Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Nuoren metsän hoito kannatti – ”Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen“

Marika Hännisen ja hänen sisarustensa metsistä harvennettiin loppukesästä satoja kuutioita pienpuuta. Parikymmenvuotiaisiin metsiköihin tuli näin lisää kasvutilaa. Sisarukset aikovat jatkossa kasvattaa metsää peitteisenä, jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Marika Hänninen energiapuukasan vieressä.

Marika Hännisen ja hänen sisarustensa metsistä korjattiin kesällä energiapuuta.

04.10.2021

Teksti ja kuvat: Outi Tehomaa

Kouvolalainen Marika Hänninen kävelee ajouraa pitkin metsään, jossa on hiljattain tehty iso urakka. Loppukesästä tiheässä männikössä möyri metsäkone, joka harvensi metsästä lähes 500 kuutiometriä pienpuuta. Hänninen on helpottunut siitä, että metsät on viimeinkin hoidettu ja puilla tilaa kasvaa. 

– Tässä on takana tuttu tarina, eli metsiin oli jäänyt hoitorästejä. Metsät siirtyivät minun ja sisarusten metsäyhtymälle sukupolvenvaihdoksessa muutamia vuosia sitten, enkä siinä heti ollut hereillä. Aina ei ehdi kaikkea, Hänninen kertoo. 

Vuosi takaperin hän otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pallotteli eri vaihtoehtoja. Metsäasiantuntija Hanna Virtanen ehdotti, että metsistä voisi korjata energiapuuta. 

–Harkitsin sitä pitkään. Ajattelin, että metsää on joka tapauksessa pakko harventaa, muuten se alkaa kituuttaa. Energiapuuna risu menee hyötykäyttöön ja sen korjuu työllistää. Vaihtoehtona on tuoda kivihiiltä ulkomailta tai polttaa turvetta energiaksi, joten niihin verrattuna puun käyttö on järkevää, Hänninen pohtii. 

Marika Hänninen kävelee harvennetussa metsässä.

Metsään tuli lisää kasvutilaa harvennushakkuun jälkeen. 

Hän ajatteli myös, että kannattaa hoitaa isompi ala kerralla kuntoon ja korjata metsistä vain energiapuuta, vaikka osa puusta olisi saattanut sopia kuitupuuksikin. Näin urakka hoitui kätevästi ja energiapuuta kertyi kerralla suuri määrä. 

Metsistä korjattu pienpuu haketetaan ja ohjataan sopivaan lämpölaitokseen, jossa se poltetaan energiaksi. 

Kohti jatkuvaa kasvatusta 

Marika Hänninen on kouluttautunut aikanaan metsätalousinsinööriksi, mutta nykyään hän työskentelee erä- ja luonto-oppaana Repoveden kansallispuiston alueella. Luonto, retkeilymahdollisuudet ja maisema ovat hänelle tärkeitä. 

– Ennen tätä nuoren metsän hoitoa käytiin tarkasti läpi tiettyjä asioita. Olin tiukkana siitä, että lintujen pesimäaikaan ei tehdä mitään toimenpiteitä. Halusin myös, että harvennuksessa metsän pohjaa ei raivata kokonaan, että metsään jää kerroksellisuutta. 

Hänninen ja hänen sisaruksensa aikovat jatkossa kasvattaa nyt harvennettuja metsiä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä niin, että siellä on eri-ikäisiä ja kokoisia puita ja aluskasvillisuutta. Jatkuva kasvatus on Hännisen mielestä hyvä valinta, koska monet eläimet ja kasvit hyötyvät peitteisyydestä. Myös maisemalla on merkitystä. 

– Kansallispuiston retkeilyreitti kulkee meidän metsien läpi. Sen vuoksi haluan, että metsä on mukavan näköistä. Nyt kun katson lopputulosta, olen tosi tyytyväinen, Hänninen sanoo. 

Harvennuksessa metsään jätettiin myös eri puulajeja, kuten koivuja ja pihlajia. Näin Hänninen halusi varmistaa, että metsä säilyy terveenä, eikä ole niin altis erilaisille metsätuhoille kuin yhden puulajin metsä. 

Pieniläpimittaisen puun kanto ja kenkä sen vieressä.

