Tammi pärjää muuttuvassa ilmastossa

- Tammi on loppujen lopuksi sitkeä puu, kun sen saa juurtumaan, sanoo Risto Kuittinen.  

Sitkeyttä vaaditaan myös tammen kasvattajalta. Tammentaimia täytyy seurata jatkuvasti, etteivät ne päädy myyrien tai kauriiden suihin. Kasvatuksen aikana tammen rungon pitää olla varjossa, mutta latvuksen saada valoa. Harvennusta pitää tehdä valikoiden ja ajatuksen kanssa.  

- Jos tammentaimet jättäisi kymmeneksi vuodeksi metsään ja menisi sitten katsomaan, ei siellä olisi varmaan enää yhtään puuta jäljellä.  

Risto Kuittinen osti metsää Karjalohjalta 1990-luvun alussa. Metsät olivat kuusivaltaisia ja niissä oli tehty avohakkuita. Kuittinen oli lukenut kuusen hyönteistuhoista. Hän varautui ilmastonmuutokseen, eikä halunnut istuttaa paikalle uutta kuusimetsää.  

- Tammia on kasvanut näillä seuduilla luontaisesti ennenkin. Tiesin, että ne kasvavat täällä hyvin. Jalopuilla on omat vaikeutensa, mutta tammia eivät vaivaa taudit, hän sanoo. 

Risto Kuittinen on kasvattanut tammet itse terhoista.

Sopivasti varjoa, valoa ja kilpailua 

Tammentaimia voi ostaa taimitarhoilta, mutta Kuittinen kasvatti taimet itse terhoista. Terhot hän keräsi useammasta eri paikasta maanomistajien luvalla.  

Taimet hän istutti lämpimille etelärinteille ja lannoitti niitä alkuvaiheessa. Monet metsänomistajat suojaavat tammentaimia suojaputkilla, mutta Kuittinen ei halunnut muoviputkia metsään. Sen sijaan hän on laittanut keltaista muovinauhaa karkottamaan kauriita.  

- Joka vuosi on täytynyt seurata sitä, etteivät tammet jää toisten puuntaimien varjoon. Harventaa ei saa kuitenkaan liikaa, jotta eläimet eivät löydä taimia.  

Pähkinäpensaita on kasvanut tammien rinnalle luontaisesti. Ne ovatkin hyvä kumppani tammille, koska ne varjostavat runkoja juuri sopivasti ja pitävät kasvupaikan maan ravinteikkaana.  

Kuittinen tietää tammien arvon. Hän kasvattaa tammia noin kahden hehtaarin alueella. Tammista saa laadukasta puuta, josta tehdään esimerkiksi huonekaluja, parkettia ja viilua. Pieniläpimittaisista tammista tehdään esimerkiksi savustuspurua.  

Tammi leviää myös luontaisesti. Terhoja levittävät esimerkiksi närhet.

Tukkimittaan kasvaneista tammista voi saada hyvän hinnan, kun sopiva ostaja löytyy. Jos tuloja haluaa saada jo aiemmin, voi tammien rinnalla kasvattaa esimerkiksi koivuja ja myydä niitä polttopuuna.  

- On kiinnostavaa seurata sitä, millainen on tammien kasvu ja miten kuutiot kehittyvät vuosien saatossa. Minua kiinnostaa myös se, millaista muuta kasvillisuutta lehtoon ilmestyy. Ajattelen, että talousmetsääkin voi hoitaa järkevästi niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy, Kuittinen sanoo.  

Tammimetsissä ei toistaiseksi pahoja tuhoja 

Kiinnostus tammen kasvatukseen on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Metsänhoidon asiantuntija Riikka Otsamo Suomen metsäkeskuksesta tietää useammankin syyn siihen.  

- Suurin syy on varmasti huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tieto kuusikoiden kirjanpainajatuhoista. Ilmastonmuutos lisää kuivia kausia, myrskyjä ja niiden seurauksena myös hyönteistuhoja.  

Otsamon mukaan tammi on jaloista lehtipuistamme sopeutuvaisin. Se sietää hyvin kuivuutta, eikä tammimetsissä ole toistaiseksi havaittu pahoja hyönteis- tai sienituhoja. Tammi toipuu melko hyvin myös hirvien ja kauriiden aiheuttamista vaurioista, eikä lahoudu yhtä helposti kuin muut jalopuut. 

Moni metsänomistaja on myös Risto Kuittisen tapaan utelias ja kiinnostunut kokeilemaan jalojen lehtipuiden kasvattamista niille sopivilla kasvupaikoilla. Kun se onnistuu, voi puista aikanaan saada hyvän tuoton. 

- Jalojen lehtipuiden kasvatus lisää myös luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Tammi viihtyy parhaiten rehevillä mailla, lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla. Tammia kasvattamalla voidaan parhaassa tapauksessa ennallistaa lehtometsiä ja lisätä lehtolajeja Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, Otsamo sanoo. 

Riikka Otsamo ja Risto Kuittinen ihailevat tammien kasvua. Lämmin ja multava etelärinne on ollut hyvä kasvupaikka.

Kasvatusta voi kokeilla ensin pienillä aloilla 

Työtä tammien kasvatus kyllä vaatii, varsinkin jos haluaa kasvattaa siitä laadukasta, suorarunkoista ja ohutoksaista tukkipuuta.  

- Kasvatuksessa ei ole yhtä oikeaa tapaa. Ensimmäisten 25–30 vuoden aikana kuitenkin tammella on hyvä olla kilpailevaa puustoa ympärillä. Jos kilpailua ei ole, pitää oksia pystykarsia vähän kerrallaan. Tammia voi aluksi kokeeksi kasvattaa pienissä ryhmissä ja pienillä aloilla. Näin osaamista kertyy vähitellen ja viljelyalaa voi sitten lisätä, Otsamo sanoo. 

Jos tammia kasvattaa pelkästään luonnon monimuotoisuuden vuoksi, on se huomattavasti helpompaa. Silloin ei tarvitse murehtia rungon suoruudesta tai sivuoksista.   

Otsamo muistelee, että tammea viljeltiin melko innokkaasti 1990-luvulla Etelä-Suomessa. Siihen saattoi olla syynä, että tuolloin maksettiin tukea peltojen metsitykseen. Nyt innostus tuntuu taas palanneen hiljaisempien vuosien jälkeen.  

- Taimitarhat ovat lisänneet tammentaimien tuotantoa, kun kysyntä on kasvanut. Taimet saattavat silti loppua kesken jo alkukeväästä. Taimet ovat hinnaltaan melko arvokkaita. Ne kannattaa istuttaa väljästi ja kasvattaa niiden rinnalla lehtipuustoa ja pähkinäpensasta Riston esimerkin tapaan. Silloin tammia ei tarvitse myöhemmässä vaiheessa harventaa pois, Otsamo sanoo.  

Moni metsänomistaja kasvattaa tammentaimia ensimmäiset vuodet suojaputkissa.