Hirvivahinkoja voi ehkäistä puulajin valinnalla ja metsästyksellä

Millaisia vahinkoja hirvet aiheuttavat metsissä?

Hirvet aiheuttavat huomattavia vahinkoja erityisesti taimikoissa ja nuorissa metsissä. Rauduskoivutaimikossa hirvet katkovat taimien runkoja sekä syövät puiden latvoja ja lehtiä. Tämä aiheuttaa puuhun laatuvaurion sekä heikentää puun kasvua lehtimassan menetyksen vuoksi.  

Männyntaimikossa hirvet katkovat puiden runkoja, syövät neulasia ja latvaosien kuorta sekä järsivät kuorta myös rungon alemmista osista. Tämän seurauksena puihin syntyy mutkia, kuorivaurioita ja kasvutappiota.

Varttuneemmassa metsässä hirvet syövät sekä kuusen että männyn kuorta. Tämä heikentää rungon laatua, ja erityisesti kuusella altistaa helposti lahovikojen synnylle.

Laatuvauriot näkyvät myöhemmin esimerkiksi tukkipuussa ja heikentävät puun arvoa.

Metsänomistajat ilmoittavat hirvivahinkoja vuosittain noin 1 500 hehtaarilta. Korvauksia maksetaan vuosittain arviolta noin miljoonan euron verran. On kuitenkin tärkeää huomata, että todelliset vahingot ovat huomattavasti korvattuja suuremmat. Osa tuhoista jää kokonaan havaitsematta, ja osa ei ylitä korvauksen saamisen kynnysrajaa. Lisäksi korvauksia maksetaan vain yksityisille metsänomistajille.
 

Mäntyvaltaisten taimikoiden hirvituhot tapahtuvat talven aikaan, jolloin hirvet saattavat syödä taimikon paljaaksi kokonaan. Kuva: Juho Kokkonen
 

Millä metsänhoidon keinoilla metsänomistajat voivat vähentää hirvivahinkoja metsissään?

Hirvivahinkojen ehkäisyssä keskeistä on valita kasvupaikalle sopiva puulaji ja hoitomenetelmät. Karut kasvupaikat kannattaa uudistaa männylle voimakkaan maanmuokkauksen ja kylvön avulla, joita täydennetään luontaisella taimettumisella. Näin syntyy runsaasti kasvatettavaa taimikkoa, jota hirvien laidunnus ei heikennä kasvatuskelvottomaksi. 

Taimikonhoidossa kannattaa pitää kasvatettavien puiden runkoluku mahdollisimman korkeana niin kauan kuin taimikko on suuremmassa vahinkovaarassa, eli noin viiden metrin pituuteen asti. Näin hirvien aiheuttamat syöntivahingot jakautuvat suuremmalle määrälle taimia. Männyntaimikossa lehtipuuvesakko on kuitenkin pidettävä kurissa. Taimikkoon kannattaa jättää jonkin verran hirville maistuvaa, toisarvoista pensas- ja varpukasvillisuutta, mikä säästää arvokkaita puuntaimia. 

Metsän uudistamisessa käytettävä puulaji kannattaa valita ennen kaikkea kasvupaikan eikä hirvieläinkannan suuruuden mukaan. Kasvupaikan perusteella määritellään tarkemmat toimenpiteet, kuten uudistamistapa tai mahdollinen muu suojaus. 
 

Mitä muita keinoja metsänhoidon lisäksi on käytössä hirvivahinkojen ehkäisyyn?

Tehokkain tapa ehkäistä hirvivahinkoja on metsästys, erityisesti vahinkoalueisiin kohdistettu kannanhoidollinen metsästys. Kun hirvimäärät pidetään alueellisesti tasapainossa, laidunnuspaine metsissä vähenee.

Puuntaimia kannattaa käsitellä myös syönninestoaineella, mikä auttaa hirvivahinkojen torjunnassa. Taimien latvaosiin levitettävä syönninestoaine tekee taimista pahanmakuisia hirville ja vähentää syöntiä. Haittapuolena on kuitenkin levityksen työläys sekä se, että toistuvat vuosittaiset käsittelyt lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Taimien latvoihin voi asentaa myös latvasuojia ja tehostaa niitä kemiallisilla hajusteilla. Ne estävät hirviä syömästä taimen ylintä kasvupistettä. Myös latvasuojat vaativat säännöllistä ylläpitoa ja niitä pitää uusia vuosittain. 

Lisäksi taimikoiden ympärille voi laittaa hirvinauhaa, joka rapisee ja liikkuu tuulessa. Hirvet kuitenkin tottuvat nauhan aiheuttamiin ärsykkeisiin melko nopeasti, joten vaikutus on usein lyhytaikainen.
 

Hirvet voivat syödä myös varttuneiden puiden runkoja, mistä aiheutuu puustolle merkittäviä laatutappioita. Kuva: Juho Kokkonen
 

Miten hirvieläinvahingoista voi hakea korvausta?

Metsänomistaja voi hakea korvausta hirvieläinten metsälle aiheuttamista vahingoista Metsäkeskuksesta. Hakemus tehdään Hirvieläinvahinkoilmoitus ja korvaushakemus -lomakkeella ja sen liitteeksi tarvitaan kartta vahinkoalueesta. 

Kun Metsäkeskus on vastaanottanut hakemuksen, vahingon määrä arvioidaan maastotarkastuksessa, joka on maksullinen. Maastotarkastuksesta laaditaan arviokirja, johon merkitään puustotiedot ja korvauksen määrä. Päätös korvauksen maksusta tehdään maastotarkastusta seuraavan vuoden alussa, ja korvaukset maksetaan maalis–huhtikuussa.

Korvausta voi saada, jos vahingon määrä ylittää vuosittaisen vähimmäisrajan, joka on 170 euroa, ja jos vahinko täyttää korvattavuuden ehdot. Korvausta maksetaan sekä kasvun ja laadun menetyksestä että tarvittaessa täydennysviljelystä tai uudelleenmetsityksen kustannuksista. Jos korvaus myönnetään, myös Metsäkeskuksen veloittamat arviointikustannukset korvataan.

Jos vahinkoalueella joudutaan tekemään täydennys- tai uudelleenviljelyä, metsänomistajan on lisäksi tehtävä erillinen toteutusilmoitus. Korvaus näistä töistä maksetaan toteutusilmoituksen perusteella.

Lue lisää hirvieläinvahingoista ilmoittamisesta ja korvauksen hakemisesta Metsäkeskuksen verkkosivuilta.