Droonit saattavat helpottaa hirvivahinkojen torjuntaa tulevaisuudessa

Metsätien varteen on nostettu suuri ruiskudrooni, jota erikoistutkija Jere Kaivosoja Luonnonvarakeskuksesta valmistelee lentokuntoon. Aluksi hän kaataa droonin keskellä olevaan säiliöön valkoista nestettä. Se on lampaanrasvavalmistetta, joka karkottaa hirviä. 

– Tavallisesti tätä hirvikarkotetta levitetään puuntaimiin reppuruiskulla. Se on työlästä ja vie paljon aikaa. Olemme saaneet koetoimiluvan aineen lentolevitykseen droonilla ja päässeet testaamaan tätä. Tämä on ihan uutta Suomessa, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.  

Hirvikarkote sisältää lampaanrasvaa, vettä ja säilöntäaineita. Se on kasvinsuojeluaine, jonka lentolevitys on Suomessa ja muissa EU-maissa kielletty muuten kuin tutkimus- ja koekäytössä.

Monet metsänomistajat ovat todenneet, että taimien suojaamisesta aineella on apua. Sarvipäät jättävät hirvikarkotteella käsitellyt puuntaimet kaluamatta, koska sen voimakas haju ja maku ei miellytä niitä. Drooni voisi nopeuttaa ja helpottaa merkittävästi aineen levitystä taimikoihin.  

Kun säiliö on täytetty, voi lento alkaa. Drooni nousee ilmaan ja surisee kuin jättiläismäinen kärpänen. Se lentää taimikon yllä, laskeutuu alemmas yksittäisten männyntaimien kohdalla ja ruiskuttaa niiden latvaan hirvikarkotetta. Ensi kevät näyttää, säästyvätkö taimet hirvivahingoilta.
 

Erikoistutkija Jere Kaivosoja lennättää ruiskudroonia taimikossa. Lentoreitti on määritelty etukäteen tekoälyn avulla. 

Hirvikarkotteen levitystä droonilla testattiin Kuusamon yhteismetsässä Jokilammen alueella syyskuussa.  
 

Tekoäly auttaa ruiskutusten kohdistamisessa

Ruiskudroonin lennättäjän ei tarvitse lennon aikana itse valita hirvikarkotteella ruiskutettavia taimia. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on kerätty koelennoilla aineistoa ja opetettu tekoälymalleja puuntaimien tunnistamiseen ja niiden kunnon arviointiin. Kartoitusdroonilla kerätyn tiedon pohjalta voidaan valita käsiteltävät taimet ja muodostaa ruiskutusdroonille optimoitu lentoreitti.

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että drooni voisi samalla lennolla tunnistaa suojattavat taimet sekä ruiskuttaa niihin hirvikarkotetta. Tämä edellyttäisi autonomista navigointia, jota on tutkittu Maanmittauslaitoksessa kehitetyllä robottidroonilla. 

– Robottidrooni liikkuu ketterästi taimikossa. Se lentää autonomisesti, tunnistaa taimia ja osaa väistää esteitä. Tulokset ovat lupaavia, mutta täysin autonomiseen tunnistukseen ja ruiskutukseen on vielä matkaa, kertoo tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta.

Muutakin laitekehitystyötä tarvittaisiin. Nyt testikäytössä olevat ruiskudroonit on tarkoitettu maatalouskäyttöön. Kaivosojan ja Walliuksen mukaan ne ruiskuttavat taimiin tarpeettoman suuren määrän ainetta. 

– Suojaukseen riittäisi ihan pieni suhaus ainetta, mutta nämä päästävät sitä noin desin verran. Eli drooneihin tarvittaisiin säätövaraa. Nyt käytössä olevat droonit on suunnattu alun perin laajojen alueiden, kuten peltojen, hedelmätarhojen tai viiniviljelmien lannoittamiseen, mutta me haluaisimme tarkempaa ja kohdennetumpaa levitystä, Wallius kertoo. 