Kannot muistuttavat energiapuusavotasta. Pienpuuta polttamalla tuotetaan energiaa lämpölaitoksissa.  

Kemera-tuki paikkaa kuluja

Nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen voi hakea kemera-tukea Suomen metsäkeskuksesta. Hännisen ja hänen sisarustensa metsissä tehtiin metsänhoitotöitä yhteensä noin 8 hehtaarin alalla kuudella eri leimikolla, ja kemera-tukea he saivat kolmelta leimikolta. Tukea maksettiin reilusti yli tuhat euroa. 

– Oikein hyvä, että saa tukea. Tein itse metsissä ennakkoraivausta ennen varsinaista harvennusta viime talvena. Tuella saa katettua hyvin esimerkiksi bensakuluja. 

Hännisen mukaan metsänhoito on hyvä sijoitus metsän tulevaisuuteen. Hänen ja sisarustensa metsät ovat periytyneet heidän suvussaan aina isojaosta saakka. 

– Ajat muuttuvat ja myös metsänhoitomenetelmät muuttuvat. Sotien jälkeen oli tarvetta hoitaa metsää tietyllä tavalla, että saadaan puuta teollisuuteen ja sotakorvausten maksuun. Nyt on erilainen aika ja voidaan kokeilla jotain muuta, Hänninen sanoo ja viittaa jatkuvaan kasvatukseen. 

Marika Hänninen energiapuukasan edessä

Marika Hänninen oli tyytyväinen metsänhoitotyön jälkeen ja siitä maksettuun kemera-tukeen.
 

Kommentit
Huhtala Esa 13.10.2021 klo 17:24

Miksi ei päätehakkuun jälkeen saa kemeratukea taimien istutukseen?

Mikko 13.10.2021 klo 17:48

Luulen että siksi, koska se on investointi. Pörssiosakkeiden ostamiseenkaan ei saa tukea. Eikä moneen muuhunkaan omistusmuotoon. Ihan kaiken tukeminen haiskahtaisi vähän tunkkaiselta 1970-luvulta tai jopa aluepolitiikalta.
Hiilen sidonnan kautta sen jotenkin voisi ymmärtää, mutta siihen on jo joutoalueiden metsityksen tuki, muuten se touhu olisi täysin kannattamatonta.

jukka 13.10.2021 klo 18:20

engiapuita korjataa kuusta mäntyä koivua haapaa eg 18 kouralla

Kiela 13.10.2021 klo 18:25

Avohakkuista on siirryttävä kestävämpään tapaan "hoitaa" metsiä. Sahojen puunhankinta nojaa kokolailla avohakkuisiin. Heille tuleva muutos on iso ja käsittääkseni he eivät ole vielä heränneet tulevaan väistämättömään, kun tukit on löydettävä harvennuksilta.

Otto Minkkinen 13.10.2021 klo 18:25

Kielalle. Avohakkuun jälkeen metsä uudistetaan istuttamalla tai kylväen. 10vuoden jälkeen aukko on häipynyt, paikalla on 5metriä korkea puusto. Laki vaatii että uusi metsä tilalle.

Veijo Järvinen 13.10.2021 klo 19:36

Onko jatkuva kasvatus lopuksi järkevää. Jos sadanvuoden aikana metsässä möyrii metsäkone edestakaisin 5-10 kertaa, sehän vasta alustaa kuluttaa ja saastuttaa polttoaineena ym. ja jatkokuljetus palstalta on myös moninkertainen päätehakkuuseen verrattuna.

Kauko Salmi 13.10.2021 klo 20:25

Onko kaytettavissa metsuria ,joka hevosella teloo puut ja jattaa metsan pohjan kuntoon.?
En paasta isoa konetta metsaani .

Simo Arra 13.10.2021 klo 23:27

Kyllä edelleenkin tarvitaan avohakkuita mm. jos puusto on yli satavuotiasta eikä nuorempia puita ole. Puurakentamiseen kannustetaan myös, koska silloin rakennukset toimivat hiilivarastoina. Tuskin pelkistä harvennuksista saatavilla tukesta voidaan riittävästi sahata järeämpää tavaraa. Kyllä jatkuvapeitteisellä kasvatuksella on oma sijansa. Riippuu täysin lähtötilanteesta.

