Laskelmilla on käyttöä metsätaloudessa
Rami Mattilalle laskentaohjelma Excel on vähintään yhtä tärkeä työkalu metsätalouden harjoittamisessa kuin raivaussaha. Hänen metsätaloudessa tekemistään työtunneista valtaosa on kertynyt raivaussahalla, mutta suurin osa tuotoista laskentaohjelmalla.
Ilmajokelainen Rami Mattila on hankkinut aktiivisesti metsätiloja vajaan kymmenen viime vuoden aikana.
Ilmajokelainen metsätalousyrittäjä Rami Mattila myöntää tarkastelevansa metsätalouttaan keskimääräistä enemmän taloustieteiden kannalta. Sama koskee myös metsätilojen hankintaa.
- Useimmat metsätalousyrittäjät ovat varmasti parempia esimerkiksi arvioimaan puuston määriä kuin minä. Oma vahvuuteni on rahoitustieteestä lähtevä arvonmäärityksen näkökulma metsätalouteen, hän sanoo.
Kansantaloustieteilijän koulutuksen saanut Mattila on siviiliviraltaan eteläpohjalaisen Ilmajoen kunnan yritysasiamies. Metsäomaisuuttaan aktiivisesti hoitavana hän korostaa olevansa metsätalousyrittäjä, ei sijoittaja tai metsäsijoittaja.
- Kun osakemarkkinoilla tuotto tulee sijoittajalle pitkälle annettuna, metsätalousyrittäjä vaikuttaa omilla ratkaisuilla metsästä saatavaan tuottoon, hän selventää eroa.
Tietämystään Mattila täydentää keskusteluilla maan johtavien metsäasiantuntijoiden kanssa. Hän hyödyntää myös aktiivisesti alan tutkimuksia käyttämällä niitä pohjana omille jatkolaskelmilleen.
Kun esimerkiksi lannoituksen hinta nousi muutama vuosi sitten, hän vertaili tehtyihin tuottolaskelmiin perustuen eri muuttujien vaikutuksia tuottoihin.
- Johtopäätös oli, että optimaalisissa kohteissa kuten 65-vuotiaassa kuivahkon kankaan männiköissä lannoitus oli edelleen kannattavaa, hän havainnollistaa.
Metsäala vähitellen suuremmaksi
Rami Mattilasta tuli aktiivinen metsätalousyrittäjä pitkälle isänsä esimerkin ja oman kiinnostuksensa ansiosta. Maatilan kylkeen metsätiloja hankkinut isä sitoutti varhain poikansa metsätalouteen, kun he ostivat yhteisen metsätilan vuonna 1997 Ramin ollessa 22-vuotias.
Sen jälkeen hän hankki metsätiloja omaan lukuunsa, ja sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2005.
- Isä oli viisas ottaessaan minut aikaisin mukaan, millä oli vaikutusta myös omaan kiinnostukseeni. Monesti metsätilan uusomistajaksi tullaan 60-vuotiaana vähän vastentahtoisestikin, Mattila kokee.
Vajaa kymmenen vuotta sitten Mattila lisäsi metsäalaansa huomattavasti hankkimalla metsätiloja tietyillä kriteereillä. Nyt hänen omistamiensa metsien pinta-ala on kolminkertaistunut edellisen polven aikaisesta metsäpinta-alasta.
Useimmista kiinnostavista kohteista hän teettää metsänhoitoyhdistyksellä puustoarvion. Näin kohteesta saa realistisen kuvan ja samalla välttää epäilyt alihinnan maksamisesta.
Rami Mattilalla on kotonaan yhdessä huoneessa koko seinän peittävä maastokartta läntisestä Etelä-Pohjanmaasta, jonka alueella hänen metsänsä pääosin ovat.
Nollakorko pitää metsän arvon korkeana
Omaisuuserien arvonmäärityksen kannalta Mattila ei ole täysin tyytyväinen maakuntatasolla metsätilojen hinnoitteluun. Hänen mielestään se ei ole aivan järkevää ja hän näkee siinä systemaattisia virheitä ja ylihinnoittelua.
- Yleensä markkinat korjaavat virhehinnoittelun, mutta metsätaloudessa se ei ole täysin toteutunut. Metsärahastojen tuleminen mukaan metsäsijoittamiseen muuttaa tilannetta kuten Etelä-Suomen isojen metsätilojen kaupoissa on jo nähty, Mattila uskoo.
Hän pohtiikin yhtenä mahdollisuutena suunnata jatkossa hankintoja etelämmäs kokonaisedullisempiin maakuntiin, sillä hänen tavoitteenaan on edelleen lisätä metsäalaa. Nykyiset metsätilat sijaitsevat pääosin Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla.
