Jäikö taimikonhoito tekemättä? – Näin saat nuoren metsän takaisin kasvukuntoon

Taimikonhoito on tärkeä vaihe metsän kehityksessä, sillä juuri taimikoissa ja nuorissa metsissä tehdyillä valinnoilla luodaan perusta metsän tulevaisuudelle. Kun taimikonhoito tehdään oikeaan aikaan ja metsänhoidon suositusten mukaan, nopeuttaa se puiden järeytymistä ja parantaa niiden laatua. Myös metsätalouden kannattavuus paranee. Lisäksi taimikonhoito tukee metsän sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja vahvistaa hiilensidontaa pitkällä aikavälillä. 

Joskus taimikonhoito kuitenkin viivästyy tai jää kokonaan tekemättä. Tilanne ei ole poikkeuksellinen. Viime vuonna taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt olivat viivästyneet noin 440 000 hehtaarilla koko maassa. Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä silloin, kun suositusten mukainen ajankohta hoitotyölle on jo mennyt? Yksi ratkaisu on nuoren metsän kunnostus.

Nuoren metsän kunnostuksessa käsitellään nuorta metsää, jossa on taimikonhoidon rästejä tai muuten runsasta ja tiheässä kasvavaa puustoa. Nuoren metsän kunnostuksen voi toteuttaa joko koneellisesti energiapuuhakkuuna tai raivaussahatyönä. Monilla paikoilla koneellinen toteutus voi olla kustannustehokas vaihtoehto, sillä korjattavasta energiapuusta saatavat tulot pienentävät kokonaiskustannuksia.

Seuraavassa kolme vinkkiä siihen, miten pääset alkuun, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ajallaan.

1. Kartoita metsän tilanne itse tai ammattilaisen avulla

Ensin kannattaa arvioida metsän tilannetta. Metsässä voi käydä yksin tai yhdessä metsäammattilaisen kanssa. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, metsässä saattaa olla tarve nuoren metsän kunnostukselle. 

Oman metsän tietoja voi katsoa myös Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta. Palvelusta näkee perustietoja metsästä sekä ehdotuksia hoitotöistä ja niiden ajankohdasta. Metsään.fin hoitoehdotuksista voi olla apua, kun pitää miettiä, onko omassa metsässä tarvetta taimikonhoidolle tai nuoren metsän kunnostukselle.

Metsässä kannattaa tarkastella puuston tiheyttä, latvusten kokoa ja sitä, onko puusto päässyt riukuuntumaan. Jos puusto kasvaa ylitiheänä, latvukset alkavat supistua ja rungot jäävät pitkiksi ja riukumaisiksi. Silloin usein on oikea aika nuoren metsän kunnostukselle. Tärkeintä onkin toimia ajoissa. Mitä varhaisemmin hoidon tarve tunnistetaan, sitä helpommin metsän kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan. 

Vaikka digitaaliset palvelut helpottavat kokonaisuuden hahmottamista, ne eivät korvaa maastossa tehtävää arviota. Jos kaipaat apua metsän tilanteen kartoittamiseen, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä metsäammattilaiseen. Ammattilainen pystyy arvioimaan, millaista toimenpidettä metsä kaipaa, soveltuuko kohde energiapuukorjuuseen ja millainen toteutustapa on käytännössä toimivin.
 

Sopivalla kohteella nuoren metsän kunnostus onnistuu myös raivaussahatyönä. Kuva: Hanna Tahvanainen
 

2. Suunnittele toteutus omien tavoitteidesi mukaan

Kun metsän tilanne ja tarvittavat toimet ovat tiedossa, on aika miettiä kunnostuksen käytännön toteutusta. Koneellisessa korjuussa yksi käytännön kysymys on, korjataanko nuoresta metsästä energiapuuta kokopuuna vai karsittuna rankana. 
Harkitse myös sitä, haluatko myydä energiapuut pystykaupalla vai tehdä korjuun itse ja myydä puut hankintakaupalla. Metsäammattilaisen kanssa näiden asioiden suunnittelu ja niistä sopiminen käy sujuvasti, mutta aktiivinen metsänomistaja voi suunnitella monia yksityiskohtia itsekin.

Nuoren metsän hoitoon, eli kunnostukseen, on myös mahdollista hakea metsätalouden tukea Metsäkeskuksesta. Jos tukiehdot täyttyvät, kannattaa tukea ehdottomasti hakea. Tuki on 200 euroa hehtaarilta. Jos hoitotyön yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki on 250 euroa hehtaarilta. Tukea voi hakea Metsään.fi-palvelun kautta tai lomakkeella. Jos nuoren metsän hoidon toteuttaa ammattilainen, hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen onnistuu usein suoraan työn tehneen yrityksen palveluiden kautta. Tuesta ja tukiehdoista on lisätietoa Metsäkeskuksen sivuilla. 

Pohdi myös, mitä omalta metsältäsi haluat ja tuo nämä näkökulmat ja tavoitteet esiin jo hoitotöiden suunnitteluvaiheessa. Jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä metsään eri puulajeja ja sekapuustoisuutta, voi nuoren metsän kunnostuksessa jättää metsään tavanomaista enemmän lehtipuustoa. Nuoren metsän kehitystä voi vielä ohjata monella tavalla. Omat valinnat ja toiveet kannattaa kertoa rohkeasti metsäammattilaiselle.
 

Lehtipuuvaltainen nuori metsä on hyvä lähtökohta monimuotoiselle ja sekapuustoiselle tulevaisuuden metsälle. Kuva: Hannu Ala-Honkola

 

3. Muista ilmastokestävyys ja monimuotoisuus 

Nuoren metsän kunnostuksessa kannattaa jättää tilaa myös monimuotoisuudelle ja ilmastokestävyyttä tukeville ratkaisuille. Kaikkea lehtipuustoa ei yleensä ole tarpeen poistaa, vaan sopivasti säästetty sekapuusto voi lisätä metsän rakenteellista vaihtelevuutta, pienentää tuhoriskiä ja samalla tukea luonnon monimuotoisuutta.

Monimuotoisuuden kannalta tärkeää on tunnistaa nuoren metsän ominaispiirteet jo ennen työn toteutusta. Jos metsässä on esimerkiksi tiheikköjä, lehtipuuryhmiä tai muita monimuotoisuutta tukevia rakennepiirteitä, niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan säästää. Näin kunnostus ei ole vain metsänhoidollinen toimenpide, vaan samalla mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja metsän tulevaisuuden kannalta. Usein samat ratkaisut tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että metsän ilmasto- ja tuhokestävyyttä, joten yhdellä toimenpiteellä voi edistää useita tavoitteita yhtä aikaa.

Vaikka taimikonhoito olisi viivästynyt, peli ei ole menetetty. Nuoren metsän kunnostuksella metsän kehitystä voi vielä ohjata hyvään suuntaan. Samalla voi parantaa metsän kasvua, kestävyyttä ja tulevaa arvoa. Tärkeintä on tunnistaa hoidon tarve ajoissa ja ryhtyä toimeen. 

Artikkeli on tuotettu osana Kestävää metsäenergiaa Etelä-Savossa – KESME -hanketta.