Hannu Anttila 14.10.2021 klo 08:59

On hienoa olla idealisti. Jatkuva kasvatus on hieno idea. Mutta arvatkaapa mikä joustaa? Kantohinta!
Poimintahakkuut ovat hitaita ja siis kalliita.
Ja taas tarvitaan kaikenlaisia tukia,
peltoviljelysten malliin. Sekä lisää virkamiehiä niitä vahtaamaan. Olisi kiva saada joskus muutakin kuin bensarahaa peltoviljelyn kuuden euron tuntipalkan jatkeeksi.

Siru 14.10.2021 klo 09:31

Tykkäsin kyllä jutusta. Eri- ikäisyys tällä 8 hehtaarin alueella taitaa olla puita iältään 1-25 vuotta, eli vanha luontaisesti syntynyt puusukupolvi puuttuu ehkä paria säästöpuuta lukuun ottamatta. Mutta uskon että ajan mittaan metsästä kasvaa ihan kiva.
Toki olen samaa mieltä, että kun/ jos metsänomistaja hiilensidonnan tai luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi toimii toisin kuin mikä olisi taloudellinen optimi, pitää jostakin korvaustakin tippua kohtuullisesti. Tällä hetkellä metsien hiilipörssi, jossa metsänomistajalle maksetaan siitä, että metsässä on puita pystyssä, on vasta puheiden asteella. Tarkoitan ihan tavallista metsää, joka ei täytä kriteerejä suojelualueeksi, mutta saattaa olla esim. mainio marjakangas.

Iivari Ukonvuori 14.10.2021 klo 10:49

Jatkuvaa kasvatusta yritetään väkisin ainoaksi metsänkäsittelytavaksi. Se sopii tiettyihin olosuhteisiin, mutta sille on monia reunaehtoja. Ei saa olla juurikääpää, maapohja tulee olla helposti taimettuvaa ym. Karulle metsäpohjalle syntyy usein kuusikkoa, koska kuusi on ainoa varjossa menestyvä puulajimme. Metsät kuusettuvat muutenkin liikaa liian suurien hirvikantojen takia. Korjuu- ja maaperävauriot lisääntyvät
jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvan kasvatuksen metsät tulee olla harvoja, muuten ei taimia synny. Hiilensidonta vähenee.

Savottamies 14.10.2021 klo 12:03

Kysyin mielipidettä metsänhoidosta aikanaan paljon savotoita kiertäneeltä isovanhemmaltani. Lyhyt ja ytimekäs vastaus oli että "Isoimmat pois". Eli jatkuvan kasvatuksen mukaan metsiä on ennen koneaikaakin hoidettu. Nykyaikanakin se voisi olla mahdollista, jos säännöllisin välein tehdyt ajourat metsissä pidettäisiin puhtaana ja poimintahakkuu tehtäisiin niiltä. Ei rasittaisi niin paljoa metsäpohjaa, kun pääsääntöisesti käytettäisiin samoja uria. Toki mehtät, joissa ei ole nuorempaa puustoa on käytettävä kertaalleen taimikkona. Jatkuvan kasvatuksen kehittäminen ja tarkempi tutkimus olisi tarpeen. Karua katseltavaa nuo käännetyt aukot, joissa ei jalkaisin tahdo päästä kulkemaan.

Vanhan liiton mies 14.10.2021 klo 20:06

Tehkää hyvät ihmiset metsillenne, mitä haluatte. Mutta totuus on, että Suomen metsät harsittiin pilalle edellisen vuosisadan alkupuolella. Jatkuva kasvatus on hyvin likeinen harsinnan kanssa. Metsistä tulee vajaatuottoisia jne. Uskokaa minua. Jatkuva kasvatus sopii vain vähintään tuoreen kankaan ravinteisille luonnostaan hyvin taimettuville kuusimaille. Ugh olen puhunut.

Jouko Heiskanen 14.10.2021 klo 20:06

Vanhan liiton mies puhuu asiaa.
Juuri noin siinä käy varsin usein.

Luontaisesti syntyneet virkeät kuusen taimikot, koivikoiden alla kannattaa hyödyntää. Nykyinen metsälaki antaa antaa riittävät mahdollisuuden järkevään metsän hoitoon maapohjan mukaan. Kaikkia mahdollisuuksia kannattaa käyttää.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.