Nuori metsä kuntoon ja energiapuuta liikkeelle - näillä vinkeillä pääset alkuun
Kotimaiselle metsähakkeelle on nyt tarvetta. Nyt on hyvä hetki selvittää, onko omissa metsissä ensiharvennuskohteita, joilta saisi korjattua pienpuuta energiakäyttöön. Ensi lämmityskauden hakepuut korjataan tämän kevään aikana.
Metsähaketta polttamalla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Valtaosa hakkeesta valmistetaan pienpuusta.
Metsähakkeen kysynnän on ennustettu kasvavan lähivuosina, koska sillä voidaan korvata energiantuotannossa ilmastolle haitallisempia polttoaineita.
Viime vuonna metsähaketta käytettiin kotimaan lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 9,4 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä noin 1,5 miljoonaa kuutiota oli Venäjältä tuotua haketta.
Venäjä asetti vientikiellon metsähakkeelle Ukrainaan hyökkäyksen ja pakotteiden jälkeen, minkä seurauksena hakkeen tuonti Suomeen on päättynyt. Jo ennen vientikieltoa monet puunostajat olivat päättäneet lopettaa venäläisen hakkeen tuonnin. Tämä lisää entisestään kotimaisen metsähakkeen tarvetta ja kysyntää. Myös turpeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt odotettua nopeammin, mikä on myös osaltaan lisännyt metsähakkeen kysyntää.
Kotimaisen energiapuun korjuu turvaa osaltaan energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.
– Metsänomistajien kannattaakin nyt selvittää, olisiko omissa metsissä tarvetta harvennuksille, joista voisi saada energiapuuta liikkeelle, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta.
1. Selvitä, onko omassa metsässä energiapuuta
Valtaosa metsähakkeesta valmistetaan ensiharvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta. Pienpuuta voi usein korjata ylitiheiksi kasvaneista nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on viivästynyt. Kun puut kasvavat liian tiheästi, elävän latvuksen osuus supistuu ja puut alkavat riukuuntua. Silloin viimeistään kannattaa harventaa metsää.
Harvennuksella saadaan kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa, jolloin niiden järeytyminen nopeutuu ja elinvoimaisuus vahvistuu.
Ensiharvennukselle sopiva ajankohta on usein silloin, kun puusto on 12-15 metriä pitkää. Tiheästi kasvaneissa metsissä ensiharvennus on tarpeen tehdä jo aiemmin.
Ensiharvennukselle sopiva ajankohta on usein silloin, kun puusto on 12-15 metriä pitkää. Harvennus antaa kasvatettaville puille lisää kasvutilaa. Kuva: Juha Tuononen
Metsänomistaja voi tarkistaa Metsään.fi-palvelusta, onko omissa metsissä tarvetta nuoren metsän hoidolle tai ensiharvennukselle. Nämä tiedot voi tarkistaa myös metsäsuunnitelmasta, jos sellainen on tehty.
Nuoren metsän hoidon tarvetta voi arvioida myös maastossa. Ovatko puiden oksat kiinni toisissaan? Onko elävän latvuksen osuus alle puolet rungon pituudesta? Onko kasvatettavien puiden seassa runsaasti riukupuuta? Jos vastaus on kyllä, saattaa kyseessä olla ensiharvennuskohde, josta voi korjata pienpuuta.
2. Ota yhteyttä metsäammattilaiseen
Seuraavaksi metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen.
– Ammattilaisen avulla voi suunnitella harvennusta ja energiapuun korjuuta tarkemmin. Monella metsänomistajilla onkin oma tuttu metsäammattilainen tiedossa, jonka kanssa hoidetaan metsäasioita, Tuononen sanoo.
Metsäalan palveluntarjoajia voi hakea Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun palveluhakemistosta. Metsäammattilaisia voi hakea myös Metsään.fi-toimijat kartalla - karttasovelluksesta, joka on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
3. Sovi korjuutavasta ja muista metsänhoidon tuet
Metsäammattilaisen kanssa voi suunnitella, korjataanko energiapuu kokopuuna vai karsittuna rankana ja kerätäänkö kohteelta erikseen ainespuuta. Puuston rakenne ja nuoren metsän ominaispiirteet vaikuttavat harvennuksen ja pienpuun korjuun toteutustapaan.
Metsänomistaja voi myös harkita, myykö energiapuut pystykaupalla vai hankintakaupalla. Pystykaupassa puun ostaja huolehtii puiden korjuusta ja kuljettamisesta. Hankintakaupassa puolestaan puun myyjä sitoutuu huolehtimaan puiden korjuusta ja kuljetuksesta ja myy puut tien varresta. Kun metsänomistaja tilaa hankintakauppaan liittyvän korjuupalvelun yritykseltä tai palvelun tarjoajalta, voi hän vähentää energiapuun korjuukulut verotuksessa ja saada niistä verovähennystä.
Metsäammattilaisen kanssa voi sopia harvennuksen ja pienpuun korjuun toteutustavasta sekä käytettävistä luonnonhoidon menetelmistä. Kuva: Urpo Hassinen
Nuoren metsän hoitoon on mahdollista saada tukea. Nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun kemera-tuki on 430 euroa hehtaarilta. Tuki lisää korjuun kannattavuutta ja se kannattaa hyödyntää, jos tukiehdot vaan täyttyvät.
