Ilmastonmuutokseen pitää varautua metsissä – mitä voimme oppia Ruotsista?

Viime vuodet ovat osoittaneet, että ilmasto lämpenee ripeästi. Vuonna 2024 maapallon keskilämpötilan nousu ylitti kriittisenä pidetyn rajan. Vuotuinen keskilämpötila nousi silloin ensimmäisen kerran yli 1,5 astetta esiteollista aikaa korkeammaksi. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön monella eri tavalla. Se voi muun muassa heikentää valtamerien merivirtauksia. Atlantin valtameren merivirrat siirtävät lämpöä ja kosteutta tropiikista kohti pohjoista. Golfvirran vuoksi Pohjois-Euroopassa on nykyisellään varsin lauhaa maantieteelliseen sijaintiin nähden. 

Tutkijoiden mallilaskelmissa Atlantin valtameren merivirtojen (AMOC) hidastuessa Suomen talvet voisivat viiletä jopa 20 celsiusastetta ja kesät noin 5 astetta. Kyseessä on kuitenkin ilmiö, jota on vaikea ennustaa. Joka tapauksessa ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja vaikutukset näkyvät myös metsissä tulevina vuosina. 
 

Kirjanpainajatuhoja Tore Gravn luonnonsuojelualueella Ruotsissa. Alueella oli paljon pystyyn kuolleita kuusia. Kuva: Ida Torvinen
 

Sää äärevöityy – metsätuhojen riski kasvaa

Ilmastonmuutos lisää myrsky- ja tuulituhoja metsissä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Hannes-myrsky, joka kaatoi viime vuoden lopulla metsää etenkin Suomen länsirannikolla. Puita kaatui erityisesti alueilla, joilla maa ei ollut ehtinyt routaantua kunnolla. 

Ilmastonmuutos lisää myös kuivuusjaksoja ja metsäpalojen riskiä. Kuivuus aiheuttaa puille stressiä ja heikentää niiden kasvua. Puita uhkaavat myös erilaiset tuholaiset ja taudit. Kun kasvukausi ja hellejaksot pitenevät, auttaa se myös tuhohyönteisten lisääntymistä. Muutosta tapahtuu myös kasvillisuusvyöhykkeissä, mikä muuttaa lajien elinoloja ja vaikeuttaa puulajien valintaa. 
 

Ruotsin oppi – varaudu jo ennen kriisiä

Ruotsissa kirjanpainajat aiheuttivat laajat metsätuhot vuonna 2018 pitkän hellejakson ja kuivuuden seurauksena. Esimerkiksi Södermanlandissa ei joillain alueilla ole enää juurikaan yli 50-vuotiaita kuusia. Suomessa tästä voi oppia ainakin sen, että hyönteistuhoihin kannattaa varautua ajoissa. Lämpiminä kesinä meilläkin on havaittu, että kirjapainajia syntyy useampi sukupolvi saman kasvukauden aikana. 

Suomessa metsänomistajien kannattaa seurata kuusikoita ja reagoida nopeasti, jos hyönteistuhoja ilmenee. Yksi hyvä keino varautua metsätuhoihin, on lisätä sekametsiä, joissa kasvaa eri puulajeja. Näin voi estää sen, että yksittäinen tuholaislaji tappaa kaikki puut laajalta alueelta. Kullekin kasvupaikalle kannattaa valita sille sopiva puulaji.
 

Tammimetsää Ruotsissa. Markkinat erikoispuulajeille ovat Ruotsissa edelleen pienet. Kuva: Taija Jussila
 

Sekapuustoisuus tukee metsän kasvua ja monimuotoisuutta

Sekä Suomessa että Ruotsissa lehtipuiden merkitys kasvaa. Suomessa koivu kattaa noin 17 prosenttia puuvarannosta. Ruotsissa koivun osuus on hieman pienempi, noin 13 prosenttia. 

Koivun ravinteikas lehtikarike parantaa maaperää ja lisää aluskasvillisuuden lajikirjoa. Haapa, raita, pihlaja ja tuomi ovat avainlajeja monille eliöille. Ruotsissa lehtipuiden asemaa vahvistetaan jalostus- ja kehitysohjelmilla. Suomessa koivua käytetään viiluksi ja vaneriksi ja myös sen hyödyt luonnolle tunnistetaan aiempaa paremmin. 

– Vierailimme Ruotsissa viime vuonna ja tapasimme metsänomistajan, jonka peltoja edellinen omistaja oli metsittänyt kirsikalla, tammella, poppelilla ja koivulla. Markkinat erikoispuulajeille ovat Ruotsissa edelleen pienet, eikä Suomessakaan ostajaa löydy aina helposti. Tulevaisuudessa toivottavasti nähdään näidenkin puulajien mahdollisuudet ja markkinat kehittyvät, sanoo projektipäällikkö Taija Jussila Metsäkeskuksesta. 

Suomessa kotoperäisissä puulajeissa on valmiiksi paljon vahvuuksia, eikä kaikkia vieraita puulajeja sen vuoksi kokeilla kasvualueensa pohjoisrajalla. 
 

Villisika Öster Malman villieläinpuistossa. Ruotsissa elää arvioiden mukaan jopa 250 000 villisikaa, kun Suomessa niitä on arviolta hieman yli pari tuhatta. Kuva: Ida Torvinen
 

Riistametsänhoito on osa kokonaisuutta

Suomessa riistametsänhoidon menetelmät painottuvat metsäkanalintujen elinympäristöihin ja maisema-arvoihin. Ruotsissa metsästysoikeuksien vuokraus tarjoaa metsänomistajille lisätuloja. Esimerkiksi Öster Malmassa käy paljon metsästysharrastajia ja siellä riista huomioidaankin vahvemmin metsänhoidossa. Ruotsissa myös riistaa on tiheämmin kuin Suomessa, mikä vaikuttaa taimikkovaurioihin ja suojausratkaisuihin. Käytössä ovatkin syönninestoaineet ja aitaukset. 

– Ruotsissa keskustellaan myös villisioista, jotka möyhentävät maata. Maataloudelle se on haaste, mutta metsissä se voi lisätä putkilokasvien ja yksivuotisten kasvien esiintymistä ja siten edistää monimuotoisuutta, projektipäällikkö Ida Torvinen Metsäkeskuksesta sanoo.
 

Artikkeli on tuotettu osana Ilme – Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hanketta sekä Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa -hanketta. Molemmat hankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta. Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa –hankkeen yksityinen rahoittaja on Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden sr.