväksi osaksi pelastustoimen työtä. Pitkät kuivat jaksot lisäävät laajojen metsäpalojen riskiä, samoin Hannes-myrskyn tapaisia äkillisiä myrskyjä.

- Luonnonvoimien kuten salaman lisäksi maasto- ja metsäpalojen riskiä lisää ihmisen toiminta. Metsissä liikkuu paljon eri asioilla tulta käyttäviä kulkijoita, mikä on suorassa yhteydessä maastopalojen syttymiseen.

- Tiedotuksesta huolimatta metsäpaloja aiheuttavat maastopalovaroituksen aikana huolimattomuus ja varomattomuus avotulen kanssa. Maan tai kipinöinnin kautta leviämään pääsevä tuli on avotulta, Setälä tiivistää.

Turvetuotannon vähenemisen seurauksena konepalojen riski on vähentynyt.