Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Löydä uusia sienipaikkoja paikkatiedon avulla

Monella meistä sellainen on – hyväksi havaittu sienipaikka, josta ei tuttaville hiiskuta. Tieto parhaista sienipaikoista voi kulkea suvussa sukupolvelta toiselle tai satoisaan paikkaan voi törmätä sattumalta metsäretkellä. Yksi vaihtoehto sieniapajien etsimiseen on avoimen tiedon ja paikkatiedon hyödyntäminen.  

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Kuvassa henkilö katsoo kännykältä karttaa.

Paikkatieto-ohjelmien käyttö vaatii hieman perehtymistä, mutta tarvittava tieto kulkee kätevästi mukana maastossa.

04.10.2022

Teksti ja kuvat: Hanna Tahvanainen

Sienipaikkojen etsimiseen tarvittavaa tietoa löytyy Metsäkeskuksen avoimesta metsä- ja luontotiedosta. Tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi puulaji, kasvupaikkatyyppi ja puuston ikä. Metsäkeskuksen aineiston lisäksi apuna voi käyttää Maanmittauslaitoksen maastokarttaa ja ilmakuva-aineistoa.  

Hieman paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön on perehdyttävä, jotta sopivia sienikohteita saa avoimesta aineistosta rajattua. Avuksi paikkatiedon hyödyntämiseen ja sieniretkelle lähtee Paikkatietomies-sivustoa ylläpitävä Jarno Kinnunen. Kinnunen on paikkatiedon ammattilainen, jonka harrastuksiin kuuluvat luonnossa liikkuminen ja sienestys. 

Kinnunen on tehnyt Paikkatietomies-blogiinsa tarkat ohjeet, joiden avulla aloittelevampikin karttojen ja avoimien aineistojen käyttäjä pääsee sieniapajien äärelle.  

Jarno Kinnunen metsässä sienikorin kanssa.

Jarno Kinnunen on paikkatietoalan ammattilainen. Työstä on hyötyä myös vapaa-ajalla, koska paikkatiedon avulla voi etsiä uusia sienipaikkoja. 
 

Näin löydät uusia sienipaikkoja 

Miten sienestäjän sitten kannattaisi lähteä liikkeelle uusien paikkojen etsimisessä? Ensin on hyvä miettiä, mitä sieniä tahtoo löytää. Sen jälkeen on selvitettävä, millaisessa metsässä laji viihtyy.  

– Eri lajeilla on erilaisia mieltymyksiä kasvupaikkojen suhteen. Esimerkiksi suppilovahverot viihtyvät usein kuusikoissa ja männynherkkutatit taas nimensä veroisesti mäntyjen seurassa. On myös hyvä selvittää, viihtyykö sieni kosteammassa sammaleessa vai kuivalla pohjalla, Kinnunen kertoo.  

Kun sienelle suotuisa puulaji ja kasvupaikka on selvillä, on aika siirtyä paikkatietoaineistojen pariin. Kinnunen suosittelee käyttöön QGIS-ohjelmaa.  

Paikkatieto-ohjelmassa määritellään, millaisia kohteita haluaa hakea. Tähän tarvitaan tietoja sienen parhaista elinolosuhteista, eli hakukriteereiksi määritetään kasvupaikan ja puulajin tiedot. Kinnunen kertoo, että jo näillä pääsee pitkälle ja voi löytää potentiaalisia sienipaikkoja. Jos hakua haluaa edelleen tarkentaa, voi lisätä mukaan kriteereitä esimerkiksi puuston iälle.  

Rajauksien jälkeen paikkatieto-ohjelmasta näkee, miltä seuduilta on otollista löytää sieniä. Viimeinen vaihe on lähteä maastoon etsimään sienisaalista.  

– Paikkatietoanalyysin avulla saa rajattua sopivia kohteita ja se auttaa sopivien sienimaastojen valinnassa. Aukoton menetelmä ei kuitenkaan ole, sienisatoa ei voi paikkatiedon avulla taata. Sienitilanne täytyy itse todeta maastossa, Kinnunen sanoo.  

Jos paikkatieto- ja sienestysinnostus oikein puraisee, voi haun viedä vieläkin tarkemmalle tasolle. Analyysiin voisi yhdistää tietoa esimerkiksi Maanmittauslaitoksen korkeusmalliaineistosta, maastotietokannan polkuverkostosta tai Ilmatieteen laitoksen avoimesta säädatasta. 

Hyvät sienipaikat kannattaa pitää mielessä 

Kinnunen kertoo, että hän suuntaa usein samoille tutuille sieniapajille, sillä monet sienet tunnetusti viihtyvät vuodesta toiseen samoilla paikoilla. Tuttujen paikkojen lisäksi Kinnunen kuitenkin haarukoi myös uusia paikkoja paikkatietoa apuna käyttäen. Hän on esimerkiksi löytänyt hyvän suppilovahveropaikan Liperin lähettyviltä paikkatietoa hyödyntäen.  

Kinnunen on opiskellut yhteiskuntamaatiedettä ja työskennellyt paikkatiedon parissa yli 10 vuoden ajan. Hän on avoimen tiedon puolestapuhuja, joka hyödyntää avointa dataa niin työssään kuin vapaa-ajallaan.  

Mutta miten on, jakaako hän avoimen tiedon ystävänä myös sieniapajat muille tiedoksi?  

– Parhaat sienipaikat olen pitänyt vain omassa tiedossani. Olen ottanut kyllä koordinaatit ylös, mutta en ole laittanut niitä avoimesti jakoon, Kinnunen hymyilee. 

Jarno Kinnunen on kyykyssä ja pitää kädessään vaaleaorakasta. Vieressä maassa on sienikori. Alkusyksyn kelit ovat olleet monessa paikkaa niin kuivat, että sieniä ei ole ollut juurikaan tarjolla. Joensuun liepeillä sienireissulta koriin löytyi lopulta muutama vaaleaorakas. 
 

Kommentit
Riitta Roth 31.10.2022 klo 12:20

Hyvä, käytännön toimintaan tekniseltä puolelta apuja.

Harry Allan Mesimäki 22.07.2024 klo 17:30

Hyvä...Kiitos...Tää info on just mitä mä etsinkin.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.