Entiset kilpakumppanit korjaavat nyt puuta yhdessä

Pieni kisailu on selvästi aina paikallaan, kun Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen tapaavat. Nyt ollaan Ruuskasen metsässä Tervon Talluskylässä ja miehet päättävät hypätä kilpaa ojien ylitse. Ponnistusvoima on entisillä huippu-urheilijoilla tallessa, niin kevyiltä hypyt näyttävät. Varvikko vaan tömisee.

Viime vuosina Pitkämäki ja Ruuskanen ovat ottaneet tuntumaa urheilukenttien sijasta suomalaisiin metsiin. Ajatus yhteisestä metsäpalveluyrityksestä syntyi monen yhteensattuman kautta.

– Me molemmat olemme metsänomistajia ja lähipiirissämme on metsäammattilaisia. Kilpailumatkoilla ja harjoitusleireillä puhuimme paljon yrittäjyydestä. Urheilu-uran jälkeen sitten tuli ajatus, että voisimmekin lyödä hynttyyt yhteen. Valitsimme tietysti sitten tämän kovimmin kilpaillun alan, eli koneurakoinnin, Ruuskanen kertoo.

Keihäsmiehet perustivat metsäpalveluyritys Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy:n vuoden 2021 lopulla. Yrityksen metsäammattilaiset tekevät metsäkoneella harvennusta, hankintahakkuuta, pienimuotoisia pystykauppoja ja sähkölinjahakkuita. Tänä vuonna alkoivat ensimmäiset suometsien tuhkalannoitukset.

– Maltillisesti olemme lähteneet liikkeelle, mutta kasvuun tietysti tähdätään. Nyt on siitä hyvä tilanne, että puulle on kysyntää. Energiakriisi varmasti herätti siihen, että puuta tarvitaan, Pitkämäki sanoo.

Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen yrityksen asiakkaita ovat esimerkiksi suometsien metsänomistajat. Metsäkeskuksen johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa muistuttaa, että suometsien hoitotyöt täytyy suunnitella huolellisesti.

Tuhkalannoitus kiinnostaa metsänomistajia

Pitkämäen ja Ruuskasen yrityksen iso asiakasjoukko ovat suometsien metsänomistajat. Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy tarjoaa tuhkalannoitusta, jolla voi parantaa suometsän ravinnetasapainoa ja puuston kasvua. Puutuhkaa levitetään metsiin helikopterista.

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua noin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Puusto kasvaa paremmin ja sitoo hiiltä, eli se on vihreä teko. Lannoituksen vaikutus jatkuu jopa 25 vuotta. Se on sijoitus, joka antaa ison tuoton metsänomistajalle sitten tulevaisuudessa, Pitkämäki kertoo.

Pitkämäen mukaan metsänomistajat ovat hyvin perillä tuhkalannoituksesta. Paras ajankohta sille on pian harvennushakkuun jälkeen.

– Moni tietysti empii ja harkitsee lannoitusta, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Tuhkalannoitteen hinta on kuitenkin pysynyt melko vakiona. Helikopterilevitykseen täytyisi lisäksi olla vähintään noin 50 hehtaarin lannoitettava ala. Ihan parin hehtaarin vuoksi ei kannata nostaa kopteria ilmaan, Pitkämäki sanoo.

Soita ojittamalla on kuivattu maata pelloksi ja metsämaaksi.

Suometsissä neljännes puuvaroista

Suometsien hoitoa kannattaa metsäpalveluyrittäjien mukaan suunnitella huolella.

– Pitää katsoa kokonaisuutta ja jalkautua metsään. Mitään yleisratkaisua ei ole olemassa suometsissäkään. Täytyy katsoa, että onko ravinnepuutoksia tai sienitauteja, ja tarvitaanko ojien perkausta tai lannoitusta. Harvennushakkuut kannattaa tehdä ajallaan, että metsä kasvaisi hyvin, Pitkämäki sanoo.

Soita on ojitettu Suomessa runsaasti pelloiksi ja metsämaaksi. Erityisen kiivaasti ojia kaivettiin 1960–80-luvuilla. Tämän seurauksena ojitetuissa suometsissä kasvaa tällä hetkellä lähes neljännes Suomen metsien puustosta. Pitkämäen ja Ruuskasen mukaan tätä ei pitäisi heittää hukkaan.

– Suometsät ja niiden puusto kannattaa hyödyntää, mutta tietysti mahdollisimman kestävästi. Jos hakkuut ja harvennukset jäävät hoitamatta, niin tuleville sukupolville ne sitten tulevat eteen.

Tero Pitkämäki kokeilee saappaalla ojan syvyyttä. Ojia kunnostaessa kannattaa säilyttää maltti, eikä kaivaa niitä tarpeettoman syviksi. 

Huippu-urheilussa ja yrittäjyydessä on paljon samaa

Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen juuret ovat maaseudulla. Molemmille maa- ja metsätalouden työt ovat tuttuja jo lapsuudesta.

– Olen istuttanut puuntaimia ja tehnyt isän kanssa puusavottaa, Ruuskanen kertoo.

– Lapsena myös leikittiin paljon metsissä ja kiipeiltiin puihin. Siinä varmasti lihaskunto kasvoi. Urheilu-uran aikanakin metsä oli paikka, jossa pääsi rauhoittumaan ja latautumaan, Pitkämäki jatkaa.

Kumpikaan ei kaipaa takaisin urheilu-uralle, vaikka se tarjosikin useita hienoja hetkiä. Loukkaantumisia tuli usein ja paineet olivat kovat.

– Tärkeä kisa saattoi olla joka neljäs vuosi, ja se saattoi olla hyvä tai huono päivä. Yrittäjyydessä on paljon samaa kuin huippu-urheilussa, mutta joustavuutta on onneksi enemmän, Ruuskanen kertoo.

Ruuskasen ja Pitkämäen mukaan sekä huippu-urheilussa että yrittäjyydessä täytyy olla välineet ja taustatiimi kunnossa ja pyrkiä kehittymään koko ajan.

– Homma pysyy mielenkiintoisena, kun tulee välillä vastoinkäymisiä. Kuten urheilussakin, täytyy uskaltaa kokeilla uutta ja mennä eteenpäin, Ruuskanen sanoo.

Katso video, jossa Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen keskustelevat suometsän hoidosta Metsäkeskuksen johtavan luontotiedon asiantuntijan Miia Saarimaan kanssa.