Metsätilojen hankinnassa Mattilalla on ollut käytössä pienentyvä velkavipu, eli lainattua sijoitusrahaa. Hänen odotuksenaan on, että korko nousee nykyisestä nollatasosta ja samalla metsien arvo laskee. Näin tarjoutuu mahdollisuus hankkia uusia tiloja.
Nollakorkotilanteessa omaisuusarvot ovat kuitenkin pysyneet korkeina, kun raha on etsinyt markkinoilla korkosijoituksia parempaa tuottoa.
- Vaikka nollakorko näyttää jatkuvan, jatkan silti hankintoja pienellä riskillä. Metsänomistajien keski-ikä nousee väkisinkin ja metsätiloja tulee markkinoille, mikä tasapainottaa jatkossa nyt kysyntävoittoisen markkinatilanteen, Mattila laskee.
Varovaisuutta turvemaiden hankintaan
Viimeaikaiset kannat hakkuiden rajoittamisesta ovat tuoneet metsänomistamiseen epävarmuutta. Ne ovat vaikuttaneet myös Mattilan ratkaisuihin, esimerkiksi kiinnostukseen hankkia turvemaita.
- Onko niihin enää järkevää panostaa vuosikymmeniä, jos jossain vaiheessa niiden hakkuut kielletään, hän pohtii.
Myös puheet metsien kiinteistöverosta on Mattilan mielestä riski metsäomistukselle. Hän sanoo suhtautuvansa ajatukseen suorastaan vauhkosti.
- Jos vero toteutuisi, se muodostuisi pysyväksi ja vaikuttaisi olennaisesti metsätalouden kannattavuuteen.
Omissa metsissään hän käyttää Metsään.fi-palvelua useaan eri tarkoitukseen. Se on kaikkien hoito- ja hakkuutöiden lähtökohta ja sen kautta hän hoitaa myös monet viranomaisasiat.
- Yhden linkin takana oleva järjestelmä antaa hyvän kokonaiskuvan. Sen käytettävyyttä vielä parantaisi, jos kuviotietoja pääsisi tarvittaessa korjaamaan, hän toivoo.
Viime vuonna Mattila teki metsissään viikonloppuihin ja lomiin ajoittuvina 68 työpäivää. Pääpaino on taimikon varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Tarvittavista raivaussahatöistä hän ehtii tekemään puolet, loput on ulkoistettu.
Hakkuut tehdään motolla ensiharvennuksesta lähtien.
Rami Mattilan metsätalousteesit
- Taimikon varhaisperkauksen Kemera-tuki on hyvä. Se ohjaa hoitotöitä rationaaliseen toimintaan
- Korjuukohteilla käyminen eli hakkuuvalvonta on taloudellisessa mielessä parempaa ajankäyttöä kuin mikään muu metsänhoitotoimenpide.
- Kannattaa vaatia hakkuukohteilta tukkimatriisi ja huolehtia, että tukkipuuta ei mene kuitupuupinoon.
- Muutamien tuulenkaatojen korjaamien kilometrien päästä ei ole taloudellisesti järkevää, sillä kulut ja lahoriskit kasvavat. Jos ensiharvennuskohteelta kaatuu 10 puuta hehtaarilta, pystyyn jää vielä 990 puuta, ja jo seuraavan kesän kasvu korjaa hävikin moninkertaisesti.
- Metsistä kannattaa vakuuttaa vain riskikohteet kuten ensiharvennusleimikko, jonka lounaan puolella on lähiaikoina uudistettava kuusikko.
- Kolme vuotta jatkuneet hirvivahingot kaikissa taimikossa laajalla alueella eivät ole enää sattumaa vaan jotain on pielessä. Kannat on päästetty liian suuriksi.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Olen samaa mieltä sorkkaeläinten kannoista, jotka ovat käsittämättömän ylisuuria jo nyt ja kasvavat: hirviä n. 85.000, valkohäntäkauriita n. 45.000-50.000, metsäkauriita joitakin kymmeniä tuhansia. Viilisiat ovat tulossa ilmastonmuutoksen myötä.
Ja mitä tästä seuraa: 1) loppuhakkuita ei monin paikoin voi uudistaa männylle, vaiikka maaperä ja ilmastomuutos sitä vaatisivat. Kokemusta on Ori ja- Ruovedeltä. 2) Liikenneonnettomuudet, 3) Ainakin kauriit levittävät punkkeja, mahdollisesti hirvetkin, joiden suuren kannan takia monet eivät mene puolukkaan Hirvikärpästen pelossa. 4) Kauriiden kantojen kasvu saattaa uhata mustikkasatoja, kun mustikanvarvut ovat niiden herkkua.