Kaivosoja kertoo, että hirvikarkote on melko kallista, eli sitä pitäisi senkin vuoksi pyrkiä käyttämään mahdollisimman säästeliäästi ja optimimäärä. 
 

Paras ajankohta levittää hirvikarkotetta puuntaimiin on syys-lokakuu, kertoo Hirvidrone-hankkeen projektipäällikkö Venla Wallius Metsäkeskuksesta.

Tutkimusprofessori Eija Honkavaara ja tutkija Yibo Chang Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kertovat, että robottidrooni lentää autonomisesti ja sitä voi kouluttaa tunnistamaan ehjiä ja vaurioituneita taimia. 

Kokeiluja Äänekoskella ja Kuusamossa

Hirvidrone-hankkeessa on testattu hirvikarkotteen ruiskutuksia viime vuoden syksystä lähtien. Koealoja on kolme Äänekoskella Keski-Suomessa ja viisi Kuusamon yhteismetsän mailla Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen on seurannut koelentoja kiinnostuneena. 

– Hirvet kuuluvat luontoon ja saamme niiden metsästyksestä tuloja, mutta ne aiheuttavat vuosittain myös merkittäviä tuhoja. Yhteismetsän alueella on pahasti syötyä taimikkoa yli tuhannen hehtaarin verran, Korhonen kertoo. 

Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin yhteismetsä, jonka alueella on metsämaata noin 66 000 hehtaaria. Taimikot ovat niin laajoja, ettei niitä voi aidata, eikä levittää hirvikarkotetta reppuruiskulla. Korhosen mukaan tällä hetkellä ainoa keino vähentää hirvivahinkoja on metsästys ja hirvikannan säätely sen avulla.  

– Olisi hyvä, jos tulevaisuudessa löytyisi kustannustehokas menetelmä hirvivahinkojen torjuntaan, Korhonen sanoo.

Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien eurojen vahingot taimikoissa. Hirvieläimet syövät puiden lehtiä, neulasia ja kuorta ja katkovat taimien runkoja, mikä heikentää puiden kasvua ja laatua. Vuosittain metsänomistajille maksetaan korvauksia hirvivahingoista noin miljoonan euron verran. Korvausvarat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirvenmetsästyksen kaatolupamaksuista.
 

 

Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen on harmissaan hirvivahingoista. – Hirvien syömistä männyistä saattaa vielä kuitupuuta saada, mutta arvokkain tyvitukki on menetetty. 
 

Lentolevitys nopeuttaisi taimien suojaamista

Hirvidrone-hankkeen projektipäällikkö Venla Wallius kertoo, että hirvikarkotteen lentolevitystestit ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Jos lainsäädäntö vapautuu tulevina vuosina, voisi lentolevityksestä avautua liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. 

Hirvidronen testiruiskutusten tehoa arvioidaan ensi keväänä koealoilla. Walliuksen mukaan ennakkotuntuma tuloksista on lupaava. Kustannuslaskelmat ja arviot siitä, kuinka paljon lentolevitys nopeuttaisi taimien suojaamista ovat kuitenkin vielä kesken. 

– Drooneja käytetään nyt jo esimerkiksi boorilannoituksissa, jossa hehtaarin lannoitukseen kuluu aikaa noin kymmenen minuuttia. Reppuruiskulla syönninestoaineen levitys hehtaarille vie aikaa reilu kolme tuntia.

– Syönninestoaineen lentolevitys on hitaampaa kuin lannoitteen, koska haluamme ruiskuttaa ainetta valittuihin taimiin ja siinä tulee pysähdyksiä. Silti se olisi nopeampaa kuin reppuruiskulla tehty työ, varsinkin isoille alueille ja vaikeakulkuisessa maastossa, Wallius arvioi.  
 

Katso video Hirvidrone-hankkeesta: