Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje

Tiedotamme 6-8 kertaa vuodessa metsäasioista. Uutiskirjeen tilaus on maksutonta, ja sen voi halutessaan peruuttaa. Tietosuojaseloste

På Svenska

Terveyttä metsästä

Tutkimusten mukaan metsässä oleilulla on runsaasti positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Psykologi Kirsi Salonen ottaa luonnon hyvinvointivaikutuksista kaikki irti ja vie asiakkaansa metsään.

Kirsi Saloselle metsä on yhtä tärkeää kuin ravinto. Omat metsänsä hän säästää hakkuilta ja hyödyntää hyvinvointiinsa.

27.08.2019

Teksti ja kuvat: Maria Mäki-Hakola

Pihassa sirittävät sirkat. Vuohet ja kanat ääntelevät taustalla ja pusikosta astelee musta kissa maukaisten. Lämmin tuuli havisuttaa puiden lehtiä - luonto on läsnä, minne ikinä katsookaan. Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen todella elää niin kuin opettaa.

Tutkimusten mukaan metsässä oleilulla on runsaasti positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Verenpaine laskee, sydämen syke tasoittuu, stressi lievenee ja mieliala kohenee. Pelkkä metsäympäristön läheisyys auttaa. Jo 1980-luvulla huomattiin, että potilas pääsee sairaalasta keskimäärin muutamaa päivää aikaisemmin ja tarvitsee vähemmän kipulääkitystä, jos näkyvissä on luontoympäristöä. 
 

Omien polkujen kulkija

Vesilahdella Pirkanmaalla asuva eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen tuntee luonnon hyvinvointiedut. Hän on tutkinut luonnon hyvinvointivaikutuksia laajasti ja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa luontokokemusten elvyttävyydestä ja terapeuttisuudesta.

Parikymmentä vuotta sitten tietämystä luonnon terveyshyödyistä oli huomattavasti vähemmän. Salonen on aktiivisesti raivannut tietä päästäkseen siihen pisteeseen, missä nykypäivänä on. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1998 saakka. Hän pitää aktiivisesti terapiaistuntoja luontoympäristössä.

Kirsi Salonen ja vuohet

Kirsi Salosen kotitilalla laiduntavat vuohet. Eläimet kertyvät Salosen ympärille rapsutettavaksi ja makupalojen toivossa.

Rauhaa ja terveyttä luonnosta

Luontoympäristö tuottaa tutkitusti enemmän hyvinvointia kuin rakennettu ympäristö. Ympäristöpsykologia puhuu elpymisestä eli siitä, että luonnossa palaudutaan esimerkiksi stressioireista paremmin kuin rakennetussa ympäristössä. Saloselle teoriat hyvinvoinnin selittämisestä elpymisellä eivät kuitenkaan ole riittäneet.

- Miten pelkkä elpyminen voi selittää ne tutkimustulokset, että ihminen elää pidempään asuinalueella, jossa on lähellä luontoa. Miten elpyminen lisää elinikää tai parantaa sairauksia, kyseenalaistaa Salonen.

Salosen mukaan ihmiset sairastavat vähemmän niillä alueilla, joilla luonto on saavutettavissa. Myös aggressiivisuus ja ylivilkkausoireet vähenevät. Masennuspotilaiden oireet helpottuvat, minkä Salonen on huomannut myös omien asiakkaidensa kanssa. ”Enhän minä nyt koskaan ole luonnossa masentunut”, on tuttu lause Saloselle.

Kaikki puuhastelu luonnossa ei ole kuitenkaan automaattisesti hyvää ja parantavaa. Luontoaltistuksen määrällä on merkityksensä, mutta sen lisäksi myös laatu ja se, millainen yhteys ympäristöön on, ratkaisee. Ohjatuista luontokokemuksista saatetaan saada enemmän irti kuin omaehtoisista luontokokemuksista ja esimerkiksi pelkoa ja muita ristiriitaisia tunteita koetaan vähemmän.

- Silloinhan ei kukaan maatalon emäntä tai metsuri olisi masentunut tai uupunut jos pelkkä viheraltistus riittäisi. Jos on pelkästään kovat paineet siitä, että elinkeinosta on saatava kaikki irti, niin eihän siitä silloin mitään hyvää tekevää yhteyttä tule, huomauttaa Salonen.