– Hoitamattoman metsän kunnostaminen on metsänomistajalle yleensä taloudellisesti kannattavampaa kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Kun harvennukset tehdään oikeaan aikaan ja laadukkaasti, metsä järeytyy nopeammin arvokkaaksi tukkipuuksi, Tuononen sanoo.
4. Muista monimuotoisuus
Nuoren metsän kunnostuksessa on mahdollisuus tehdä valintoja, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä.
Puukaupasta ja korjuusta sovittaessa metsänomistajan on hyvä pyytää, että hakkuussa jätetään metsään kasvamaan monipuolisesti eri puulajeja. Erityisesti lehtipuuston säästäminen on tärkeää monimuotoisuudelle.
Harvennushakkuussa tulisi säästää myös lahot ja kuolleet puut. Lahoavat puut tarjoavat lahoamisen eri vaiheissa elinympäristön, ravintoa ja suojaa eri lajeille. Riistatiheiköt antavat puolestaan suojaa esimerkiksi metsäkanalinnuille.
Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla, korvissa ja rantametsissä.
– Monimuotoisuuden turvaaminen vahvistaa metsien sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja kasvaviin tuhoriskeihin, Tuononen sanoo.
Lisätietoa luonnonhoidon keinoista metsänhoitotöissä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Vinkit!
Lue myös Metsään-lehden artikkeli nuoren metsän hoidosta ja artikkeli 5 vinkkiä harvennuksen laadun varmistamiseen.
Katso videot energiapuun korjuusta sekä luonnonhoidosta ja energiapuuhakkuista
Tutustu Energiapuuta nuorista metsistä - ja Luonnonhoito ja energiapuun korjuu -tarinakarttaan
Lisätietoa metsäenergiasta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Hienoa, että jutussa on otettu esiin myös monimuotoisuuden merkitys jo varhaisessa metsänkasvatuksen vaiheessa. Metsistä ei tule monimuotoisia vanhempanakaan, jos niiden käsittely jo nuorena johtaa puuston yksipuolistumiseen ja tasapäistämiseen. Lisätietoa energiapuun korjuusta ja monimuotoisuudesta: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/Pirkanmaan-alueellisen-metsaohjelman-ymparistoryhman-vetoomus.pdf
Onko SMK muuttanut nmk-kemerakohteiden tarkastusohjeen? Vielä pari kuukautta sitten oli ohje käyttää 3,99m mittakeppiä ja kaavamaista linjoittaista mittaustapaa. On osoitettu, että tuo menetelmä on yksittäisen kohteen osalta liian epätarkka, jolloin saatetaan hylätä kohde, joka kuitenkin täyttää vaatimukset. Jos halutaan lisätä nmk-hankkeita, on tarkastukset saatava oikeudenmukaisia. Tällä hetkellä nmk-hakemuksista hylätään 30%. Kuinka suuri osuus hylkäyksistä perustuu väärään mittausohjeeseen?
Mielenkiintoista tietoa. Missä on osoitettu, että linjoittaiset koealat eivät antaisi oikeaa tulosta?
Kyllä meilläkin koeala kun sattui jättöpuskaan niin se jälkeen ei keskiarvoa saatu enää korjattua ja hylkäys tuli,
ps. ao tarkastaja jäi onneksi nyt eläkkeelle.
Kyllä olen monen suusta kuullut että eivät hae Kemera tukia kun HYLSY tulee helposti.No tänä vuonna sen sitte näkee??
Vuonna 2018 hakatut energiapuu pinot lahovat tienvarsivarastossa energiapuu kohteita olisi mutta ei ole ostajaa
Voi olla että moni metsänomistaja on pahoittanut mielensä siitä että he ovat myyneet metsäänsä alehinnalla . Tämä näkyy rajusti suurentuneina voittoina puutuotteiden myyjien lompakkoihin. Siispä mistä metsäteollisuus - ja varsinkin energiateollisuus - saa nyt kipeästi tarvitsemaansa puuta. Idänkauppa on sitten seis ja turvekoneet on pantu osittain romuiksi. Roskanpoltoista ja kävyistäkö energiaa lämpölaitoksiin?
mistä löydän ensiharvenuksille japäätehakuun hakkuutädeille ostajan pohjois karjala rääkkylän kunta kiitos tiedoista
Vuosikymmen sitten ottivat ilmaiseksi latvukset ja oksat. Viimeksi maksoivat 2 euroa kuutio. Metsähakkeen arvohinta öljyyn verrattuna on yli tuhat euroa/kuutio. Härskisti rokottavat ostajat myyjää!
Tärkeintä on nyt, kun Venäjän puuntuoti on loppunut, saada kaupaksi usein metsänomistajan tappioksi jäänyt metsähake ja energia puu.
Mihin kelpaa suht paksut 60v vanhat haavat?
Minkähänlaista hintaa maksetaan puunmyyjälle noin kokonaisuudessaan?
Jotakin talkoohenkeä kait tässä taas tavoitellaan. Minun puolesta voitte tavoitella. Lähtökohtana taas se, että tulkaapa maanomistajat niin saatte ämpärin ja pipon. Selluteollisuudella oli varaa maksaa kuitupuusta 30 euroa ylimääräistä rajalla verrattuna suomalaiseen puuhun. Selittäkääpä se, että miksi putinin tarvitsi sen rahan tiukemmin kuin suomalainen mo.