Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Kirkkoherran metsissä on tilaa luonnon monimuotoisuudelle

Haapavedellä asuvat Mauno ja Heli Soronen ovat suojelleet metsiään vapaaehtoisesti. Puronvarren ja vanhan metsän määräaikaisesta suojelusta he saavat korvaukseksi ympäristötukea. Monimuotoisuuden turvaaminen on tullut ajan kanssa yhä tärkeämmäksi.  

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Metsänomistaja Mauno Soronen ja metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Ari Karjalainen keskustelevat metsäpalstalla. Vieressä vasemmalla virtaa luonnontilainen puro.

Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Ari Karjalainen auttoi Mauno Sorosta hänen metsiensä suojelussa ja ympäristötuen haussa.

26.01.2021

Teksti ja kuvat: Maria Isolahti

Haapavedellä kirkkoherrana työskentelevä Mauno Soronen kuuli metsien vapaaehtoisesta suojelusta ja sen tukimahdollisuuksista jo useampi vuosi sitten. Nyt perheen metsistä on suojeltu kymmenen vuoden määräajaksi vanhaa metsää ja luonnontilainen puronvarsi.  

Soronen ja Metsäkeskuksen neuvoja Ari Karjalainen ovat tulleet yhdessä katsomaan toista suojelualueista. Suojeltu puronvarsi on rehevää lehtomaista korpea, jossa kasvaa kuusia ja lehtipuita. Muuten metsäpalsta on karua ja mäntyvaltaista. Sorosten metsäpalstalla tehtiin pian sen ostamisen jälkeen uudistushakkuu, jonka jälkeä kirkkoherra hieman harmittelee.  

– Säästöpuiden valinnassa olisimme silloin voineet onnistua paljon paremmin. Vanhat ikipetäjät olisi pitänyt ehdottomasti säästää. Puronvarteen jäi kuitenkin satavuotiasta metsää, jossa on jo runsaasti lahopuuta, hän sanoo. 

METSO-ohjelman kymmenvuotiset ympäristötukisopimukset ovat metsänomistajalle hyvä keino kokeilla arvokkaan luontokohteen suojelua. Sinä aikana voi kypsyä päätös myös pysyvästä vapaaehtoisesta suojelusta.  

– Metsälaki suojaa tällä metsäpalstalla puron ympäristöä, ja se täytyisi joka tapauksessa jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle. Ympäristötuki ja määräaikainen suojelu eivät rajoita metsässä liikkumista, marjastusta tai sienestystä, Karjalainen muistuttaa. 
 

Purouoman ympärillä kasvaa luonnontilaista metsää.Metsäpalsta rajautuu luonnontilaiseen puroon.  
 

Päätös, joka ei ole kaduttanut 

Sorosen perheen metsätilat on hankittu ostamalla. Kirkkoherra muistelee, että ensimmäinen metsätilakauppa hieman hirvitti. Seitsemän hehtaarin tilan hinta tuntui tuolloin asuntovelallisille perheen vanhemmille kalliilta. Soroset olivat kuitenkin jo pitkään haaveilleet metsän omistamisesta. Lopulta ystävät kannustivat tekemään päätöksen, joka ei ole jälkikäteen kaduttanut. 

– Metsät ovat meille taloudellinen turva ja sijoitus, mutta olemme yhä enemmän oppineet edistämään myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Mitä enemmän ymmärrys metsistä, niiden hoidosta ja monimuotoisuudesta kasvaa, sitä tärkeämpää arvokkaiden luontokohteiden suojeleminen ja monimuotoisuuden vaaliminen meille on, Soronen kertoo. 

Nyt Mauno Soronen omistaa metsää yksin ja yhdessä vaimonsa Helin kanssa sekä metsäyhtyminä lastensa kanssa. Metsäpinta-alaa on kertynyt noin 500 hehtaarin verran.  

Koko perhe on osallistunut alusta asti itse metsätöihin. Tulevaisuudessa kirkkoherra haaveilee yhteismetsän perustamisesta. Lähiaikoina ajatuksena on myös siirtää osa metsistä FSC-sertifioinnin piiriin.  

– Mielestäni FSC huomioi perussertifiointia paremmin metsänomistajan halun vaalia monimuotoisuutta omissa metsissään, hän sanoo. 

Tiedonjano metsäasioista kasvaa 

Mauno Soronen kertoo, että metsänomistajana hän on saanut hyvin tietoa metsäasioista, kun on osannut sitä kysyä. Metsäammattilaisilta hän toivoo aktiivista yhteydenpitoa.   

– Itselleni varsinkin alkuvaiheessa myös kanssametsänomistajien vertaistuki ja kokemukset olivat arvokkaita. Metsäkeskuksen koulutukset ovat myös olleet hyviä ja innostaneet oppimaan lisää. Minulla tiedonjano on kasvanut niin paljon, että ilmoittauduin hiljattain opiskelemaan metsätalouden perustutkintoa, Soronen kertoo. 

Soronen sanoo, että vapaaehtoisesta suojelustakin hän kuuli ensimmäisen kerran toiselta metsänomistajalta. Kirkkoherra aikoo säilyttää nyt kymmenen vuoden määräajaksi suojellut metsät koskemattomina myös seuraaville sukupolville.  

– Talousmetsät ja luonnonhoito eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kulkevat käsi kädessä, hän sanoo.  
 

Mauno Soronen katselee pystylahopuussa kasvavaa isoa kääpää. ​​​​​​​

Puronvarsimetsässä on runsaasti lahopuuta ja komeita kääpiä. 

Kommentit
Leila Mustonen 24.02.2021 klo 11:48

Tämä mielestäni hyvä ratkaisu.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.