Pihassa on riippumatto ja koira lepää vieressä.
Puiden välissä heilahtelevat riippumatot. Pihan rauhassa viihtyvät niin ihmiset kuin eläimetkin.

Oivalluksia metsässä

Kirsi Salonen kuvaa radikaaleimman muutoksen hänen ja asiakkaan suhteessa tapahtuvan silloin, kun siirrytään sisätiloista metsäympäristöön. Ulkona tilanne on spontaanimpi, aidompi ja tasavertaisempi.

- Metsässä voi mennä vaikka hipeltämään kaarnaa eikä se tunnu oudolta. Asiakkaan ei tarvitse yhtään enää arvioida mitä hänen kuuluisi puhua tai tehdä ja onko se fiksua. Tällöin alkaa todella tapahtua, kuvaa Salonen.

Luontoympäristössä ihminen alkaa nopeastikin tuottamaan oivalluksia omasta voinnistaan, ilman terapeutin suoraa ohjausta. Metsässä voi myös tehdä hassumpia asioita ja tuntea olonsa turvalliseksi ja läheiseksi.

- Kerron asiakkaalle, että olen tässä kanssasi ja käytettävissä. Asiakas saattaakin pyytää vaikka viereen istumaan ja pitämään kädestä. Siinä me sitten saatetaan olla käsikkäin mättäällä, eikä puhua edes välttämättä tarvitse. Se ei ulospäin todellakaan näytä ihan tavalliselta psykoterapialta, naurahtaa Salonen.
 

Metsä antaa voimaa

Salonen on metsänomistaja. Hän omistaa kotitilaansa ympäröivät metsät säästääkseen ne hakkuilta ja hyödyntääkseen niitä omaan hyvinvointiinsa. Tontilta löytyy metsien, rehevän peltosaarekkeen ja monipuolisen kasvuston lisäksi myös pieni lampi, jonka Salonen on itse kaivauttanut ulkosaunan viereen omaksi metsäkeitaakseen.

- Metsä on minulle yhtä tärkeää kuin ravinto, tai joskus jopa tärkeämpää. Jos aamulla on kiire töihin, niin menen mieluummin metsälenkille kuin syön aamupalaa, että jaksan sen päivän, hymähtää Salonen.

Kirsi Salonen istuu lammen rannassa laiturilla.

Luontoympäristössä verenpaine laskee, syke tasoittuu ja stressi lievenee.
 

Kirsi Salosen vinkit luonnosta kumpuavaan hyvinvointiin:

  • Suhtaudu luontokäynteihin samalla tavalla kelistä riippumatta
     
  • Tee luonnossa olemisesta päivittäinen rutiini, kuten jääkaapilla käymisestä, vaikka kyseessä olisi vain muutaman minuutin piipahdus
     
  • Suunnittele reitti työpaikalta tai kaupasta puiston kautta, vaikka reitti olisikin hieman pidempi
     
  • Havainnoi oloasi puistossa. Jos alat kaivata metsäntuntua, lähde viikonloppuna kokeilemaan metsäisempää ja luonnonrauhaisampaa ympäristöä. Jos jännittää, pyydä kaveri mukaan
     
  • Aisti ympäristöä myös hiljaisuudessa, kommunikoimatta kenenkään kanssa
Kommentit
Jukka Ruutiainen, luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus 27.08.2019 klo 12:54

Luonnon hyvinvoinnin vaikutukset ovat meille kaikille erittäin tärkeitä. Joskus ne tulevat aivan itsestään ja huomaamatta, joskus taas pitää lähteä oikein erikseen hakemaan luontokokemuksia.

Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus toteuttivat Luontomatkailu ja METSO -hankkeen vuosina 2014–2016. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää matkailupalvelujen lähellä sijaitsevia
virkistysmahdollisuuksia luontomatkailijan käyttöön, luonnon hyvinvointivaikutuksia
hyödyntäen.

Hankkeessa toteutettiin 22 hyvinvointipolkua ympäri Suomea. Käy tutustumassa lähelläsi sijaitsevaan polkuun. Polut löytyvät hankkeen raportista sivulta 22 osoitteesta:

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metso-hyvinvointipolku-valmis-nettiin.pdf

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.