Lopuksi: en todella ymmärrä, miksi sorkkaeläinten kantoja ei rajoiteta radikaalisti.
Kysyin MTK:ssa metsänomistajien edustajana toimivalta henkilöltä että miksei hirvikantoja pienennetä. Vastaus oli että maassa on "hirvimafia". Tuli siinä mieleen että taitaa hänkin siihen kuulua kartelliyhtiöiden metsänhoitajien kanssa. Tällähän osaltaan lisätään sellupuun määrää.
Hirvivahingot on torjuttavissa. Vaatii hieman askartelua taimikoissa. Nyt on saatavilla torjunta-aine nimeltään Trico, Antaa 100 prosenttisen suojan taimille. Kokemusta 3 vuoden ajalta. Pitää olla varakas metsänomistaja, jonka kannatta syöttää taimikot hirvillä.
Muutama kysymys teeseistä:
1) Miksi lahoriski kasvaa tuulenkaatojen korjaamisessa?
2) Miten pelkästään riskikohteiden vakuuttaminen onnistuu?
Lahoriski saattaisi kasvaa tuulenkaatojen korjaamisen seurauksena, jos tulee juuri- tai runkovaurioita, erityisesti kuusiin. Toisaalta metsään jätetyt puut saattavat lisätä hyönteistuhojen määrää.
Riskikohteiden vakuuttaminen on varmaankin mahdollista niin että vakuuttaa ne tilat, joissa riskit ovat keskimääräistä suuremmat. Mutta jos on vain yksi tila, niin silloin voi olla vaikeampi harjoittaa riskiarvointia.
Nämä yllä olevat perustuvat pohdintaan, eivät tietoon.
Tämän tekstin viisaus on kirjoittajan havainnossa, joka koskee taulukkolaskennan ja raivaussahan yhtäläisyyttä. Kumpikaan ei yllä pintaa syvemmälle tarkasteltaessa biosfäärin monimuotoisuutta. Niiden teho on väkivaltaisuudessa, jolla metsä manipuloidaan euroiksi. Kokonaisajattelua varten tarvitaan aivan toisia työkaluja.
Mattilan teesit ovat varmaan pääosin paikkansa pitäviä, pitkällisen harkinnan tuloksia.
Metsätilojen hankinta vaatii jo olemassa olevaa varallisuutta tai hyvätuloista, velatonta taloutta, sillä metsätalousmaan keskihinta koko maassa lienee jo yli 2500 €/ha , ts 50 ha metsätilan hankintaan uppoaa helposti yli 100 000. Pari vuotta sitten kaupittelin n 13 ha metsäpalstaa Pohjois-Pohjanmaalla, yhteydenottoja tuli lähinnä metsäsijoittajilta, jotka tarjosivat 60-70% pyyntihinnasta, sekä metsästysseuraan jäseneksi havittelevilta, joille pinta-ala oli kynnyskysymys.
Pitkäaikanen metsäomistaminen ja uusien metsämaiden ostaminen vaatii aina laskentaa ja ilmakuvien tutkimista exelillä ja kassavirtaohjelmilla. Keilaustiedot ovat aina tarkemmat kuin maastoarviointi. Käytän kaikkia metsänhoitomenetelmiä. Vuosikymmenien kokemus yläharvennuksesta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Täydennystaimia ja päätehakkuitakin tarvitaan. Istutan vuosittain yli 10000 tainta sekaisin kuusta ja mäntyä. Hirvien pilaamat männyt lähtevät pois ensiharvennuksessa. Raivaussahatyöt ongema, joka vuosi n. 10 pyyntöä eri MHY:lle; harvoin saa ketään töihin. Olen lukuisien MHY jäsen sertfioinnin vuoksi. Osalla metsistä myös tiukempi sertifiointi metsäyhtiöiden kautta. Paremmin töihin saa 3 suurinta metsäyhtiötä. Yhteistyö Metsäkeskuksen kaikkien alueiden kanssa toimii aina hyvin. Olen pitänyt aina Metsään.fi tiedot ajan tasalla. Luonnonsuojeluasioissa Metsähallituksen osaavat asiantuntijat ovat auttaneet vaikka yksitysten asiat eivät heille kuulu.
Metsämaiden hinnat karkasivat välillä. Nyt yllättäin kysytään vuosia sitten antamieni tarjousten perään vieläkö ostan. Toki vastaan aina tarjouksistani. Kannattamaton metsämaiden hitataso on ohi useimmissa maakunnissa.