Kirjanpainajan vaurioittamille puille etsitään käyttöä

Tutkimusinsinööri Pasi Eskelinen asettaa sahatavaralankun kuormituslaitteeseen, jolla taivutetaan puuta ja tutkitaan sen lujuutta. Hetkeen ei tapahdu mitään, mutta sitten kuuluu voimakas napsahdus. Kun kuormaa lisätään, puu antaa lopulta periksi ja murtuu räsähtäen.

Savonlinnassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin puurakentamisen laboratoriossa tutkitaan puita, joita kirjanpainajakuoriaiset ovat vaurioittaneet.

– Testien perusteella pystymme laskemaan lujuusluokan puutavaralle. Testaamme myös pintakäsitellyn puun säänkestävyyttä, kertoo tutkimusinsinööri Inka Muukkonen Xamkista. 

– Tavoitteena on saada tällaiselle vioittuneelle puulle oma laatuluokitus, mikä auttaisi sen myyntiä ja jatkojalostusta, kertoo projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen Suomen metsäkeskuksesta. 

Kirjanpainajan ja muiden hyönteisten vaurioittamia puita on saatu tutkittavaksi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan metsistä. Niistä on sahattu testilankkuja paikallisilla piensahoilla. 
 

Pasi Eskelinen seuraa koneelta puun taivutustestin etenemistä. 

Tuhopuusta sahattuja lankkuja taivutetaan laboratoriossa, kunnes ne murtuvat. 
 

Alustavat tulokset kertovat, että jos hyönteisten nakertama puu saadaan nopeasti pois metsästä, siitä voi saada ihan kelvollista sahatavaraa. Nykyään nämä puut päätyvät useimmiten energiapuupinoon ja siitä poltettavaksi lämpö- ja voimalaitoksiin. 

– Meillä on jo tiedossa, että kirjanpainajan vaurioittamaa puuta pystyy hyödyntämään rakentamisessa. Siitä on rakennettu esimerkiksi aittoja, saunoja ja erilaisia vajoja ja varastoja. Sitä tapahtuu jo ilmeisen paljon, että metsänomistajat sahauttavat pienillä sahoilla tuhopuuta omaan käyttöön, Tomminen kertoo.

Tuhopuulle yksi mahdollinen käyttökohde voisi olla myös CLT-levyt, eli ristiinliimatut monikerrospuulevyt, joita käytetään esimerkiksi seinissä tai lattiarakenteissa. Tätäkin tutkitaan ja testataan Xamkin teollisen puurakentamisen laboratoriossa. 
 

Hyönteistuhot lisääntyvät

Kirjanpainajat ovat tuhohyönteisiä, jotka iskevät heikentyneisiin kuusiin. Ne kaivautuvat puun kuoren alle ja syövät nilakerrosta, jolloin puu kuivuu ja kuolee. Metsänomistajille kirjanpainajatuhoista tulee vuosittain miljoonien eurojen tappiot.  

Erilaisten hyönteistuhojen ennakoidaan lisääntyvän tulevina vuosina myös Suomen metsissä. Ilmastonmuutoksen seurauksena myrskyt ja pitkät hellejaksot yleistyvät, mikä edesauttaa kirjanpainajan ja muiden tuhohyönteisten lisääntymistä. Suomessa tilanne on vielä hyvä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, missä on ollut laajoja kirjanpainajatuhoja viime vuosina. 

– Metsänomistajat ovat olleet iloisia, kun etsimme käyttökohteita hyönteisten vaurioittamalle puulle. Tämä on myös ennakointia ja varautumista siihen, että tuhojen määrä lisääntyy. Jalostuskäyttöön kelpaavaa puuta ei kannata käyttää energiapuuna, jos määrät ovat suuria. Tavoitteena on, että puihin sitoutunut hiili saataisiin säilytettyä, Tomminen sanoo.

