Näin voit parantaa metsätaloutesi kannattavuutta – 3 vinkkiä
Metsänomistajan päätöksillä on merkittävä vaikutus metsän tuottoon. Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa esimerkiksi suunnittelemalla huolellisesti verotusta sekä metsänhoitoa ja sen ajoitusta. Koska metsän kiertoaika on pitkä, olisi kannattavuusajattelun hyvä ulottua riittävän kauas, aina seuraaviin omistajiin saakka.
Metsätaloutta kannattaa suunnitella. Monet päätökset vaikuttavat tuleviin puukauppatuloihin ja verotukseen. Kuva: Metsäkeskus
13.01.2026
Teksti: Jarmo Mulari
1. Valitse sopivat metsänhoitotoimet ja oikea ajoitus
Metsässä tehdyt tai tekemättä jätetyt toimet vaikuttavat suuresti metsätalouden kannattavuuteen. Tarkoituksenmukaisilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset tuottavuudelle ja metsien monimuotoisuudelle.
Metsätalouden kannattavuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla sopivan metsän uudistamistavan ja -ajankohdan sekä viljeltävän puulajin. Metsän uudistamisessa kannattaa käyttää jalostettuja taimia. Kannattavuutta voi parantaa myös investoimalla metsän lannoitukseen ja kulkuyhteyksiin. Myös luonnon monimuotoisuus on tärkeää huomioida metsätöissä.
Taimikonhoito on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä, jolla voi parantaa metsätalouden kannattavuutta. Tarpeellisten metsänhoitotöiden viivästyminen on myrkkyä kannattavuudelle. Taimikonhoidon ja nuoren metsän harvennusten laiminlyönti hidastaa metsän kasvua ja lisää esimerkiksi lumituhojen riskiä. Näiden lisäksi viivästyneen metsänhoitotyön tekeminen on työläämpää ja siten kustannuksiltaan kalliimpaa.
Oikea-aikaisella ja riittävän voimakkaalla taimikon harvennuksella saavutetaan merkittävästi suuremmat kantorahatulot tulevaisuudessa verrattuna siihen, että työ jätetään tekemättä. Luonnonvarakeskuksen mukaan yhden euron panostus taimikonhoitoon johtaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 3 euron lisäykseen kantorahatuloissa.

Puukauppatulot voivat jakautua eri vuosille. Kuva: Risto Mulari
2. Verosuunnittelulla parempaan kannattavuuteen
Puun myyntiä verotetaan pääomatulona: verokanta on 30 prosenttia aina 30 000 euroon asti, ja ylimenevältä osalta vero on 34 prosenttia. Vuosittaisen tulon määrässä huomioidaan metsätulojen lisäksi myös mahdolliset muut metsänomistajan pääomatulot. Puukaupoista voi saada ennakkomaksua pian kaupanteon jälkeen. Puunkorjuu ja kaupan loppumaksu voivat toteutua vasta seuraavina vuosina. Tästä voi olla etua, sillä tulojen jakaantuessa eri vuosille, voi pääomaverotus keventyä. Näin ollen puukauppojen maksuajankohtien ajoitus kannattaa huomioida verosuunnittelussa.
Vuosittaisia metsätuloja voi jakaa useammalle vuodelle myös tekemällä menovarauksia. Menovarauksella voit siirtää osan metsätalouden tuloista tulevien vuosien menoja varten. Toisin sanoen, varauksen määrä verotetaan vasta seuraavina vuosina, kun tuloutat sen.
Metsätalouden harjoittamiseen liittyy paljon erilaisia kustannuksia, joista osan voi vähentää metsätulosta. Omatoimisesti metsäänsä hoitavalla vähennettäviä kuluja kertyy yllättävän paljon. Kuluja syntyy myös niille, jotka keskittyvät pelkästään metsänsä hallinnollisiin tehtäviin. Esimerkiksi vakuutukset ja metsäasioiden hoitoon liittyvät matkakulut ja koulutukset ovat vähennyskelpoisia menoja, jotka vaikuttavat verojen määrään ja siten kannattavuuteen.
Metsävähennys on merkittävä keino keventää vuotuista metsäverotusta. Metsävähennys koskee tiloja, jotka on hankittu ostamalla 1.1.1993 tai sen jälkeen. Metsävähennyspohjaa korotettiin vuoden alusta 60 prosentista 75 prosenttiin, jolloin sen merkitys verosuunnittelussa kasvoi entisestään.

Metsätilan sukupolvenvaihdokseen on monia eri vaihtoehtoja, joita on hyvä verrata. Kuva: Metsäkeskus
3. Suunnittele metsätaloutta pitkälle tulevaisuuteen
Metsätalouden harjoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa osa investoinneista tuottaa hedelmää vasta seuraaville sukupolville. Metsätaloudessa kuten muussakin yritysmäisessä toiminnassa, kannattaa huomioida seuraavienkin metsänomistajien toimintaedellytykset. Monesti metsäomaisuutta kannattaa siirtää seuraaville sukupolville jo metsänomistajan elinaikana. Tällä tavalla toimien on mahdollisuus merkittäviinkin verosäästöihin ja moniin muihin hyötyihin.
Metsäomaisuuden suunnitelmallisessa sukupolvenvaihdoksessa turvataan metsätalouden kannattavuus ja omistamisen mielekkyys myös jatkajille. Metsätilojen pirstomista kannattaa välttää ja metsät on hyvä luovuttaa mahdollisimman pienelle omistajajoukolle – mielellään yksinomistukseen, mikä mahdollistaa suoraviivaisen päätöksenteon.
Jos metsät vaihtavat omistajaa vasta perinnön kautta, voi se joissain tapauksissa aiheuttaa vaikeuksia perillisille. Perintöveron langetessa maksuun, voivat perilliset huonoimmassa tapauksessa joutua tekemään ylisuuria hakkuita tai jopa myymään metsätilan vasten tahtoaan. Tämä on tyypillistä tilanteissa, joissa perintö koostuu enimmäkseen hitaasti rahaksi muutettavasta kiinteästä omaisuudesta. Tällaisia tilanteita kannattaa pyrkiä ennakoimaan ja varautua niihin ajoissa.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.


Kommentit
Ei vielä kommentteja.