På Svenska

Metsänomistaja – näin varaudut muuttuvaan ilmastoon

Ilmastonmuutos lisää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puuston kasvua, mutta myös metsätuhoriskiä. Metsänomistaja tarvitsee nyt käytännön työkaluja metsätalouden sopeuttamiseen niin, että kasvavat hakkuumahdollisuudet voidaan hyödyntää ja ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit minimoida.

Yksi tapa sopeuttaa metsänhoitoa ilmastonmuutokseen on suosia sekametsää.

26.03.2019

Teksti: Annikka Selander Kuvat: Metsäkeskus

Puuston vuotuinen kasvu on koko maassa melkein kaksinkertaistunut viime 50 vuoden aikana, ja se on nyt 107 miljoonaa kuutiometriä. Puiden nopeampi kasvu näkyy myös tilatasolla.

Lisäkasvuun on useita syitä, kuten parantunut metsänhoito ja jalostettujen siementen ja taimien käyttö sekä soiden ojitus. Nämä selittävätkin kasvunlisäyksen suurimmaksi osaksi, muttei kokonaan. Kolmas syy on todennäköisesti ilmastonmuutoksesta johtuva kasvukauden piteneminen.

Metsänhoidon tavoitteena on ohjata puuston kehitystä niin, että puuntuotanto ja metsästä saatavat muut hyödyt vastaavat mahdollisimman hyvin metsänomistajan odotuksia.

 

Ennakoi riskit

Tärkeä osa metsäomaisuuden hallintaa on riskien ennakointi ja niihin varautuminen. Ilmaston muuttuessa puuston terveydestä ja kasvukyvystä huolehtiminen korostuu entisestään. Metsissä kasvavat alkuperäiset kotimaiset puulajit. Se on hyvä asia, koska kuusi, mänty ja koivut ovat tuhansien vuosien aikana sopeutuneet meidän ilmastoomme ja eri vuodenaikoihin. Niillä on siten parhaat mahdollisuudet sopeutua myös tulevaan.

Terve ja elinvoimainen puusto kasvaa enemmän, ja sillä on myös parempi vastustuskyky. Metsänhoidon keinovalikoimassa ilmastoviisas metsänhoito tarkoittaa sitä, että puulaji valitaan kasvupaikan maalajin mukaan ja hoitotyöt ja hakkuut tehdään metsänhoitosuositusten mukaan.

Sekametsän suosiminen ja metsän kiertoajan uusi tarkastelu ovat esimerkkejä sopeuttamisesta. Jatkuva kasvatus voi varsinkin turvemailla olla hyvä vaihtoehto sekä talouden että ilmaston kannalta. Myös luonnon monimuotoisuuden vaaliminen auttaa metsää sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Jalostetut taimet antavat taimikolle hyvän lähdön kasvuun. Huolehdi myös taimikon varhaishoidosta.

 

Puuston kasvu lisääntyy

Ilmaston lämpeneminen lisää puuston kasvua. Männyn ja lehtipuiden ennustetaan hyötyvän, kun kasvukausi pitenee. Myös kuusen kasvu lisääntyy aluksi, mutta voi taantua myöhemmin. Pinnallisen juuristonsa takia kuusi kärsii varsinkin karuilla ja vettäläpäisevillä kasvupaikoilla alkukesien kuivuusjaksoista, joiden ennustetaan lisääntyvän. Puulajin valinta kasvupaikan maaperän mukaan korostuu siis entisestään.

Siemenviljelyksiltä saatavan jalostetun männyn ja kuusen siemenen käyttö metsän uudistamisessa lisää puuston kasvua 15–20 prosenttia verrattuna metsikkösiemenestä alkunsa saavan puuston kasvuun. Lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa puun laatuun ja terveyteen. Koska puut kasvavat paremmin, on mahdollista lyhentää kiertoaikaa.

 

Myös tuhoriski kasvaa

Pitempi kasvukausi suosii sekä hyönteis- että sienituholaisia. Hyönteisistä erityisesti kuusia tappava kaarnakuoriainen hyötyy pitemmistä lämpimistä jaksoista. Siksi on tärkeää kuljettaa kuorellinen havupuutavara pois metsästä ennen uuden sukupolven kuoriutumista.

Sienitaudeista vakavin on mäntyä ja kuusia lahottava juurikääpä. Juurikääpätuhojen torjuntaan on panostettava entistä voimakkaammin. Kiertoajan lyhentäminen vähentää osaltaan erilaisten tuhojen riskiä.

Routajaksot lyhenevät ja tämä vaikeuttaa puunkorjuuta. Pitemmät sulan maan jaksot tarkoittavat myös suurempaa tuulituhoriskiä.

Juurikäävän huolellinen torjunta on entistä tärkeämpää, kun kasvukausi pitenee ilmaston muuttuessa.