Kirjanpainajan vaurioittaman puun jatkokäyttöön vaikuttavat monet asiat. Xamkin ja Metsäkeskuksen Tuhto – Tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -hankkeessa selvitetään esimerkiksi sitä, miten tuhopuut saataisiin eroteltua jo puunkorjuun yhteydessä, etteivät ne päätyisi automaattisesti poltettavaksi energiapuuksi. Myös hyönteistuhojen havaitseminen ja tunnistaminen hyvissä ajoin auttaisi asiaa. 

– Aika ja sääolosuhteet tuntuvat olevan tärkeimpiä tekijöitä. Mitä nopeammin kirjanpainajan vaurioittama puu saadaan pois metsästä, sitä paremmin se on hyödynnettävissä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puu säilyy käyttökelpoisena noin vuoden ajan.

Jos kirjanpainajan iskeymästä kuluu paljon aikaa, puuhun tulee myös muita, kuolleella puulla eläviä hyönteisiä. 

– Niiden mukana puuainekseen pääsee lahottajasieniä ja puu ei välttämättä enää kelpaa sahatavaraksi. Kirjanpainaja vaurioittaa puuta vain kuoren alta, jolloin puu on ajoissa korjattuna vielä hyvin hyödynnettävissä, Tomminen sanoo.
 

Inka Muukkonen on maalannut tuhopuukappaleita erilaisilla ulkomaaleilla. Maalien kestävyyttä testataan sääkammiossa. 

Kirjanpainajapuulle yritetään saada oma laatuluokitus. Nykyään tuhopuu ohjautuu useimmiten poltettavaksi energiapuuksi. 
 

Lautaa ja lankkua tuhopuusta

Kirjanpainajan vioittama puu ei ole toistaiseksi kiinnostanut isoja sahayrityksiä. Tuhopuun sahaaminen vaatisi muutoksia nykyisiin prosesseihin. Se ei ole kannattavaa, koska toistaiseksi tuhopuuta tulee tarjolle vain pieniä määriä. Sen sijaan pienillä sahoilla tuhopuun sahaamisesta on kertynyt jo jonkin verran kokemusta. 

– Lautaa ja lankkua olen sahannut niistä, sellaisia muutaman kiintokuution eriä. Puu on kuivaa ja kovaa sahata. Purua ja pölyä lentää, kertoo sahuri Matti Huttunen Savonlinnasta.

Huttunen on huomannut kirjapainajatuhojen lisääntyneen myös lähiseudun metsissä. 

– Tuhot voi monetkin yllättää, jos metsät jää tarkistamatta. Aika selviytyjä se on se kirjanpainaja. 

Huttunen on sahannut kirjanpainajan vaurioittamia puita metsänomistajien pyynnöstä mittatilaustyönä. Hän sanoo, että pieni saha ei voi kilpailla sahatavaran määrällä vaan palvelun ja valikoiman monipuolisuudella. Sahalla onkin pinossa esimerkiksi lehtikuusta ja muita erikoispuita. Osa puutavarasta menee esimerkiksi Museoviraston kohteisiin. Tuhopuu voi olla tulevaisuudessa yksi materiaali, joka tuo pienille sahoille töitä. 

– Sydänpuuta jos saa siitä, niin saanto paranee. Sahaaja ottaa tuhopuun ostamisessa oman riskinsä, jos joukossa on sellaista puuta, joka menee hukkaan. Hinta voisi ehkä olla energiapuun kanssa samoissa, mutta vaikea sanoa, sahuri tuumaa. 

Projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen ajattelee, että hinta voisi olla hieman korkeampikin kuin energiapuulla, jos puulle saadaan laatuluokitus ja sitä pystyy käyttämään rakentamisessa. 

– Testausta tarvitaan toki vielä lisää, mutta ensimmäiset tulokset ovat lupaavia.
 

Sahuri Matti Huttunen on sahannut pieniä eriä kirjanpainajan vioittamia kuusia. Nyt sahattavana on hyväkuntoista lehtikuusta. 
 

Kirjanpainajatuhojen ennakoidaan lisääntyvän Suomessakin. Projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen toivoo, että tuhopuut saadaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin hyötykäyttöön.