Taija Jussila: Tutkimusmatka tulevaisuuteen – mitä opimme metsien ilmastokestävyydestä Ruotsissa?

Sekä Suomessa että Ruotsissa metsien ilmastokestävyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ja teemaksi metsänhoidossa. Ilmastonmuutoksen edetessä sen rooli edelleen korostuu. Ruotsin eteläosissa ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia on ollut jo nähtävissä, ja tulevaisuudessa vaikutukset tulevat näkymään selvemmin myös Suomessa.

Kaksi ilmastonmuutokseen varautumiseen keskittyvää hanketta Suomen metsäkeskuksesta järjesti yhteistyössä opintomatkan Ruotsiin 24.–27.9.2025. Matkan teemana oli ilmastokestävyys. Opintomatkalle lähti 38 aiheesta kiinnostunutta metsänomistajaa sekä asiantuntijoita Metsäkeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta. Matka oli eräänlainen ”tulevaisuus- ja tutkimusmatka”, jonka tarkoituksena oli tutustua Suomea hieman lauhkeampiin olosuhteisiin ja samalla päästä näkemään, millaiset kasvuolosuhteet metsillä on odotettavissa Suomessa, kun ilmastonmuutos etenee.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin

Ilmastonmuutoksen sopeutuminen auttaa meitä varautumaan ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin muutoksiin. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvillisuusvyöhykkeet tulevat siirtymään kohti napa-alueita, eli Suomen tapauksessa kohti pohjoista. Tämä tarkoittaa sitä, että lauhkean vyöhykkeen sekametsä Suomessa laajenee, ja lehti- ja sekapuustoisuus lisääntyy.

Ruotsissa on jo havaittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsissä ja niihin pyritään varautumaan paremmin myös tulevaisuudessa. Lähdimme selvittämään, antaisiko Ruotsin tilanteeseen tutustuminen tietoa, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella mahdollisesti on myös Suomen metsiin. Tästä syystä opintomatkamme kohteeksi valikoitui länsinaapurimme Ruotsi, tarkemmin ottaen Tukholman lounaispuolella sijaitseva Södermanlandin lääni.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan metsissä varautua esimerkiksi lisäämällä metsien monimuotoisuutta, parantamalla kasvukykyä sekä panostamalla tuhokestävyyteen ja tuhoriskien hallintaan. Sekapuustoisuuden suosiminen ja lehtipuiden osuuden lisääminen parantaa metsien sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tuomiin muutoksiin.

Tuhoriskit muokkaavat metsänhoidon käytäntöjä

Tutustuimme laajoihin kirjanpainajatuhoihin paikallisen lääninhallituksen ja Ruotsin metsähallituksen asiantuntijoiden johdolla. Ruotsissa pitkään jatkunut kuivuus vuonna 2018 aiheutti metsissä kuivuusstressiä, joka altisti kuusia kirjanpainajatuhoille. Laajoja tuhoja alettiin havaita kuivuutta seuraavana vuonna 2019. Vierailimme kahdella luonnonsuojelualueella, Timmermonissa ja Tore gravissa, joihin kirjanpainajat olivat myös iskeneet. Luonnonsuojelualueilla oli nähtävissä paljon pystyyn kuolleita ja kaatuneita puita, kun taas talousmetsistä kirjanpainajien vahingoittamat puut on korjattu pois vuoden 2019 jälkeen. Uusia kirjanpainajatuhoja talousmetsissä voi syntyä, mutta alueella ei käytännössä ole enää yli 50-vuotiaita kuusia ollenkaan. Tämä näkyi myös maisemassa. Vaikka yksittäisiä kuusia oli nähtävissä metsissä, ei laajoja kuusivaltaisia metsiä enää ollut.

Kirjanpainajatuhojen vuoksi alueet uudistettiin sekapuustoiseksi. Selvää on, että kuusta ei lämpenevässä ilmastossa Suomessakaan kannata istuttaa yksilajiseksi metsiköksi, etenkään kuiville paikoille.

Ruotsalaisen metsänomistajan neuvo: suosi kotimaisia puulajeja

Vierailimme myös paikallisen metsänomistajan luona, jonka peltoja oli metsitetty 1990-luvulla erikoisillakin lajivalinnoilla, kuten kirsikalla, tammella, poppelilla ja koivulla. Ruotsin puumarkkinat ovat tällä hetkellä haastavat erikoisempien puulajien osalta, eikä ostajia ole helppo löytää. Myös Suomessa voi olla tällä hetkellä haasteita löytää ostajia, mutta tässä on myös mahdollisuus tulevaisuudessa kehittyville markkinoille.

Jalopuut ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta, ja niiden viljelyä edistetään molemmissa maissa ilmastokestävyyttä ajatellen. Metsänomistaja muistutti, että meillä on Suomessa luontaisesti monia hyviä puulajeja, ja kehotti miettimään tarkkaan, kannattaako alkaa kasvattaa muualta tuotuja lajeja. Hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi Saksasta tuodut kirsikat ovat kasvunsa pohjoisrajoilla, eikä niiden kasvattaminen ole järkevää näillä leveysasteilla.

Sekapuustoisuus on tärkeä keino metsien monimuotoisuuden ja tuhoriskien hallinnassa. Suomessa suositellaan vähintään kahden puulajin metsää, ja lehtipuusekoitus tukee sekä luonnon- että riistanhoitoa. Jo pienet sekapuuryhmät voivat olla ekologisesti merkittäviä.

Riistametsänhoito osana metsänhoitoa

Riistametsänhoito on tärkeä osa metsänhoitoa molemmissa maissa. Suomessa menetelmät tukevat metsäkanalintujen elinympäristöjä ja maisema-arvoja, ja ne ovat metsänomistajille vapaaehtoisia. Ruotsissa metsänomistaja voi saada tuloja vuokraamalla metsästysoikeuksia, mikä tekee riistasta osan metsän taloudellista arvoa. Vastaavaa järjestelmää ei Suomessa ole.

Öster Malman linnan alueella metsiä hoidetaan täysin riistanhoidon ehdoilla, sillä sijainti Tukholman lähistöllä mahdollistaa sen, että metsästyksestä saadaan hyvin lisätuloja metsätalouden rinnalle. Myös riistatiheydet ovat Ruotsissa huomattavasti suuremmat kuin Suomessa, ja tämä myös vaikuttaa metsänhoitoon. Hirvi- ja riistaeläinvahinkoja torjutaan syönninestoaineiden ja aitauksen avulla.

Tietoa ja hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa

Opintomatkalta saimme paljon uutta tietoa ja ajatuksia, joita hyödyntää jatkossa. On hyvä pitää mielessä, että myös meillä Suomessa on paljon hyviä käytäntöjä, joita voimme jakaa muille. Ruotsissa oltiin erityisen ilahtuneita siitä, että olemme valmiita ennakoimaan ja varautumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tulevaisuudessa. Tulevaisuuden metsät rakennetaan tämän päivän päätöksillä.

Blogiteksti on kirjoitettu yhdessä Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa -hankkeen projektipäällikkö Ida Torvisen kanssa.

---

Lue lisää

Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin (Metsäkeskus.fi)

Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa (Metsäkeskus.fi)

Ida Torvinen: Kirottu kirjanpainaja – talousmetsien monimuotoisuuden pelastaja?

Juha Tuononen: Lisää sateita ja kuivuutta luvassa – mitä metsissä voidaan tehdä asian hyväksi?

Metsätuhoihin kannattaa varautua pitkäjänteisesti