Ilmastoviisaan metsänhoidon vinkkejä

1. Käytä metsänviljelyssä jalostettua siemen- ja taimimateriaalia

  • Puuston kasvu on suurempi

2. Valitse puulaji kasvupaikan ja maalajin mukaan

  • Kuusi on herkkä alkukesän kuivuusjaksoille ja kuivuusstressi altistaa kirjanpainajatuhoille

3. Tee oikea-aikainen heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonharvennus

  • Terve ja hyväkasvuinen taimikko kestää paremmin muuttuvia oloja

4. Suosi sekapuuston syntymistä ja lehtipuusekoitusta

  • Perusta sekametsikkö tai säästä luontaisesti syntyneitä taimia taimikonhoidossa ja harvennuksissa
  • Lehtipuusekoitus havupuumetsikössä parantaa tuhonkestävyyttä

5. Tee oikea-aikainen ensiharvennus

  • Terve ja hyväkasvuinen puusto kestää paremmin tuulta ja muuttuvia oloja

6. Sopeuta kiertoaikaa puuston kunnon mukaan

  • Puuston vanhetessa erilaisten tuhojen riski kasvaa
  • Lyhyempi kiertoaika tuulituhoille alttiilla paikoilla
  • Lyhyempi kiertoaika juurikäävän lahottamassa metsikössä

7. Jätä eläviä säästöpuita, lahopuuta ja reunavyöhykkeitä

  • Biologinen monimuotoisuus auttaa metsää sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin

 

Fakta

Kasvava puusto sitoo hiilidioksidia

  • Kasvava puusto on hiilinielu, koska puiden yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiilidioksidia. Metsikön kasvu on suurimmillaan, kun puuston ikä on 40–60 vuotta.
  • Puun käyttö erilaisiin lopputuotteisiin ja energian tuotantoon korvaa muita valmistusmateriaaleja ja fossiilisia polttoaineita.
  • Metsän hiilivarasto on puustossa ja humuksessa sekä soilla myös turvekerroksessa. Puutuotteissa, esimerkiksi talojen puurakenteissa, hiili varastoituu pitkäksi aikaa.
  • Hiilidioksidia vapautuu, kun hakkuutähteet ja karike hajoavat.
Kommentit
Matti Salmela 26.03.2019 klo 15:27

Hyvä artikkeli, hyvää tietoa!

SamiLahti 17.04.2019 klo 15:18

Kovvoo hommoo istutta yli kymmenentuhatta kuusen- ja männyntainta ja taas vielä tänä vuonna satsi+ siementäminen!
Sitten meitä syyllistetään vieläpä metsänhoidosta!
Lihansyönti
Maksalaatikon syönti
Autoilu
Matkailu
Sähkön kuluttaminen
Mineraalien käyttö
Turpeen poltto
Öljyn/muovin käyttö ym ym
Jo 50 v sitten isä sanoi, on parasta metsänhoitoa kaataa, kasvattaa ja hoitaa metsää!
Jos tästä syyllistetään, sitten pitää lopettaa kaikenlainen yrittäminen, rakentaminen, liikkuminen, kuluttaminen!

Simo Vaismaa 17.04.2019 klo 16:38

Hyvä kirjoitus tulevasta.
Varmaankin kuusta on viljelty liian karuille pohjille hirvien vuoksi. Nyt viimeistään talvehtiva hirvikanta pitää saada muutamassa vuodessa puolitettua, jotta männyn viljely voidann elvyttää ja samoin metsien terveyttä edistävän koivun (raudus) viljely voitaisiin ottaa sekapuustoisena mukaan.
Millä hirvien laiduntaminen voidaan saada aisoihin? Eihän siinä muuta tapahtuisi kuin metsästys palaisi kunniaan nykyisen lahtauksen sijaan.

Hannu Iivonen 17.04.2019 klo 16:38

Hirvien metsästys on aikalailla säädeltyä ja jättää hirvien asumakeskittymiä joihin isot hirvituhot syntyvät, hirvien läpikulku jättää pienemmän vahingon. Tämän olen havainnut metsissäni ja olen antanut luvan seurueelle. Muuten ajattelen metsästä samoin.

Realisti 18.04.2019 klo 08:14

Kun myrskyjen (tuulenkaadot>kirjanpainaja), kuumien kesien ja leutojen talvien todennäköisyys kasvaa ja juurikääpää vaikea täysin torjua edes kantokäsittelyllä, niin, mitkä olisivat helpoimmat tehokkaat varautumisvinkit yksittäiselle metsänomistajalle? Vältä kesähakkuita? Älä lisää tuuliherkkiä metsänreunoja? Kaikkihan eivät voi niitä toteuttaa, koska silloin tulee ongelmia muualla.

Vesku 18.04.2019 klo 17:00

Koivikot + männiköt täytyy harventaa ajallaan. Mutta kuusikoissa yllä esille tuodun lisäksi voisi aikuisen metsän kestävyyttä parantaa sillä, että kuusikoita ei harvenneta kuin kerran. Ja se kerta on 6-8 m vaiheessa, kun tyvitukin kunnon näkee ja silloin vetäistään niin harvaksi, että seuraava hakkuu on päätehakkuu. Polttopuuksi tai maahan lahoamaan. Edut: aikuisen vaiheen juuristoshokkia ei tule + vahvempi juuristo + vahvempi tyvitukki + lyhyempi kiertoaika ehkä jopa 10v + ei juuristovaurioita ja sieniriskiä kesken elinkaaren + sienet kasvaa syötäväksi kun muuten katoavat harvennusten jälkeen valo ja kosteusmuutoksen takia + voi tehdä myös raivaussahalla jos ei liian paksuksi anna kasvaa.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.